Elämme parhaillaan julkisten palveluiden muutosten aikaa. Kunnilta siirtyivät sosiaali- ja terveysalaan sekä pelastustoimeen kuuluvat palvelut maakunnallisten hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle tämän vuoden alussa.  Lähtökohtana on taata näiden palveluiden alueellinen saatavuus sekä Varkauden ja Iisalmen sairaaloiden päivystys.

Tämä on historiallinen muutos kuntien palvelurakenteissa. Yksi kuntien alkuperäisistä tehtävistähän oli nimenomaan kunnanlääkärin palvelut.  Nyt tämä perustehtävä on siirretty hyvinvointialueille. Lisäksi sinne siirtyvät siis sosiaalipalvelut ja pelastuslaitoksen tehtävät.

Kunnille jää vielä erittäin tärkeitä lakisääteisiä tehtäviä varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja kulttuurin saralle. Myös kunnissa on hyvä olla edelleen terveyden ja hyvinvoinnin ennaltaehkäiseviä toimia, sillä kuntien voimavara on sen asukkaissa, joiden hyvinvointia kuntien tulee vaalia.

Nyt valmisteilla on TE-palveluiden siirto valtiolta kunnille. Siinä palvelut siirrettään kunnille tai kunnista muodostettavalle yhteistoiminta-alueelle, minkä työvoimapohjana on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Käytännössä tämä vaatii n. 40 000 asukkaan alueen. Poikkeuksen tähän määrään voidaan hakea maantieteellisellä yhteyksillä, työssäkäynnin toimivuudella, kielellisten oikeuksien toteutumisella ja riittävillä resursseilla. Uudistus tuo mukanaan uuden palvelualueen kunnille. Kunnilla on jo kokemusta työllistämistoimenpiteistä, onhan kunnilla ollut aikaisemmin velvoite ja tällä hetkellä mahdollisuus työllistää pitkäaikaistyöttömiä valtion tuella. Lisäksi monet kunnat ovat vuodesta 2021 alkaen jo olleet mukana työllisyyden kuntakokeilussa tarjoten palveluita rajatulle asiakasryhmälle.

Uudistus sisältää kannustavan rahoitusmallin, missä lähtökohtana on, että valtio maksaa TE-palveluiden kulut 100 prosenttisesti.  Näiden TE-palveluiden kustannuksia vastaava valtionosuusrahoitus kohdennetaan työikäisten väestön (50%) ja työttömien määrän (50%) perusteella. Kuntakohtaisten vaikutuksien lieventämiseksi tähän malliin liittyy kahden vuoden siirtymäaika mahdollisia tarkistuksia varten

Myös työllistämisen kunnalle tuottamaa taloudellista hyötyä kasvatetaan laajasti lisäämällä kunnille vastuuta työttömyysetuuksien rahoituksesta. Sen tavoitteena on, että kunnat saavat suuremman taloudellisen hyödyn työllistämistä edistävän palvelunjärjestelmän toimivuudesta. On tärkeää tunnistaa, että työttömiä on hyvin erilaisia ja erilaisissa tilanteissa. Työllisyyspalveluiden siirtäminen kunnille tuo palvelut asiakkaiden lähelle, mikä tarjoaa nykyjärjestelmää paremmat mahdollisuudet lähipalveluihin, yksilölliseen ohjaamiseen ja asiakkaan tarpeiden ymmärtämiseen.

Uudistuksen tavoiteaikataulu on, että muutos tulee voimaan vuoden 2024 alusta.

Eli kuntien osalta voidaan todeta, että sote meni ja työllisyyspalvelut tulevat. Näin kuntien lakisääteisten palvelujen kirjo pysyy edelleen laajana.

Olen iloinen siitä, että ensi vuoden valtion budjetista on saatu rahaa hyvin tärkeille tiehankkeille Itä-Suomeen. Yksi konkreettinen parannus on Jäppilän ja Varkauden välille.

On hienoa, että saamme 500 000 euroa rahaa maantien heikentyneen kunnon korjaamiseen Tihusniemen ja Käpykankaan välillä. Tämä on pitkäjänteistä ja järkevää, sillä tien päällystysvaurioita on jouduttu viime vuosina korjaamaan paikkauksin. Tämä on ollut välttämätöntä, jotta liikenne voi edes kohtuullisesti sujua. Tieosuus on edellisen kerran päällystetty 1990-luvulla ja huonokuntoiseksi siitä on luokiteltu noin 50 prosenttia. Nyt on korkea aika saada tieosus kunnostettua.  

Toinen tärkeä panostus Itä-Suomeen valtion budjetista tuli Pielavedelle Pörsämäentien soraosuuden kunnostamiseen. Tähän osoitettiin 160 000 euroa.

Heikkokuntoista tietä pitää edelleen korjata, jotta esimerkiksi raskas liikenne voi kulkea tiellä turvallisesti. Vaalipiirin edustajien pitää jatkossakin tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen, jotta alueen teiden kunto saadaan tasolle, jossa sekä henkilöliikenne että teollisuudelle tärkeä raskas liikenne sujuvat turvallisesti ja sujuvasti. Tiestön korjausvelka on valtava ongelma, joka pitää ratkaista.

Jätän hallitukselle kirjallisen kysymyksen raskaan liikenteen valvonnasta.

Poliisin tekemä raskaan liikenteen valvonta on hyvin tärkeää sekä liikenneturvallisuuden vahvistamiseksi että harmaan talouden ja kuljetuksiin liittyvän rikollisuuden torjumiseksi.

Enemmistö Suomen teillä toimivista kuljetusalan yrittäjistä toimii oikein ja reilusti. Joukkoon mahtuu kuitenkin myös velvoitteistaan laistavia tahoja. Koska kilpailu kuljetusalalla on kovaa ja kiinni jäämisen riski on pieni, houkutus rikkeisiin kasvaa.

Suomessa on esimerkiksi Ruotsiin verrattuna pienemmät sanktiot niin kutsutusta laittomasta kabotaasista, eli laittomasta ulkomaisesta liikenteestä.

Valvonnan resurssien vahvistamisen ja merkittävimpien sanktioiden lisäksi digitaalisilla apuvälineillä voidaan saavuttaa valvonnassa parempia tuloksia. Niitä ovat esimerkiksi rekisterikilpien lukulaitteet ja ajo- ja lepoaikoja etänä lukevat laitteet.

Kysyn hallitukselta, kuinka hallitus aikoo vahvistaa raskaan liikenteen valvontaa, jotta reilu kilpailu kuljetusalalla voidaan taata nykyistä paremmin, ja jotta voidaan parantaa liikenneturvallisuutta.

Hallitus valmisteli tälle vuodelle neljännen lisätalousarvion johtuen Ukrainan sodan aiheuttamista uhkakuvista ja tukeakseen Ukrainaa. Vasemmistoliitossa lähdetään siitä, että valtion velkaan pitää suhtautua vastuullisesti ja tulopuolen on oltava kunnossa.

Suomen talouskasvu on ollut edelleen yllättävän hyvä. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,7 % tänä vuonna, vaikka kasvu hidastuu selvästi vuoden loppua kohden. Vaikka tämä vuosikymmen on ollut yhtä kriisiä, on myös ilon aiheita. Työllisyysaste on noussut kesällä 73,6 prosenttiin, korkeimmaksi yli 13 vuoteen. Se on pienentänyt työttömyysmenoja ja kasvattanut verotuloja. Se on mahdollistanut myös julkisten palveluiden toimivuuden.

Tässä lisätalousarviossa ehdotetaan määrärahoja myös Suomen puolustusvalmiuden ja rajaturvallisuuden varmistamiseen. Määrärahoja esitetään myös itärajalle rakennettavan rajaesteen rakentamisen pilottiin.

On yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta tärkeää, että hoitajapulaan kiinnitetään myös lisätalousarviossa huomiota. Hoiva-avustajien koulutukseen panostetaan lisää 8,5 miljoonaa euroa, minkä tavoitteena on saada koulutettua 800 uutta hoiva-avustajaa. Tätä työtä on edelleen jatkettava, jotta hoivavelka saadaan kuitattua.

Perusväylänpitoon esitetään lisää 31,4 miljoonaa euroa johtuen kustannuksien noususta. Lisäksi jo tällä hallituskaudella päätettyihin liikenteen kehittämishankkeiden valtuuksiin ehdotetaan lisäystä kustannuksien nousun johdosta yhteensä noin 85 miljoonaa euroa yhteentoista eri hankkeiseen.

Huoli vähävaraisten ja perheiden pärjäämisestä on vasemmistoliitolle sydämenasia. Vasemmistoliiton käenjälki näkyykin tehdyissä päätöksissä. Näitä ovat mm, työttömyysturvan lapsikorotus, lapsilisän yksinhuoltajakorotus, opintorahan huoltajakorotus ja toimeentulotuen lasten perusosan korotus. Lisäksi joulukuussa maksetaan ylimääräinen lapsilisä, mikä on myös hyvin konkreettinen kädenojennus lapsiperheille.

Myös varhaiskasvatuksen maksuja lasketaan ja arviolta 30 000 perhettä siirtyy maksuttomaan varhaiskasvatuksen piiriin. Tämä on tärkeää, sillä varhaiskasvatusmaksu on ennen kaikkea lapsen oikeus. Myös pienituloiset eläkeläiset on huomioitu eläkkeensaajien asumistuen korotuksella ja vuodenvaihteen 6,8 prosentin työeläkkeiden korotuksella.

Vastuullinen julkisen talouden hoito edellyttää, että myös valtion tulopuoli on kunnossa. Vasemmistoliiton tavoitteena on edelleen tiivistää veropohjaa ja ehkäistä aggressiivista verosuunnittelua. Näiden suhteen on päästy hyvään vauhtiin tällä hallituskaudella. Tulopuoli tulee ottaa huomioon myös kehysbudjetoinnin kehittämisessä. Nykyinen järjestelmä kannustaa kalliisiin ja huonosti kohdentuviin veronalennuksiin, jotka eivät edistä kestävää julkista taloutta. Suorat investoinnit tulisivat useissa tapauksissa veronalennuksia halvemmiksi ja olisivat tehokkaampia. Kyse on myös tulonjaosta: veronalennukset hyödyttävät usein enemmän rikkaita, kun taas suorilla investoinneilla voidaan pyrkiä vähentämään eriarvoisuutta. Siksi se on vasemmistoliitolle tärkeää.