Aihearkisto: Tiedotteet

Kansanedustajat Mikkonen, Mäkisalo-Ropponen ja Semi vaativat: Poikittainen junaliikenne on turvattava!

Savo-Karjalan kansanedustajat Krista Mikkonen (vihr.), Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) ja Matti Semi (vas.) ovat erittäin huolissaan junien poikittaisliikenteen tulevaisuudesta itäisessä Suomessa. Kansanedustajat jättivät hallitukselle kirjallisen kysymyksen Joensuu–Jyväskylän ratayhteyden ja poikittaisliikenteen kehittämisestä. Liikenne- ja viestintäministeriön esityksessä rautateiden runkoverkosta ratayhteys Joensuu–Pieksämäki on jätetty kokonaan pois runkoverkosta, ja Pieksämäki–Jyväskylä -yhteys on profiloitu vain tavara-, ei henkilöliikenteelle.

–          Pelkäämme, että tämä viittaa siihen, ettei ministeriöllä ole halua tulevaisuudessa ylläpitää, saati kehittää poikittaisliikennettä Joensuusta Varkauden ja Pieksämäen kautta Jyväskylään ja Tampereelle, vaikka tarve sille on ilmeinen, Semi toteaa.

Kansanedustajat muistuttavat, että tällä hallituskaudella junavuoroja Joensuusta Pieksämäellä on jo vähennetty, eikä väliä liikennöivässä kiskobussissa riitä aina istumapaikkoja kaikille matkustajille.

–          Poikittaisyhteys Joensuusta Pieksämäen kautta Jyväskylään ja edelleen Tampereella on erittäin tärkeä erityisesti opiskelijoille sekä myös työmatkalaisille. Vaihtoehtoinen yhteys Jyväskylään Kouvolan tai Tikkurilan kautta on matka-ajaltaan yli tuplasti pidempi, Mäkisalo-Ropponen muistuttaa.

–          Raideliikenteeseen panostaminen on avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa, kun liikennepäästöjä tulisi vähentää merkittävästi. Sujuvat junayhteydet kaupunkien välillä ja kuljetusten siirtäminen teiltä raiteille ovat tässä tärkeässä roolissa. Tämä vaatii poikittaisliikenteen nykyistä vahvempaa kehittämistä, ei sen näivettämistä, Mikkonen sanoo.

Runkoverkkoasetuksessa säädettäisiin valtakunnalliseen runkoverkkoon kuuluvista maanteistä ja rautateistä. Runkoverkkopäätös toimii liikennejärjestelmän pitkäjänteisen suunnittelun lähtökohtana ja ohjaa liikennehankkeiden rahoitusta. Runkoverkon palvelutaso, kuten matkanopeuden vähimmäistaso on muuta rataverkkoa korkeampi.

Mikkosen, Mäkisalo-Ropposen ja Semin jättämä kirjallinen kysymyseduskunnan sivuilla: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_431+2018.aspx

 

Harmaa talous kuriin lisäpanostuksilla

Vasemmistoliiton kansanedustaja ja eduskunnan hallintovaliokunnan jäsen Matti Semi näkee hallituksen budjettiesityksessä hyvää, mutta vaatii hallitukselta panostuksia harmaan talouden torjuntaan. Eduskunta keskustelee tämänvuotisesta talousarvioesityksestä tällä viikolla.

Sisäministeri Kai Mykkänen esittelee torstaina eduskunnan täysistunnossa sisäministeriön hallinnonalan budjettia.

– Poliisin määrärahojen nosto vaalikauden aikana on ollut asia, josta olemme eri puolueissa olleet samaa mieltä. Sillä on kuitenkin merkitystä, mihin rahaa kohdennetaan. Alueellinen epätasa-arvo valitettavasti näkyy Suomessa poliisin ja hätäkeskusten palveluiden saatavuudessa. Iso osa poliisin määrärahalisäyksistä taas on kohdistunut uusiin tiedustelulakeihin valmistautuvalle Suojelupoliisille, vaikka lakien käsittely on yhä pahasti kesken ja isot perusoikeuskysymykset odottavat vastauksia, Semi sanoo.

Semi on laatinut jo useana syksynä talousarvioaloitteita harmaan talouden torjunnan tehostamiseksi. Poliisille suunnattu harmaan talouden torjunnan erillismääräraha on vaalikauden aikana poistettu. Vuosina 2015 ja 2016 toimintaan kohdistettiin 6,4 miljoonan euron lisämääräraha.

– Harmaa talous tulee yhteiskunnalle kalliiksi ja torjuntaan laitetut lisäpanostukset maksaisivat itsensä takaisin korkojen kera. Harmaan talouden torjuntaan korvamerkitty määräraha poliisille ja tullille turvaisi viranomaisten mahdollisuuden puuttua tähän tiedossa olevaan, laajamittaiseen ongelmaan. Myös tavaraliikenteen valvontaa pitäisi tehostaa, kuten olen esittänyt, Semi kertaa.

Sisäisen turvallisuuden lisäksi sisäministeriön ja hallintovaliokunnan alaa on muun muassa maahanmuuttopolitiikka. Tässä suhteessa Semi näkee, että parempaan olisi varaa.

– Paljon on kuulunut huutelua siitä, että hädänalaisimpia pitäisi pystyä auttamaan. Pakolaiskiintiöllä autetaan hallitusti juuri kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia, mutta kiintiö on maailman historiallisesta pakolaistilanteesta huolimatta jämähtänyt 750:een. Hallitukselta on jäämässä tässä lupaukset inhimillisyydestä lunastamatta, vaikka Suomeen saapuu turvapaikanhakijoita jo vähemmän kuin ennen syksyn 2015 hetkellistä saapujamäärän nousua.

Matti Semiltä kirjallinen kysymys pienituloisista pienyrittäjistä

Vasemmistoliiton varkautelainen kansanedustaja Matti Semi on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen liittyen pienituloisten pienyrittäjien aseman parantamiseen.

– Idean kysymykseen sain suoraan perheeltä, joka kamppailee selviytyäkseen arjen keskellä pienyrittäjien kohtelun ja epävakaan toimeentulon vuoksi. Kun perheessä toinen vanhemmista on yrittäjä, tarkoittaa se pahimmassa tapauksessa vaikeuksia koko perheelle, kun esimerkiksi puolison sosiaaliturvaa leikataan, Semi sanoo.

– Pienyrittäjän arki voi olla Suomessa äärimmäisen hankalaa. Yrittäjästatus tarkoittaa liian usein sitä, että hyvinvointivaltiot turvaverkot viedään ihmiseltä pois, vaikka todellisuudessa itsensä työllistämällä toimeentulo voi olla köyhyysrajan alapuolella, kysymyksessä sanotaan.

– Eräs leppävirtalainen nainen kertoo nelihenkisestä perheestään, joka joutuu elämään 1200 euron kuukausituloilla, koska perheen isä on kausiluonteinen yrittäjä. Miehen yrittäjästatus koskettaa myös vaimoa, sillä osa-aikaista työtä tekevä vaimo ei voi saada asumistukea miehen yrityksen takia. Perheen tapauksessa kausiluonteisessa yritystoiminnassa tulot ovat vaihtelevia, mutta yleensä tasaisen pieniä. Jos myyntiä sattuu olemaan yli kuutena kuukautena vuodessa, menettää itsensätyölllistäjä isä päivärahan silloin, kun työt loppuvat. Todellisuudessa rahat eivät kuitenkaan riitä elämiseen. Kuitenkin korkeat vakuutusmaksut pitää maksaa jokaiselta kuukaudelta. Perhe kertookin toivovansa talveksi sairautta, jotta saisi sairaspäivärahan muodossa edes jotakin tuloa, kysymyksessä sanotaan.

Koko kirjallinen kysymys on luettavissa osoitteessa www.eduskunta.fi

Semiltä lakialoite omaishoidontuen tekemisestä verottomaksi

Vasemmistoliiton varkautelainen kansanedustaja Matti Semi on jättänyt torstaina 30.3.2017 eduskunnalle lakialoitteen omaishoidontuen tekemisestä verottomaksi. Lakialoitteessa esitetään tuloverolain 92 §:ään uutta kohtaa, jossa omaishoitajalle maksettu hoitopalkkio ei ole veronalaista tuloa.

– Omaishoidontuki on hyvin vaatimaton verrattuna omaishoitajien tekemään yhteiskuntamme kannalta elintärkeään työhön. Omaishoidontuen verovapaus olisi yksi keino puuttua omaishoitajien taloudelliseen ahdinkoon. Omaishoitajat kokevat pienestä hoitopalkkiosta maksettavan veron hyvin epäoikeudenmukaisesti, Semi sanoo.

– Idea aloitteeseen tuli erään omaishoitajan kanssa käymäni keskustelun pohjalta. Omaishoitajien asemaa ei ole merkittävästi parannettu vuosiin, vaikka käytännössä kaikki puolueet ovat kantaneet huolta omaishoitajien asemasta. Nyt on tekojen aika ja omaishoidontuen verovapaus hyödyttäsi kerralla tasapuolisesti kaikkia omaishoitajia, Semi sanoo.

Omaishoidon tuen hoitopalkkio on ansiotuloa, jota verotetaan kuten muutakin työn perusteella saatavaa tuloa. Semi uskoo aloitteen menestymiseen, sillä omaishoitajien asemaa on haluttu eduskunnassa parantaa vastaavilla aloitteilla vuosien saatossa yli puoluerajojen.

Lakialoite on luettavissa osoitteessa www.eduskunta.fi

Lisätietoja:

Matti Semi 050 513 0688