Hallitus valmisteli tälle vuodelle neljännen lisätalousarvion johtuen Ukrainan sodan aiheuttamista uhkakuvista ja tukeakseen Ukrainaa. Vasemmistoliitossa lähdetään siitä, että valtion velkaan pitää suhtautua vastuullisesti ja tulopuolen on oltava kunnossa.
Suomen talouskasvu on ollut edelleen yllättävän hyvä. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 1,7 % tänä vuonna, vaikka kasvu hidastuu selvästi vuoden loppua kohden. Vaikka tämä vuosikymmen on ollut yhtä kriisiä, on myös ilon aiheita. Työllisyysaste on noussut kesällä 73,6 prosenttiin, korkeimmaksi yli 13 vuoteen. Se on pienentänyt työttömyysmenoja ja kasvattanut verotuloja. Se on mahdollistanut myös julkisten palveluiden toimivuuden.
Tässä lisätalousarviossa ehdotetaan määrärahoja myös Suomen puolustusvalmiuden ja rajaturvallisuuden varmistamiseen. Määrärahoja esitetään myös itärajalle rakennettavan rajaesteen rakentamisen pilottiin.
On yhteiskunnan toimintakyvyn kannalta tärkeää, että hoitajapulaan kiinnitetään myös lisätalousarviossa huomiota. Hoiva-avustajien koulutukseen panostetaan lisää 8,5 miljoonaa euroa, minkä tavoitteena on saada koulutettua 800 uutta hoiva-avustajaa. Tätä työtä on edelleen jatkettava, jotta hoivavelka saadaan kuitattua.
Perusväylänpitoon esitetään lisää 31,4 miljoonaa euroa johtuen kustannuksien noususta. Lisäksi jo tällä hallituskaudella päätettyihin liikenteen kehittämishankkeiden valtuuksiin ehdotetaan lisäystä kustannuksien nousun johdosta yhteensä noin 85 miljoonaa euroa yhteentoista eri hankkeiseen.
Huoli vähävaraisten ja perheiden pärjäämisestä on vasemmistoliitolle sydämenasia. Vasemmistoliiton käenjälki näkyykin tehdyissä päätöksissä. Näitä ovat mm, työttömyysturvan lapsikorotus, lapsilisän yksinhuoltajakorotus, opintorahan huoltajakorotus ja toimeentulotuen lasten perusosan korotus. Lisäksi joulukuussa maksetaan ylimääräinen lapsilisä, mikä on myös hyvin konkreettinen kädenojennus lapsiperheille.
Myös varhaiskasvatuksen maksuja lasketaan ja arviolta 30 000 perhettä siirtyy maksuttomaan varhaiskasvatuksen piiriin. Tämä on tärkeää, sillä varhaiskasvatusmaksu on ennen kaikkea lapsen oikeus. Myös pienituloiset eläkeläiset on huomioitu eläkkeensaajien asumistuen korotuksella ja vuodenvaihteen 6,8 prosentin työeläkkeiden korotuksella.
Vastuullinen julkisen talouden hoito edellyttää, että myös valtion tulopuoli on kunnossa. Vasemmistoliiton tavoitteena on edelleen tiivistää veropohjaa ja ehkäistä aggressiivista verosuunnittelua. Näiden suhteen on päästy hyvään vauhtiin tällä hallituskaudella. Tulopuoli tulee ottaa huomioon myös kehysbudjetoinnin kehittämisessä. Nykyinen järjestelmä kannustaa kalliisiin ja huonosti kohdentuviin veronalennuksiin, jotka eivät edistä kestävää julkista taloutta. Suorat investoinnit tulisivat useissa tapauksissa veronalennuksia halvemmiksi ja olisivat tehokkaampia. Kyse on myös tulonjaosta: veronalennukset hyödyttävät usein enemmän rikkaita, kun taas suorilla investoinneilla voidaan pyrkiä vähentämään eriarvoisuutta. Siksi se on vasemmistoliitolle tärkeää.