Varkautelaisena kansanedustajana olen ylpeä, koska Könönpellon koulu Varkaudessa valittiin vuoden kouluksi. Valinnan teki Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Kiitosta sai erityisesti koulun ilmapiiri, yhteisöllisyys ja osallistava toimintatapa. Könönpellon koulu on jo vuosia tietoisesti kehittänyt ProKoulu -mallia yhdessä Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Mallin ytimessä on positiivisella palautteella ohjaaminen. Tämä on tuottanut tulosta, sillä palautteen mukaan koulussa viihtyvät niin oppilaat kuin henkilöstökin.

Tänään myös eduskunnassa käydään laajaa koulutuspoliittista keskustelua, kun koulutuspoliittinen selonteko on täysistunnossa lähetekeskustelussa. Selonteossa suunnataan kohti 2040-lukua ja nimetään keskeiset pitkän aikavälin koulutuspoliittiset tavoitteet varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen asti.

Itse olen puhunut paljon siitä, kuinka koulutusmahdollisuudet ovat tärkeitä alueiden elinvoimalle. Tämä näkyy kaikilla koulutusasteilla. Jos pienevät ikäluokat aiheuttavat sen, että harvaan asutun maaseudun kouluverkko supistuu, joudumme huonoon kierteeseen. Koulun lopettaminen nostaa lapsiperheiden kynnystä muuttaa alueelle, vaikka maalle muutto muuten kiinnostaisikin.

Niin kuin koulutuspoliittisessa selonteossakin todetaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ikäluokat pienenevät voimakkaasti jo vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on turvata lapsen oikeudet varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen myös tulevaisuudessa.

Vasemmistoliitolle on myös tärkeää, että kaikille lapsille taataan oikeus lähiopetukseen, sillä se takaa parhaiten oppimistulokset, jotka eivät riipu lapsen taustasta. Korona-ajan yksi opetus on ollut, että etäopetus kiihdyttää eriarvoistumista, jossa osa lapsista jää jälkeen ja pahimmillaan tippuu kokonaan syrjään koulutieltä.

Koulu on myös paikka, missä lapset tapaavat ja saavat kavereita, eikä tätä sosiaalista puolta saa unohtaa. Etäopetuksen laajentaminen ei siis ole ratkaisu koulutuksen saavutettavuuteen liittyviin ongelmiin tulevaisuudessa.

Nyt kun paljon puhutaan velasta ja sen määrästä, on hyvä muistaa, että koronan aiheuttama oppimisvelka tulee erityisen kalliiksi. Sen vuoksi siihen on myös määrätietoisesti puututtava. Koulutukseen panostaminen on myös parasta työllisyyspolitiikkaa. Meidän on taattava nykyistä paremmin ihmisille erilaisissa elämäntilanteissa ja läpi elämän mahdollisuudet päivittää omaa osaamistaan tai aloittaa ihan uusi koulupolku.

On myös muistettava, että moni aikuinenkin tarvitsee tukea oppimisessaan. Monelle juuri riittämätön tuki koulussa on voinut olla aikoinaan syy, miksi koulutie on jäänyt kesken ja miksi sen uudelleen aloittaminen voi tuntua hankalalta.

Vietämme jo toista peräkkäistä työväen vappujuhlaa etänä ilman marsseja ja toripuheita. Koronaniminen virusvintiö kaikkine muuntoviruksineen on valitettavasti harminamme edelleen. Onneksi tunnelin päässä näkyy jo valoa, kun rokotukset etenevät.

Etävappuna työelämän kysymykset ovat ehkä entistäkin ajankohtaisempia ja vaativat pikaisia ratkaisuja. Koronan aiheuttamat taloudelliset vaikeudet vaikuttavat laajasti eri ammattiryhmissä. Nyt on tärkeä saada etenkin pienipalkkaisten ihmisten arkeen helpotusta. Hallitus on kehysriihessään lähtenyt paikkaamaan eri alojen ongelmia. Pienipalkkaisten työntekijöiden lisäksi pienyrittäjien tilanne on hankala, koska elämä on jo ennen koronaa ollut kädestä suuhun elämistä, eikä taloudellisia puskureita juuri ole.

Näyttää siltä, että suuret yritykset ovat pärjänneet koronataistossa kohtuudella. Esimerkiksi tapahtumajärjestäjien ja ravintola-alan pienyrittäjien tilanne on paljon heikompi. On myös tärkeä puhua siitä, että yksi kriisin pahimmista kärsijöistä on naisvaltaiset, pienipalkkaiset palvelualat ja niiden työntekijät. Palvelualojen ammattiliitto Pam selvitti jäseniensä tilannetta kyselyllä maaliskuussa ja vastaukset ovat hätkähdyttäviä. Yli puolet vastanneista oli tinkinyt ruuasta ja avovastauksissa kerrottiin arjesta, jossa perheiden vaatehankinnoista tingittiin ja lääkkeet jäivät apteekkiin. Juuri tällaisten tilanteiden takia meille on Vasemmistoliitossa tärkeää, että työttömyysturvasta ei leikata.

Koronan lisäksi huolestuttavia uutisia tuli työmarkkinoiden sopimuskentän arvojärjestyksestä, kun teollisuuden työnantajat päättivät luopua keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista. Teollisuuden työnantajat lähtivät vaatimaan työpaikkakohtaisia työehtoja. Näin he pirstaloivat koko sopimuskentän. En pidä tätä ratkaisua hyvänä, sillä kautta koko Suomen työmarkkinahistorian yhteisellä sopimisella on aina saavutettu parhaat ratkaisut.

Nämä ratkaisut ovat tuoneet Suomeen työrauhaa ja pitäneet työmarkkinat ja kaupanteon ennustettavina. Yhteisillä työmarkkinaratkaisuilla on saatu aina Suomi nousuun ja niitä tarvitaan myös tänä päivänä yhtä paljon kuin ennenkin.

Lisäksi metsäteollisuuden alasajo on ollut kovaa, ensin Summa ja Kaipolan tehtaat ja nyt Veitsiluodon tehdas. Nämä ovat alueillaan suuria työpaikkamenetyksiä ja vaikuttavat alueensa elinvoimaan. Näissä kaikissa tapauksissa ei ole kyse pelkästään yhden yrityksen työpaikoista. Tehtaan sulkeminen vaikuttaa myös alihankkijoiden työpaikkoihin puunkorjuusta lopullisen tuotteen tekemiseen. Nämä ovat kovia ratkaisuja kaikille työnsä menettäneille ja heidän perheilleen.

Olemme jatkuvasti siinä tilanteessa, missä pitää panostaa jatkuvaan tuotekehittelyyn, uusien toimintojen kehittämiseen ja ennen kaikkea koulutustason nostamiseen sekä jatkuvaan uuden oppimiseen. Tämä siksi, että pysymme kilpailukykyisenä maailman markkinoilla. Vasemmistoliitossa on tärkeää panostaa tasa-arvoisiin oppimismahdollisuuksiin, eli taata kaikille oikeus oppia taustasta huolimatta. Meille on tärkeää myös taata kaikille tukea ja apua oppimiseen sekä puuttua niihin tilanteisiin, kuten koulukiusaamiseen ja mielenterveysongelmiin, jotka syrjäyttävät lapsia ja nuoria. Jos koulu ja muu maailma ei ole oikeudenmukainen ja turvallinen paikka kaikille, koulutustason nosta ei onnistu.

Jatketaan yhdessä töitä, jotta Suomi on hyvä paikka kaikille ja Suomi menestyy maailman markkinoilla ympäristöystävällisten, tulevaisuuden tuotteiden viejinä.

Hauskaa vapun aikaa kaikille! Nautitaan yhteisestä kevään juhlasta muistaen myös turvavälit!

Korkeakoulut ovat olleet pääosin etäopetuksessa jo yli vuoden. Tämä on pitkä aika nuorten aikuisten elämässä. Korona-ajasta uhkaakin tulla heille negatiivinen sukupolvikokemus, joka vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.

Opiskelun aloittaminen on usein suuri elämänmuutos. Moni muuttaa ensimmäistä kertaa asumaan itsenäisesti, osa vieraalle paikkakunnalle, missä ei vielä tunne ketään. Moni meistä varmasti muistaa tämän innostavan uuden alun elämässään. Korona-aika tekee tästä kuitenkin hyvin erilaisen tilanteen tämän päivän nuorille.

Opiskeluaikoina solmituista ystävyyssuhteista tulee usein elämänmittaisia, mutta nyt eristäytyminen ja etäopiskelu tekevät niiden syntymisestä vaikeaa. Yksinäisyys lisää riskiä mielenterveysongelmiin.

Opintopsykologien saatavuuden parantaminen ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on tärkeää. Psykologiliiton mukaan opintopsykologeja tulisi olla vähintään yksi 4000 opiskelijaa kohden. Myös useat opiskelijajärjestöt vaativat opintopsykologien lakisääteistä mitoitusta. On opiskelijoiden yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallista, että osassa korkeakouluja opintopsykologeja ei ole ollenkaan.

Kun käy vierailemassa Itä-Suomen yliopiston sivuilla, löytää tiedon, että opintopsykologin yksilöohjauksen ajat ovat tältä keväältä täynnä. Se ei ole mikään ihme, sillä yliopistossa on kaksi opintopsykologia. Kaikkinensa Itä-Suomen yliopistossa on noin 15 500 tutkinto-opiskelijaa. On hienoa, että yliopisto on yhdessä ylioppilaskunnan kanssa kuitenkin itse tarttunut asiaan luomalla ”kaikki opiskelijat tavoitetaan” -toimintamallin. Yliopisto on palkkaamassa myös kolmannen opintopsykologin.

Korona on siis valtava mielenterveyden kriisi, mikä näkyy myös korkeakouluopiskelijoilla. Jo ennen korona-aikaa joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsi mielenterveyden oireilusta.

Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyspalvelujen vahvistaminen koko maassa on nyt entistä tärkeämpää. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa opiskelijahyvinvoinnin ja ohjauksen hankkeita, joissa kehitetään ja järjestetään matalan kynnyksen palveluja sekä pienryhmä- ja vertaistukitoimintaa, vahvistetaan opintopsykologipalveluja sekä korkeakouluopiskelijoiden ohjauspalveluja. Nyt on pidettävä huoli siitä, että nämä eivät jää pelkiksi hankkeiksi. Tuen saamiseen pitää satsata pitkäaikaisesti ja pysyvästi ja sen on oltava helposti kaikkien saatavilla.

Suomen talous on selvinnyt koronakriisistä toistaiseksi paremmin kuin odotettiin ja selvästi muita EU-maita paremmin. BKT:n arvioidaan kasvavan 2,5 % v. 2021.

Hallitus antoi kuitenkin heti vuoden alussa ensimmäisen lisätalousarvionsa. Tällä hetkellä pandemia näyttää Suomessa pahenemisen merkkejä, mistä myös hallituksen muut toimenpiteet kertovat. Lisätalousarvio sisältää hyviä ja tärkeitä satsauksia useille toimialueille.

Lisätalousarviolla puututaan pandemian jatkumisen aiheuttamiin vaikeuksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionavustuksiin ehdotetaan 17,5 miljoonaan lisäystä. Tämä raha on tarkoitettu kunnille lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen koronaviruspandemian aiheuttamassa tilanteessa ja sen jälkihoidossa mm. lastensuojelun keinoin. Tämä onkin tärkeää, sillä koronavuosi on ollut erityisen pitkä juuri lapsille ja nuorille, ja meidän on taattava lapsen oikeudet kaikkina, myös vaikeina aikoina.

Ammatillisen koulutuksen tukitoimiin on tulossa 17,5 milj. euron lisärahoitus. Tätä rahaa tarvitaan tukitoimiin, millä ehkäistään opintojen keskeyttämistä, lisätään opiskelijoiden hyvinvointia ja tasoitetaan opiskelijoiden osaamiseroja. Lisäksi pyritään parantamaan nuorten asemaa niin, ettei nuorten syrjäytyminen ja ammatillisen koulutuksen keskeytyminen lisääntyisi. Esim. viime vuonna ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen kiihtyi Helsingissä ja Vantaalla. Helsingin Sanomien mukaan koronavuonna keskeyttämisprosentti oli Helsingissä 12,7, kun se toissa vuonna oli 8,4. Etäopiskelu on vaikeaa erityisesti niille nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia ja muita haasteita elämässään.

Nuorten tilanteen parantamisen kannalta on tärkeää myös, että nuorten harrastus- ja kesätoiminnan lisäämiseksi ja kehittämiseksi sekä kesätyöpaikkojen lisäämiseksi osoitetaan 2,5 miljoonaa. Raha suunnataan nuoriso-, liikunta- ja urheiluseuroille. Koronakriisi on kiihdyttänyt lasten ja nuorten eriarvoistumista ja tähän kehitykseen hallitus haluaa nyt näillä toimillaan määrätietoisesti puuttua.

Kulttuuriala on kärsinyt koronasta kohtuuttomasti. Taiteen edistämiskeskus Taiken toimintamenoihin ehdotetaan 15 M€ lisäystä, mikä mahdollistaa koronasta paljon kärsineiden kulttuurin ja taiteen alan henkilöiden ja toiminimien tukemisen apurahoilla. Elokuvatuotantoyhtiöt saavat myös osansa, eli 5 miljoonaa euroa. Tämän ensiavun lisäksi tarvitaan selkeä suunnitelma sille, miten kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoita voidaan tukea jatkossa paremmin ja varmistaa turvalliset tapahtumat heti, kun koronatilanne sen sallii. 

Työttömyysturvan poikkeushelpotuksia jatketaan kesäkuun loppuun saakka. Siihen lisätään 61 miljoonaa euroa. Tällä pidetään suojaosan korotus edelleen 500 e/kk. Lisäksi yrittäjien väliaikaisen työmarkkinatuen saamisen ehdoille tulee lisäaikaa kesäkuun loppuun, mikä helpottaa yrittäjien tilannetta.

Vasemmistoliitolle on tärkeää, ettei talouden elpymistä hidasteta liian nopeilla sopeutustoimilla. Elvytys on tärkeää, jotta konkursseja ja pitkäaikaistyöttömyyttä voidaan torjua. Lisäksi tarvitsemme lähivuosina investointeja hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseen. Siksi myös öljylämmityksestä luopumisen tukemiseen on varattu 10 miljoonan euron lisäys.

Vaikka eduskunnassa tehdään tällä hetkellä paljon työtä, jotta selvitään pahimmasta tilanteesta yli mahdollisimman vähin vaurioin, niin koronakriisistä palautuminen tulee vaatimaan aikaa. Tärkeintä on nyt pitää kiinni turvallisuusohjeista sekä tukea kanssaihmisiä ja taloutta niin, että ihmisten hyvinvoinnista pidetään huolta ja työpaikat säilyvät.