Aihearkisto: Yleinen

Vasemmistoliitto puolustaa maksutonta koulutusta aina

Maksuton koulutus on yksi suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvon peruspilareista. Se on myös aina ollut vasemmistolaisen politiikan ytimessä. Tämä näkyy myös tämän hallituskauden päätöksissä, joista yksi tärkeimmistä on oppivelvollisuuden päivittäminen tähän päivään sekä maksuton toinen aste. Nämä ovat valtavia tasa-arvotekoja ja auttavat kaikkia lapsiperheitä myös taloudellisesti.

On todella huolestuttavaa, että esimerkiksi valtiovarainministeriö on viime aikoina useampaan otteeseen rummuttanut korkeakoulujen lukukausimaksujen puolesta. Tämä rikkoo räikeästi ajatusta yhdenvertaisista opiskelumahdollisuuksista.

Lukukausimaksuja on yritetty puolustaa mm. sillä, että lukukausimaksut voisivat tulla maksettaviksi vasta valmistumisen jälkeen ja vain siinä tapauksessa, että valmistuneen tulot olisivat kohtalaiset. Tällainen ajattelu on naiivia siinä mielessä, että siinä ei ollenkaan ymmärretä tai haluta ymmärtää, että opiskelijoilla on hyvin erilaiset taloudelliset tukiverkot ja tässä korkeakoulusta valmistuneen palkka on vain yksi ulottuvuus.

Tiedämme esimerkiksi, että opintolainaan suhtautuvat varauksellisesti erityisesti opiskelijat, jotka tulevat vähemmän rahakkaista taustoista. Tiedämme, että korkeakoulutuksen periytyvyys on viime vuosina ollut vahvistumaan päin. Lukukausimaksut vain kärjistäisivät tätä kehitystä. Tai miten maksuun tulevat lukukausimaksut sopivat yhteen tilanteessa, jossa on elätettäviä lapsia ja iso asuntolaina? Yhtälö kuulostaa varsinkin pienituloisista suvuista tuleville mahdottomalta.

Kaikkien elämässä eteen voi tulla myös yllätyksiä ja tässäkin maksuton koulutus on paras vakuutus.

Valitettavasti maksutonta koulutustakaan ei voi siis pitää itsestään selvänä, vaan sitä on edelleen puolustettava. Me emme tingi vasemmistoliitossa missään tilanteessa maksuttomasta koulutuksesta, jota puolustamme vahvasti kaikilla koulutusasteilla.

Aivan niin kuin aiempien sukupolvien vasemmistolaiset, me nykyisetkin haluamme antaa viestin, että kaikkien on voitava opiskella niin pitkälle kuin haluaa taustasta riippumatta. Me ymmärrämme, että opiskelijat tulevat hyvin erilaisista taloudellisista taustoista ja opiskelijoilla on myös erilaisia elämäntilanteita. Kenenkään ei pidä joutua ottamaan taloudellisia riskejä opiskeluiden takia.

Lisää tukea työttömille

SAK julkaisi juuri kyselytutkimuksen, jonka mukaan työttömät itse pitävät suurimpina työllistymisenä esteinä huonoa terveydentilaa ja ikää, joka ei vastaa työnantajien odotuksia. Suurimmalla osalla työttömistä on toimeentulovaikeuksia, mikä ei valitettavasti yllätä.

Terveysongelmien merkitys korostuu entisestään, kun työttömyyttä on kestänyt yli vuoden. On helppo olla samaa mieltä SAK:n kanssa siitä, että työttömien terveystarkastuksia on kehitettävä. Vasemmistoliito on esimerkiksi uudessa tasa-arvo-ohjelmassaan esittänyt, että työttömille ja muille työelämän ulkopuolella oleville on taattava oikeus säännöllisiin, perusteellisiin terveystarkastuksiin julkisella sektorilla. Tämä on varmasti kaikkien etu, kun terveysongelmiin päästään käsiksi tarpeeksi aikaisin. Tämä on myös merkittävä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymys, sillä elinajanodote on erityisesti miehillä paljon kiinni tuloluokasta ja työmarkkina-asemasta.

SAK:n kyselyssä huolestuttavaa oli myös, että työhaastatteluun pääsy vaikeutuu iän karttuessa. Työhaastatteluun kertoo päässeensä vain 23 prosenttia yli 55-vuotiaista tutkimukseen osallistuneista. Alle 35-vuotiaista työttömistä työhaastatteluun oli päässyt 41 prosenttia. Vasemmistoliiton tavoitteena on muuttaa julkisen sektorin rekrytointi lakisääteisesti anonyymiksi. Pitkän aikavälin tavoite tulee olla työnhaun anonymiteetti myös yksityisellä puolella. Tällä pystytään puuttumaan myös ikään liittyvään syrjintään.

Lisäksi on muistettava, että perheen ja työn yhdistäminen ei kuuluu vain ns. ruuhkavuosiin, vaan on akuutti kysymys monelle myös vanhemmalla iällä. Vanhempien ikäluokkien työllistymistä edistää myös vasemmistoliiton tavoite, jossa työelämän joustoja lisätään. Työlainsäädännön tulee esimerkiksi mahdollistaa osa-aikaisuus tai lyhennetty työaika läheistä hoitavalle työntekijälle. Samalla kun ikäihmisten palveluita vahvistetaan, tulee siis myös työelämän joustoja ja tukijärjestelmiä lisätä, jotta ne omaiset, jotka haluavat ja pystyvät, voivat osallistua läheistensä hoitoon.

Olen iloinen myös siitä, että palkkatukiuudistus saatiin juuri maaliin. Palkkatuki on harkinnanvaraista taloudellista tukea, jota myönnetään työnantajalle työttömän työnhakijan palkkaamisen tukemiseksi. Palkkatuen uudistuksessa tuen ehtoja yhdenmukaistetaan byrokratian vähentämiseksi. 55 vuotta täyttäneille luodaan uusi työllistämistuki ja osatyökykyisten palkkatuen enimmäismäärää lisätään. Uudistuksen tavoitteena on myös lisätä palkkatuen käyttöä yksityisellä sektorilla. Vasemmistoliiton vahva tavoite tässä uudistuksessa on ollut 55 vuotta täyttäneiden työllistymisen tukeminen.

SAK:n tutkimuksessa yllättävää ei ollut, että suurimmalla osalla työttömistä on toimeentulovaikeuksia. Vasemmistoliiton eduskuntavaaliohjelmassa on paljon tavoitteita, joilla työttömien toimeentuloa ja työllistymistä parannetaan. Eduskuntavaaliohjelman mukaan kuntouttavan työtoiminnan ja muiden työllistymistä edistävien palveluiden kulukorvausta on nostettava. Tämä onkin tärkeää, sillä työmarkkinatuen päälle maksettava korvaus työttömän osallistumisesta työllistymistä edistäviin palveluihin tai kuntouttavaan työtoimintaan on pysynyt eurolleen samana jo 13 vuotta, ja inflaatio on syönyt rahan arvoa tänä aikana. Ylläpito- eli kulukorvaus on nostettava 12 euroon päivässä toimintapäivää kohden.

Tavoitteenamme on työttömyysturvan suojaosan nostaminen 500 euroon, sillä tämä osoittautui pandemian aikana hyväksi tavaksi turvata osa-aikatyötä tekevien työttömien mahdollisuuksia työskennellä ja tienata. Lähdemme siitä, että myös yrittäjien mahdollisuus saada työmarkkinatukea ilman yritystoiminnan lopettamista on turvattava pysyvästi.

Vasemmistoliiton mukaan työttömyyttä ei siis ratkaista työttömyysturvaa leikkaamalla tai sen ehtoja kiristämällä, vaan henkilökohtaisella ohjauksella, tuella, riittävillä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla ja tarvittaessa koulutuksella.

Työttömyyteen ja toimeentulo-ongelmiin puuttumisessa elinikäinen oppiminen on olennaisessa asemassa. Vasemmistoliiton tasa-arvopoliittisessa ohjelmassa lähdetään siitä, että aliedustettujen ryhmien, kuten matalasti koulutettujen miesten, kynnystä osallistua erilaisiin elinikäisen oppimisen koulutuksiin on madallettava. Tähän on monenlaisia keinoja, kuten sen varmistaminen, että työttömyysuhan alla oleville on tarjolla riittävän varhaista tukea ja muuntokoulutusta uusiin tehtäviin. Elinikäistä oppimista on helpotettava kaikenlaisissa elämäntilanteissa ja kaikenlaisissa töissä. Meidän on mahdollistettava nykyistä paremmin oppiminen työpaikoilla yhteistyössä työnantajan kanssa koko Suomessa.

Lisäksi kaikille työttömille on taattava oikeus omaehtoiseen opiskeluun ja joustavoitettava tutkinto-opiskelua työttömyysaikana. Myös aikuiskoulutuksessa oleville on taattava oppimisen tuki, sillä erilaiset oppimisen ongelmat ovat myös aikuisväestössä yleisiä, eikä niihin ole ikinä liian myöhäistä puuttua.

Lapsen etu saatava Maahanmuuttoviraston päätösten keskiöön

Jätämme yhdessä Katja Hännisen kanssa hallitukselle kirjallisen kysymyksen lapsen edun arvioinneista Maahanmuuttoviraston päätöksissä. Olen eduskunnan hallintovaliokunnan jäsen, ja Katja on eduskunnan Lasten puolesta -ryhmän puheenjohtaja.

Olemme huolissamme julkisuudessa olleista tiedoista. Niiden mukaan Maahanmuuttovirasto on tehnyt päätöksiä, joissa lapsen edun painoarvoa on vähätelty. Tätä on tapahtunut tilanteissa, joissa suomalaisten lasten ulkomaalaisia vanhempia on karkotettu tai käännytetty maasta.

Suomea oikeudellisesti velvoittava YK:n lapsen oikeuksien sopimus lähtee siitä, että lapsella on oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. Sopimuksen mukaan kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Sopimuksen mukaan valtioiden on taattava, ettei lapsi joudu tahtonsa vastaisesti eroon vanhemmistaan, paitsi kun tähän on lailliset perusteet ja lapsen etu sitä vaatii. Perhe-elämä kuuluu myös Suomen perustuslaissa turvatun yksityiselämän piiriin.

Ylen MOT-ohjelman mukaan Maahanmuuttoviraston käsitys lapsen edusta lähtee siitä, että lapsen etu täyttyy, kunhan lapsi ei jää Suomessa heitteille, eikä lapsen etu vaadi toisen vanhemman läsnäoloa.  Lapsen toisen vanhemman vanhemmuus voidaan Maahanmuuttoviraston mukaan hoitaa esimerkiksi videopuheluilla. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole mikään Teams-palaveri, vaan vaatii esimerkiksi läsnäoloa, läheisyyttä ja leikkiä.

Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu on nostanut vuoden 2022 kertomuksessaan eduskunnalla esiin, että lapsen edun arvioinnissa on merkittäviä puutteita ja ulkomaalaisasioissa lapsen etu näyttäytyykin kriteerinä, joka saa todellista merkitystä vain hyvin harvoin.

Lapsen edun arvioinnin on oltava ensisijaista, eikä lasta saa syrjiä sillä perusteella, mistä hänen vanhempansa ovat kotoisin. Maahanmuuttoviraston tulkinta lainsäädännöstä herättää kuitenkin kysymyksen, joutuvatko lapset, joiden molemmat vanhemmat eivät ole suomalaisia eri asemaan kuin lapset, joiden molemmat vanhemmat ovat suomalaisia.

Kysymme hallitukselta, miten lapsen etu saadaan Maahanmuuttoviraston päätösten keskiöön Suomea velvoittavien sopimusten mukaisesti, ja miten taataan niiden lasten, joiden vanhempi on jo käännytetty tai karkotettu Suomesta, etu.

Kirjallinen kysymys

Lapsen edun arvioinnista Maahanmuuttoviraston päätöksissä

Eduskunnan puhemiehelle

Suomea oikeudellisesti velvoittava YK:n lapsen oikeuksien sopimus lähtee siitä, että lapsella on oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. Sopimuksen mukaan kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Sopimuksen mukaan valtioiden on taattava, ettei lapsi joudu tahtonsa vastaisesti eroon vanhemmistaan, paitsi kun tähän on lailliset perusteet ja lapsen etu sitä vaatii. Perhe-elämä kuuluu myös Suomen perustuslaissa turvatun yksityiselämän piiriin.

Lapsen edun periaate on kirjattu myös ulkomaalaislakiin, joskaan säännöksen sanamuoto ei täysin vastaa lapsen oikeuksien sopimuksen velvoittavaa muotoilua. Päätöksenteossa, joka koskee kahdeksaatoista vuotta nuorempaa lasta, on erityistä huomiota kiinnitettävä lapsen etuun sekä hänen kehitykseensä ja terveyteensä liittyviin seikkoihin. Kaksitoista vuotta täyttänyttä lasta on kuultava ennen häntä koskevaa päätöstä, ellei kuuleminen ole ilmeisen tarpeetonta. Lapsen mielipiteet tulee ottaa huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.  

Ylen MOT-ohjelman mukaan Maahanmuuttovirasto on tehnyt päätöksiä, joissa lapsen edun painoarvoa on vähätelty tilanteissa, joissa suomalaisten lasten ulkomaalaisia vanhempia on karkotettu tai käännytetty maasta. Näin on uhkana käydä esimerkiksi avioeron vuoksi, vaikka perheessä on sovittu yhteishuoltajuudesta. Toisaalta karkotusta on perusteltu esimerkiksi vanhemman aiempien, myös ennen lapsen syntymää tapahtuneiden sakkorangaistusten vuoksi.

Maahanmuuttoviraston käsitys lapsen edusta lähtee siitä, että lapsen etu täyttyy, kunhan lapsi ei jää Suomessa heitteille, eikä lapsen etu vaadi toisen vanhemman läsnäoloa.  Lapsen toisen vanhemman vanhemmuus voidaan Maahanmuuttoviraston mukaan hoitaa esimerkiksi videopuheluilla.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasta tulee suojella kaikenlaiselta syrjinnältä ja rangaistukselta, jotka perustuvat hänen vanhempiensa, laillisten huoltajiensa tai muiden perheenjäsentensä asemaan, toimintaan, mielipiteisiin tai vakaumuksiin. Maahanmuuttoviraston tulkinta lainsäädännöstä herättää kuitenkin kysymyksen, joutuvatko lapset, joiden molemmat vanhemmat eivät ole suomalaisia eri asemaan kuin lapset, joiden molemmat vanhemmat ovat suomalaisia.

Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu kiinnittää asiaan huomiota vuoden 2022 kertomuksessaan eduskunnalle. Valtuutettu on työssään ulkomaalaisten oikeuksien edistämiseksi havainnut ja saanut tietoonsa yhä enenevässä määrin tapauksia, joissa lapsen perustavaa laatua olevat oikeudet eivät toteudu. Valtuutetun mukaan tyypillisimmillään on kyse tilanteesta, jossa toinen vanhemmista erotetaan lapsesta käännyttämällä tai karkottamalla hänet pois Suomesta.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu nostaa kertomuksessaan esiin myös keskeisen periaatteen: ”Ulkomaalaisten oikeuksista puhuttaessa on muistettava, että perusoikeudet koskevat myös muita kuin Suomen kansalaisia. Vaikka perustuslaillinen oikeus tulla ja oleskella maassa ei ulotu ulkomaalaisiin, esimerkiksi perhe-elämän suojan ja lasten oikeuksien tulisi suojata yhtä lailla ulkomaalaisia kuin suomalaisia. Nämä oikeudet on siis otettava huomioon myös asioissa, joissa arvioidaan ulkomaalaisen oikeutta tulla maahan tai oleskella maassa.” Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan lapsen edun arvioinnissa on merkittäviä puutteita ja ulkomaalaisasioissa lapsen etu näyttäytyykin kriteerinä, joka saa todellista merkitystä vain hyvin harvoin.

Lapsen edun arviointi ei aina ole helppoa ja yksiselitteistä. Kuitenkin tilanteissa, joissa lapsi sekä hänen perheenjäsenensä ovat rakentaneet koko elämänsä Suomeen, on vaikea ymmärtää, miksi hänen perheensä hajottaminen karkottamalla tai käännyttämällä toinen vanhempi, olisi lapsen edun mukaista. Vanhemmuutta on vaikeaa, ellei mahdotonta rakentaa pelkästään etänä fyysisesti kaukana lapsesta. On myös vaikea ymmärtää, miten Maahanmuuttoviraston arvioinneissa lapsen edusta voidaan ohittaa täysin lapsen ja hänen vanhempiensa näkemys.

Maahanmuuttovirasto on Ylen MOT-ohjelman mukaan luvannut muuttaa linjaansa ja antaa päätöksissään enemmän painoarvoa perhe-elämälle. Tämä ei kuitenkaan auta enää niitä, joiden perhe on jo hajotettu karkottamalla tai käännyttämällä toinen vanhempi maasta vasten perheen tahtoa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten lapsen etu saadaan Maahanmuuttoviraston päätösten keskiöön Suomea velvoittavien sopimusten mukaisesti? Miten taataan niiden lasten, joiden vanhempi on jo käännytetty tai karkotettu Suomesta, etu?

Helsingissä 14.2.2023

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Matti Semi [vasemmistoliitto]

Katja Hänninen [vasemmistoliitto]

Pidetään huoli vesistöistämme

Kävin juuri Heinävedellä tutustumassa Palokin koskien tilanteeseen. Kosket kahlittiin Outokummun kaivoksen voimantuotannon tarpeisiin 1960-luvun alussa rakentamalla pato ja Palokin pienvesivoimalaitos. Kaivos on suljettu jo 1980-luvulla.

Nyt olisi viimeistään aika purkaa myös pato.  Jos tässä onnistutaan, voimme palauttaa lohen nousun kudulle ja turvata Saimaan lohen ja taimenten säilyminen vesistössämme. Tämä olisi suuri ympäristöteko.  

Pato estää tällä hetkellä siis lohen nousemisen ja lisääntymisen. Pato murtamalla lohikalakannan elpyminen saadaan varmasti vauhtiin. Äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen ja erittäin uhanalaisen järvitaimenen kannalta asia olisi olennaisen tärkeä, sillä Palokin koskialueet voisivat tarjota jopa 26 hehtaaria uutta poikastuotantoaluetta.

Tämä olisi siis vesistön lohikalojen säilymisen, kannan elvyttämisen ja niiden luontaisen elinkierron palauttamisen kannalta kriittistä. Kantojen paikallisesta elpymisestä meillä on rohkaisevia esimerkkejä jo muualta.

Vasemmistoliiton tavoitteena on ennallistaa vähintään 30 prosenttia heikentyneistä maa- ja vesiekosysteemeistä. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta välttämätön pelastaaksemme luonnon monimuotoisuuden ja järvilohien tulevaisuuden vesistöissämme. Lohikannan elpyminen on tärkeää myös alueen elinvoimalle.

Vasemmistoliiton tuoreen eduskuntavaaliohjelman tavoite on vesilain uudistaminen ensi vaalikaudella. Vesistöjen kunnosta vastaavien tahojen parempaa koordinaatioita tarvitaan. Virtavesien vapauttamista ja kunnostamista on edistettävä sekä tarpeettomia patoja ja muita vaellusesteitä poistettava. Vesivoiman tuotannossa on edellytettävä kalateiden rakentamista nykyistä järjestelmällisemmin, ja kalateissä on suosittava ensisijaisesti luonnonmukaisia ratkaisuja teknisten sijaan.