Pidin tänään vasemmistoliiton ryhmäpuheen eduskunnan täysistunnossa, jossa käsiteltiin sisäisen turvallisuuden selontekoa. Vasemmistoliitto korostaa, että eriarvoisuuden johdonmukainen purkaminen on tehokkainta turvallisuuspolitiikkaa.

Keskeistä on varmistaa riittävät viranomaisresurssit ja ammattilaisten riittävä määrä. Pelastusala, poliisi ja ensihoito, mutta myös esimerkiksi koulupsykologit, maahanmuuttoviranomaiset ja oikeuslaitos vaativat riittäviä resursseja, jotta Suomessa on mahdollista luoda turvallista yhteiskuntaa. Viranomaisten resursseja on lisättävä, jotta kaikkialla ympäri Suomea on mahdollista saada apua nopeasti.

Parasta sisäisen turvallisuuden edistämistä on ennaltaehkäisyyn perustuva politiikka. Myös sosiaaliturva ja koulutus ovat välineitä sisäisen turvallisuuden parantamiseen. On puututtava niihin juurisyihin, jotka johtavat rikollisuuteen.

Vasemmistoliiton kanta on, että jokaiselle kuuluu oikeus turvallisuuteen sekä nopeaan apuun, riippumatta esimerkiksi asuinpaikasta, sukupuolesta tai omasta taustasta. Turvallisuuden perusta luodaan pitämällä kaikki mukana yhteiskunnassa.

On syytä huomioida, että eri väestöryhmien turvallisuusuhat ovat hyvin erilaisia. Ei riitä, että Suomi on turvallinen suurelle osalle, jos se ei ole turvallinen asunnottomille tai vähemmistöille.

Otin kantaa puheessani myös Ukrainan sodan vaikutuksiin Suomessa. Ukrainan tukemisen ohella kansanedustajat pohtivat, miten Suomen tulee varautua oman turvallisuutensa tähden.

Me vasemmistoliitossa yksiselitteisesti tuomitsemme Putinin sotilastoimet Ukrainassa. Putinin kylmäävä hyökkäys Ukrainaan on nostanut pelkotiloja myös suomalaisissa. On meidän vastuullamme palauttaa suomalaisille turvallisuuden tunne, jotta voimme elää hyvää elämää.

Pidän tärkeänä, ettei yhteiskuntaan synny sellaisia jakolinjoja, joita ulkoinen toimija voisi hyödyntää. Suomen sisäinen yhtenäisyys on turvallisuuskysymys sekä yhteisötasolla että yksilötasolla.

Sisäisen turvallisuuden selonteon tavoitteena on varmistaa sisäisen turvallisuuden kehittyminen siten, että Suomi on entistä turvallisempi maa kaikille ihmisille ja ihmisryhmille.

Miten kukin hallitus kohdentaa taloudellisia resursseja, on konkreettinen mittari sille, minkälaiset arvot hallituksen työtä johtaa. Hallituksen tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarvioissa lähtökohtana on heikentynyt koronatilanne, hyvinvointialueiden valmisteluun liittyvät kulut ja äkillisesti heikentynyt maatalouden kannattavuus- ja maksuvalmiustilanne.

Hallitus on aiemmin linjannut, että tietyt koronaan liittyvät menot katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina. Tämän takia kehystasoa korotetaan tässä lisätalousarviossa rakennekorjauksena 304 miljoonalla eurolla. Tämä on välttämätöntä, jos koronakriisin vaikutuksia halutaan korjata oikeudenmukaisesti ja pitää myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevat mukana. Meille vasemmistoliitossa tämä on politiikan lähtökohta.

Lisätalousarvioista näkee, että hallitus jatkaa määrätietoisesti koronarajoituksista kärsivien alojen, yrittäjien ja työttömien tukemista. Lisätalousarviossa tukea kohdennetaan niin yrittäjille kuin työntekijöillekin sekä koronasta pahasti kärsineille kulttuuri- ja taidealoille ja liikunta-alalle. Toimenpiteistä esimerkkeinä ovat työttömyysetuuden maksaminen myös omavastuuajalta, yrittäjien työmarkkinatukioikeuden jatkaminen ja tartuntatautipäivärahan saamisen helpottaminen. Nämä kaikki ovat esimerkkejä toimista, joilla helpotetaan koronasta eniten kärsineiden ihmisten arkea, eli juuri sitä, mikä meille on vasemmistoliitossa tärkeää.

Myös koronaan on edelleen viisasta varautua ja hallitus osoittaa lisätalousarviossaan rahoitusta myös uusien koronarokotteiden ja koronalääkkeiden hankintaan. Uudet hyvinvointialueet tarvitsevat myös omat taloudelliset panostuksensa toimiakseen hyvin ja tässä lisätalousarviossa kohdennetaan rahoitusta tietohallinnon rakentamiseen ja tiedonsiirron yhdenmukaistamiseen.

Vaikka tilanne on monilla aloilla edelleen vaikea ja epävarma, myös valoa on nähtävissä. Koronatilanteen helpottaessa talouden yleinen kehitys on ennusteiden mukaan positiivista vuonna 2022. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 3,0 %. Työllisyyden ennustetaan kasvavan 1,5 % ja työttömyysaste laskee 6,7 prosenttiin. Vasemmistoliitossa jatkamme työtä sen eteen, että koronan aiheuttamat ongelmat korjataan oikeudenmukaisesti. Jo nyt on selvää, että koronan jälkihoito tulee kestämään vuosia ja vaatii paljon työtä.

Leppävirran Kurjalanrannantien käyttäjät järjestivät viime kesänä kansanedustajille tapaamistilaisuuden, missä esiteltiin tien huonoa kuntoa. Paikalla kansanedustajista olivat silloin lisäkseni Markku Eestilä ja Marko Kilpi. Myös eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen kävi myöhemmin tutustumassa tien kuntoon. Meille kaikille annettiin lukuisten yrittäjien, kesämökkiläisten ja paikallisten tienkäyttäjien adressi tien kuntoon saamiseksi. Adressissa oli kaikkiaan yli 1300 nimeä. 

Yhteisellä päätöksellä ja yhteistyöllä päätimme viedä asiaa eteenpäin. Teimme asiasta edustaja Eestilän kanssa eduskunnassa talousarvioaloitteen. Ensi vuoden talousarviossa onkin Leppävirran Kurjalanrannalle hyviä uutisia.  Talousarviossa on nyt tien kuntoon saamiseksi varattu sen tarvitsemat 1,2 miljoonaa euroa.

Tästä kiitokset eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa Merja Kyllöselle ja Arto Pirttilahdelle ja valtiovarainvaliokunnassa Pia Lohikoskelle ja Katja Hänniselle, jotka saivat neuvoteltua tarvittavan investointirahan ensi vuoden valtion talousarvioon. 

Ja ennen kaikkea kiitos kuuluu Räsäsen perheelle, joka toimi alueensa aktiivisena toimijana ja tiedonvälittäjinä kansanedustajien suuntaan. Näin niitä asioita saadaan eteenpäin hyvällä yhteistyöllä!

Tammikuussa järjestettävät aluevaalit, eli sotevaalit ovat laatuaan ensimmäiset.  Miksi äänestäjien tulee olla aktiivisia näissä vaaleissa? Sotevaaleissa ratkaistaan, miten ihmisten sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastuspalveluiden alueellinen palvelukokonaisuus ratkaistaan. Tärkeitä kysymyksiä ovat, kuinka turvataan alueellisesti palvelut hädän keskellä ja kuinka yhteiskunta rakentaa turvaverkon, joka pystyy auttamaan ihmisiä siellä, missä apua tarvitaan.

Kyse on paljolti siitä, mitä varten kunnat aikoinaan Suomeen perustettiin. Nyt vastuu vain siirretään isommille toimijoille. Samalla turvataan julkisten palveluiden saanti niille, joilla ei ole varaa yksityisiin palveluihin.

Uudistuksen tavoitteena on myös yhdenmukaistaa palvelut koko maassa ja näin pienentää terveyseroja. Tässä tärkeässä roolissa ovat ennaltaehkäisevät palvelut. On oikeudenmukaista, että myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanne on mahdollisimman hyvä.

Tammikuun vaaleissa valitaan ensimmäisen kerran päättäjät, jotka tekevät linjauspäätökset siitä, kuinka palveluverkko rakennetaan. Ensimmäiset aluevaltuutetut ovat avainasemassa alueellisen toimintakulttuurin rakentamisessa ja siinä, miten palvelut jatkossa toimivat. Rakenteiden ja toimintakulttuurin muuttaminen saattaa olla jatkossa monimutkaisempaa.

Tärkeä asia on myös sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöiden asema ja heidän siirtämisensä hyvinvointialueiden palvelukseen. Tässäkin ensimmäiset aluevaltuutetut ovat tärkeässä asemassa varmistamassa, että kaikki tehdään työntekijöiden näkökulmasta oikeudenmukaisesti. Keskusteluun on viime aikoina noussut tukipalveluiden työntekijöiden siirto, ja kuinka se tehdään. Nyt on keskusteltu jopa siitä, että tukipalveluiden siirtoa varten perustetaan yhtiö. Tämä saattaa tarkoittaa tukipalveluiden työntekijöiden työsuhteen aseman heikentymistä, mikä pitää estää.

Soteuudistukseen ei sisälly yhtiöittämisvelvoitetta, eli ei tarvitse yhtiöittää. Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen palvelutuotantoon liittyvissä tukipalvelutehtävissä työskentelevä henkilö siirtyy hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän palvelukseen, jos henkilön tosiasiallisista työtehtävistä vähintään puolet on kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tai pelastustoimen tukitehtäviä

Luovuttavan tahon ja luovutuksen saajan kannalta on tärkeää, että välttämätön palvelutuotanto turvataan siirtymätilanteessa. Henkilöstöresurssit on sovitettava yhteen siten, että niin hyvinvointialueilla kuin kunnissa on toimivat tukipalvelut myös jatkossa. Tukipalveluissa työskentelevien tehtäväsisältöjä ja toimenkuvia on syytä järjestellä virka- ja työehtosopimusten, työlakien ja työnantajan työnjohto-oikeuden mahdollistamin tavoin niin, että hyvinvointialueelle siirtyy oikea määrä työpanosta. Ja tärkeää on, että työnantajana on julkinen taho.