Jätämme yhdessä Katja Hännisen kanssa hallitukselle kirjallisen kysymyksen lapsen edun arvioinneista Maahanmuuttoviraston päätöksissä. Olen eduskunnan hallintovaliokunnan jäsen, ja Katja on eduskunnan Lasten puolesta -ryhmän puheenjohtaja.
Olemme huolissamme julkisuudessa olleista tiedoista. Niiden mukaan Maahanmuuttovirasto on tehnyt päätöksiä, joissa lapsen edun painoarvoa on vähätelty. Tätä on tapahtunut tilanteissa, joissa suomalaisten lasten ulkomaalaisia vanhempia on karkotettu tai käännytetty maasta.
Suomea oikeudellisesti velvoittava YK:n lapsen oikeuksien sopimus lähtee siitä, että lapsella on oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. Sopimuksen mukaan kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Sopimuksen mukaan valtioiden on taattava, ettei lapsi joudu tahtonsa vastaisesti eroon vanhemmistaan, paitsi kun tähän on lailliset perusteet ja lapsen etu sitä vaatii. Perhe-elämä kuuluu myös Suomen perustuslaissa turvatun yksityiselämän piiriin.
Ylen MOT-ohjelman mukaan Maahanmuuttoviraston käsitys lapsen edusta lähtee siitä, että lapsen etu täyttyy, kunhan lapsi ei jää Suomessa heitteille, eikä lapsen etu vaadi toisen vanhemman läsnäoloa. Lapsen toisen vanhemman vanhemmuus voidaan Maahanmuuttoviraston mukaan hoitaa esimerkiksi videopuheluilla. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole mikään Teams-palaveri, vaan vaatii esimerkiksi läsnäoloa, läheisyyttä ja leikkiä.
Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu on nostanut vuoden 2022 kertomuksessaan eduskunnalla esiin, että lapsen edun arvioinnissa on merkittäviä puutteita ja ulkomaalaisasioissa lapsen etu näyttäytyykin kriteerinä, joka saa todellista merkitystä vain hyvin harvoin.
Lapsen edun arvioinnin on oltava ensisijaista, eikä lasta saa syrjiä sillä perusteella, mistä hänen vanhempansa ovat kotoisin. Maahanmuuttoviraston tulkinta lainsäädännöstä herättää kuitenkin kysymyksen, joutuvatko lapset, joiden molemmat vanhemmat eivät ole suomalaisia eri asemaan kuin lapset, joiden molemmat vanhemmat ovat suomalaisia.
Kysymme hallitukselta, miten lapsen etu saadaan Maahanmuuttoviraston päätösten keskiöön Suomea velvoittavien sopimusten mukaisesti, ja miten taataan niiden lasten, joiden vanhempi on jo käännytetty tai karkotettu Suomesta, etu.
Kirjallinen kysymys
Lapsen edun arvioinnista Maahanmuuttoviraston päätöksissä
Eduskunnan puhemiehelle
Suomea oikeudellisesti velvoittava YK:n lapsen oikeuksien sopimus lähtee siitä, että lapsella on oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. Sopimuksen mukaan kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Sopimuksen mukaan valtioiden on taattava, ettei lapsi joudu tahtonsa vastaisesti eroon vanhemmistaan, paitsi kun tähän on lailliset perusteet ja lapsen etu sitä vaatii. Perhe-elämä kuuluu myös Suomen perustuslaissa turvatun yksityiselämän piiriin.
Lapsen edun periaate on kirjattu myös ulkomaalaislakiin, joskaan säännöksen sanamuoto ei täysin vastaa lapsen oikeuksien sopimuksen velvoittavaa muotoilua. Päätöksenteossa, joka koskee kahdeksaatoista vuotta nuorempaa lasta, on erityistä huomiota kiinnitettävä lapsen etuun sekä hänen kehitykseensä ja terveyteensä liittyviin seikkoihin. Kaksitoista vuotta täyttänyttä lasta on kuultava ennen häntä koskevaa päätöstä, ellei kuuleminen ole ilmeisen tarpeetonta. Lapsen mielipiteet tulee ottaa huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.
Ylen MOT-ohjelman mukaan Maahanmuuttovirasto on tehnyt päätöksiä, joissa lapsen edun painoarvoa on vähätelty tilanteissa, joissa suomalaisten lasten ulkomaalaisia vanhempia on karkotettu tai käännytetty maasta. Näin on uhkana käydä esimerkiksi avioeron vuoksi, vaikka perheessä on sovittu yhteishuoltajuudesta. Toisaalta karkotusta on perusteltu esimerkiksi vanhemman aiempien, myös ennen lapsen syntymää tapahtuneiden sakkorangaistusten vuoksi.
Maahanmuuttoviraston käsitys lapsen edusta lähtee siitä, että lapsen etu täyttyy, kunhan lapsi ei jää Suomessa heitteille, eikä lapsen etu vaadi toisen vanhemman läsnäoloa. Lapsen toisen vanhemman vanhemmuus voidaan Maahanmuuttoviraston mukaan hoitaa esimerkiksi videopuheluilla.
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasta tulee suojella kaikenlaiselta syrjinnältä ja rangaistukselta, jotka perustuvat hänen vanhempiensa, laillisten huoltajiensa tai muiden perheenjäsentensä asemaan, toimintaan, mielipiteisiin tai vakaumuksiin. Maahanmuuttoviraston tulkinta lainsäädännöstä herättää kuitenkin kysymyksen, joutuvatko lapset, joiden molemmat vanhemmat eivät ole suomalaisia eri asemaan kuin lapset, joiden molemmat vanhemmat ovat suomalaisia.
Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu kiinnittää asiaan huomiota vuoden 2022 kertomuksessaan eduskunnalle. Valtuutettu on työssään ulkomaalaisten oikeuksien edistämiseksi havainnut ja saanut tietoonsa yhä enenevässä määrin tapauksia, joissa lapsen perustavaa laatua olevat oikeudet eivät toteudu. Valtuutetun mukaan tyypillisimmillään on kyse tilanteesta, jossa toinen vanhemmista erotetaan lapsesta käännyttämällä tai karkottamalla hänet pois Suomesta.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu nostaa kertomuksessaan esiin myös keskeisen periaatteen: ”Ulkomaalaisten oikeuksista puhuttaessa on muistettava, että perusoikeudet koskevat myös muita kuin Suomen kansalaisia. Vaikka perustuslaillinen oikeus tulla ja oleskella maassa ei ulotu ulkomaalaisiin, esimerkiksi perhe-elämän suojan ja lasten oikeuksien tulisi suojata yhtä lailla ulkomaalaisia kuin suomalaisia. Nämä oikeudet on siis otettava huomioon myös asioissa, joissa arvioidaan ulkomaalaisen oikeutta tulla maahan tai oleskella maassa.” Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan lapsen edun arvioinnissa on merkittäviä puutteita ja ulkomaalaisasioissa lapsen etu näyttäytyykin kriteerinä, joka saa todellista merkitystä vain hyvin harvoin.
Lapsen edun arviointi ei aina ole helppoa ja yksiselitteistä. Kuitenkin tilanteissa, joissa lapsi sekä hänen perheenjäsenensä ovat rakentaneet koko elämänsä Suomeen, on vaikea ymmärtää, miksi hänen perheensä hajottaminen karkottamalla tai käännyttämällä toinen vanhempi, olisi lapsen edun mukaista. Vanhemmuutta on vaikeaa, ellei mahdotonta rakentaa pelkästään etänä fyysisesti kaukana lapsesta. On myös vaikea ymmärtää, miten Maahanmuuttoviraston arvioinneissa lapsen edusta voidaan ohittaa täysin lapsen ja hänen vanhempiensa näkemys.
Maahanmuuttovirasto on Ylen MOT-ohjelman mukaan luvannut muuttaa linjaansa ja antaa päätöksissään enemmän painoarvoa perhe-elämälle. Tämä ei kuitenkaan auta enää niitä, joiden perhe on jo hajotettu karkottamalla tai käännyttämällä toinen vanhempi maasta vasten perheen tahtoa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten lapsen etu saadaan Maahanmuuttoviraston päätösten keskiöön Suomea velvoittavien sopimusten mukaisesti? Miten taataan niiden lasten, joiden vanhempi on jo käännytetty tai karkotettu Suomesta, etu?
Helsingissä 14.2.2023
_______________________________
Matti Semi [vasemmistoliitto]
Katja Hänninen [vasemmistoliitto]