Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä liittyen soteuudistuksen. Hanke on ollut koko vaalikautta määrittävä, ja sen aikataulu on joustanut moneen otteeseen. Seuraavaksi paketti menee perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Kiire alkaa kuitenkin tulla, taas.

Perustuslakivaliokunnassa on kuitenkin käsittelyssä kiireellisempiäkin asioita kuin sote. Eduskunnan päätöksellä ennen sotea perustuslakivaliokunta arvioi tiedustelupakettia, jonka tieltä perustuslakiakin muutettiin.

Tiedustelulaeissa on kyse siitä, kuinka viranomaisten tiedonsaantia parannetaan. Kysymys on lähinnä puolustusvoiminen ja suojelupoliisien tiedonsaannin helpottamisesta.

Meidän lainsäätäjinä on osattava rakentaa nämä lait niin, ettei viranomaisten ”urkkiminen” vaaranna perustuslaillista yksilön vapautta ja ettei niitä käytetä väärin.

Lain on myös turvattava, etteivät tiedustelun kohteet ja perusteuhat ole liian löyhästi määritelty vaan niistä löytyy selvät rajaukset ja on selvää missä ja kuinka tietoja voi käyttää. Pitää muistaa, että jo tälläkin hetkellä suojelupoliisilla on käräjäoikeuden päätöksellä oikeus tiedonhankintaan rikoksiin liittyen.

Isoja asioita ovat tiedustelumenetelmien tarkkarajaisuus ja kohdentaminen, tietojen vaihto ja luovuttaminen ulkomaille sekä tiedustelun kohteeksi joutuneiden oikeus saada tietää itseään koskevista yksityisyyden suojaan koskevien asioiden tarkastelusta.

Tämän myötä suojelupoliisin rooli kasvaisi oleellisesti. Siksi koko tiedustelutoimintaa valvomaan perustettaisiin tiedusteluvaltuutetun tehtävä. Sillä olisi oikeus niin aiheelliseksi katsoessaan keskeyttää tiedustelutoiminta, jonka katsoo rikkovan yksilön oikeuksia. Valtuutettu tarvitsee kunnon resurssit, sillä tapauksia tulee olemaan paljon.

Poliittista valvonta varten rakennettaisiin parlamentaarinen tiedusteluvalvontavaliokunta, mikä toimisi tiedon vartijana. Tämä monitahoisten lakien kokonaisuus on tarkoitus saada perustuslakivaliokunnassa ja muissa valiokunnissa käsitellyksi vielä tämän vuoden puolella. Tämä on johtanut tiiviisiin käsittelyaikatauluihin ja asiantuntijakuulemisiin. Muut asiat ovat saaneet odottaa.

Nyt sote-valiokunta on saanut valmiiksi kaikki kolme mietintöään koskien sote-lakeja ja sen uusia muutoksia. Mietintöjen sisältö on yhteensä yli 600 sivua. Kun perustuslakivaliokunta käy ne huolellisesti läpi, vie se aikaa. Meidän kansanedustajien on myös huolehdittava siitä, että eduskunnan arvovalta asioiden tärkeysjärjestyksen säätäjänä on sille kuuluvassa asemassa.

Veikkaan, että maakuntavaaleja odotellaan vielä ensi kevään jälkeenkin!

Kirjoitus on julkaistu Warkauden lehdessä 10.11.2018

Suomi kuntoon on ollut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hokema ja pääajatus, jolla nykyhallitus ohjaa maamme talouspolitiikkaa ja tulevaisuutta. Epäilen, että hallituksen politiikalla suunta on päinvastainen.

Kun tarkastelee työikäisten määrää vuoteen 2030 saakka ja sen kehitystä, niin ainoastaan 48 kunnan alueella se näyttää kasvavan.

Työikäisen väestön määrä on lähes 270 kunnassa laskeva, ja tämä on koko Itä-Suomea ja sen yritysten kasvua koskettava haaste. Samalla toisen asteen koulutuksen saavutettavuudessa on ongelmia. Suuri määrä opiskelijoista asuu kaukana, jopa yli 30 kilometrin päässä oppilaitoksesta.

Hallitus on leikannut ammatillisesta koulutuksesta jopa 220 miljoonaa euroa. Samaan aikaan on toteutettu ammatillisen koulutuksen reformi, jonka yhtenä tavoitteena on ollut siirtää oppimista entistä enemmän myös työpaikoille.

Leikkauksen ja reformin yhteisvaikutuksena lähiopetuksen määrä on joissain oppilaitoksissa romahtanut. Kontaktiopetuksen määrä on Itä-Suomessa laskenut jopa 70 prosenttia. Ongelmana ovat opetuksettomat tai lyhyet, parin tunnin mittaiset koulupäivät. Koska matkat kestävät yli kaksi tuntia päivässä, niin kouluun saatetaan jättää lähtemättä vähäisten oppituntien vuoksi. Sen tämä hallituksen ammatillisen koulutuksen uudistus on saanut aikaan.

80 prosenttia Suomen kunnista tulee menettämään työikäistä väestöä vuoteen 2030 mennessä, ja Itä-Suomi on yksi suurimmista menettäjistä. Lisäksi on huomioitava, että jo nyt esimerkiksi Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella on alle yli 8500 nuorta, joilta puuttuu perusasteen koulutuksen jälkeinen tutkinto.

Koko Suomessa heitä on yli 100 000, ja tähän yhtenä syynä on perheiden taloudellinen tilanne. Toisen asteen koulutuksen keskeyttämisen syyt ovat usein liian kalliit oppimateriaalit.

Herää kysymys, miten turvaamme alueemme yritystemme kasvun ja menestymisen, jos näkymä on tällainen.

Tähän mennessä Suomi on hyvällä koulutustasollaan saanut pidettyä omaa kilpailukykyä yllä. Nyt taas näyttää siltä, että Suomi menettää lähitulevaisuudessa merkittävän menestystekijän. Vasemmistoliiton mielestä koulutuksesta leikkaamalla ei laiteta Suomea kuntoon. Suomessa on panostettava koulutukseen ja sen kehittämiseen. Sillä turvaamme suomalaisen työn kilpailukyvyn ja myös sen, että uusiin avoimiin työpaikkoihin on tekijöitä.

Vasemmistoliiton mielestä oikea tapa on nostaa oppivelvollisuusikää ja luoda Suomeen maksuton toisen asteen koulutus. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset on myös peruttava, jotta reformi ei käänny tarkoitustaan vastaan.

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 24.10.2018

Kuluvana vuonna hyväksytty kilpailukykysopimus alentaa palkkoja jäädyttämällä palkankorotukset ja alentamalla työnantajan sairasvakuutusmaksuja. Lisäksi se siirtää osan työnantajien pakollisista työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuista työntekijöiden maksettaviksi. Myös työaikaa pidennetään palkkoja nostamatta.

Kovimmin Kiky-sopimus kurittaa julkisen sektorin pienipalkkaisia duunareita, jotka ovat pääosin naisia. Heidän lomarahojaan leikataan 30 prosenttia. Kiky-sopimuksen ja veromuutosten takia julkisen sektorin työntekijöiden ostovoima laskee ensi vuonna huomattavasti enemmän kuin muiden palkansaajien. 

Kikyn positiivisista vaikutuksista talouteen on olemattomasti näyttöjä. Valtion budjettia se kuitenkin kaventaa yli miljardilla eurolla. Myös kuntien verotuotot vähenevät, mikä lisää taloudellista painetta henkilöstövähennyksiin julkisella sektorilla. 

Vasemmistoliitto vastustaa kiky-sopimukseen liittyviä budjettilakimuutoksia ja palkansaajien maksujen korotuksia. Kikyyn liittyvien maksumuutosten peruminen parantaisi valtion rahoitusasemaa yli 1 000 miljoonalla eurolla. Nyt suomalaiset työläiset ovat kuitenkin saamassa joululahjaksi palkkojen alennuksia ja työehtojen heikennyksiä kikypaperiin käärityssä paketissa.

Varkaudessa talousarvion euroihin ei tullut kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen muutoksia. Veroja korotettaan hiukan. Toisaalta jäin pohtimaan, oliko se oikea ratkaisu, sillä onhan kaupungin veroprosentti osaltaan myös yksi houkutustekijä asuinpaikkaa valittaessa. Se on kuitenkin päätetty ja siksi on mietittävä muita keinoja, millä saadaan nuoret kiinnitettyä Varkauteen.

Varkauden kaupungin henkilöstön keski-ikä on noin viisi vuotta vanhempaa, kuin kunnissa ja kaupungeissa keskimäärin. Seuraavan kahden vuoden aikana noin 150 vakituista työntekijää saavuttaa eläkeiän ja todennäköisesti eläköitymisen vauhti jatkuu vielä joitakin vuosia sen jälkeenkin.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä teki tästä syystä esityksen, että henkilöstötoimi pyytää hallintokunnilta selvityksen rekrytointitarpeesta ja antaa sen kaupunginhallitukselle syksyllä 2017. Ajatuksemme oli luoda järjestelmä, millä kaupunki palkkaisi uusia työntekijöitä ikääntyvän työntekijän rinnalle oppimaan ja tukemaan heitä työssä jaksamisessa. Näin vähennettäisiin sairauspoissaoloja, saataisiin siirrettyä eri ammateissa vaadittavaa ”hiljaista tietoa” ja ennen kaikkea palkattaisiin nuoria alansa ammattilaisia tänne töihin. Malli voisi olla yksi vetovoimatekijä, millä saataisiin nuorten kiinnostus Varkauteen säilymään. Valtuustossa ei äänestetty muusta asiasta kuin tästä ja valitettavasti esityksemme hävisi.

Olen ollut lukuisissa kaupungin eri johtajahaastatteluissa ja siellä yksi vakiokysymys on aina ollut se, että onko valittavalla mahdollista tehdä työtä edeltäjänsä kanssa yhtäaikaisesti, jotta se tärkeä ”hiljainen tieto” siirtyisi jatkajalle. Tämä on ollut aina kaikkien puolueiden vaatimus.

Nyt kun kysymyksessä on kaupungin työntekijät yleisessä merkityksessä, niin heidän työnsä vaatimus kyseenalaistetaan. Se miten kohdataan palveltava asiakas, vanhus tai potilas. Tai minä aikana on paras tehdä työsi, jotta tehtäväsi ei haittaa muiden työntekoa. Tämä hiljainen tieto on tiedossa ikääntyneillä työntekijöillä. He tietävä milloin ja miten työnteko rytmitetään. Se on tehokkuutta ja tietoa, mikä pitää opettaa tulevaisuuden työntekijöille.

Tämä ajatus ei valtuuston enemmistölle kelvannut. Harmi, sillä mielestäni kysymys ammattiosaamisen arvostuksesta.

Toivotan Rauhallisen rentouttavaa joulua ja voimia sekä menestystä Vuodella 2107!

Kolumni on julkaistu Warkauden lehdessä 26.12.2016

Julkaistu Warkauden Lehdessä 19.12.2015

Ensimmäinen syksy kansanedustajana on takana ja hallitus on pitänyt oppositiopoliitikon kiireisenä. Syksyn aluksi hallitus yritti leikata sunnuntai- ja ylityölisiä, mutta perui lopulta päätöksensä. Tästä erityinen kiitos kuuluu kaikille niille aktiivisille ihmisille, jotka lähtivät osoittamaan mieltään erityisesti pienituloisten vuorotyötä tekevien puolesta. Teidän ansioistanne hallitus tajusi viimein, että myös työntekijöitä on kuunneltava työehtojen muutoksista päätettäessä. Pakkolakipakettiin jäi kuitenkin valitettavasti edelleen esimerkiksi sairausajan palkan ja lomarahojen leikkaus. Nämäkin leikkaukset kohdistuvat kohtuuttomasti pienituloisiin. Jatka lukemista Takana kiireinen politiikan syksy →