Tänään eduskunnassa keskustellaan ulkomaalaislain muutoksesta. Hallitus aikoo kiristää jo valmiiksi tiukkoja perheenyhdistämisen ehtoja. Kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien perheenjäseniltä edellytettäisiin tietyin poikkeuksin turvattua toimeentuloa, jotta perheenyhdistäminen sallitaan.

Perheenyhdistämisen kiristyvät ehdot koskisivat kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien niin sanottuja vanhoja perheitä eli tilanteita, joissa perhe on muodostettu ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa. Niin sanotuilta uusilta perheiltä turvattua toimeentuloa vaaditaan jo nyt.

Jaan monen asiantuntijan huolen siitä, että kiristysten vaikutukset ihmisoikeuksiin tulevat olemaan järkyttäviä. Kaikilla on oltava oikeus perhe-elämään.

Ehtojen kiristäminen on ristiriidassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa. Valtioita oikeudellisesti sitova sopimus on tullut voimaan Suomessa vuonna 1991. Hallituksen esityksessä kyllä viitataan lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteisiin, mutta silti esitys on ristiriidassa niiden kanssa. Hallituksen on nyt luettava tarkkaan esimerkiksi sopimuksen artikla 9:

”Sopimusvaltiot takaavat, ettei lasta eroteta vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti paitsi, kun toimivaltaiset viranomaiset, joiden päätökset voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittaviksi, toteavat soveltuvien lakien ja menettelytapojen mukaisesti sen olevan lapsen edun mukaista.”

Artiklassa 10 puolestaan todetaan näin:

”Sopimusvaltioille 9 artiklan 1 kappaleessa asetettujen velvoitteiden mukaisesti on lapsen tai hänen vanhempiensa hakemukset jotka koskevat sopimusvaltioon saapumista tai sieltä lähtemistä perheen jälleenyhdistämiseksi käsiteltävä myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti. ”

Lapsen oikeuksien ohittaminen on sekä inhimillisesti kestämätöntä että erittäin lyhytnäköistä. Tiedämme, että lapsuudessa koettu turvattomuus aiheuttaa monenlaisia vaikeuksia, kuten syrjäytymistä ja psyykkistä sairastumista myös aikuisena. Joskus vaikeudet jatkuvat läpi koko elämän.

Myös kotoutumisen näkökulmasta hallituksen linjaukset ovat todella huonoja. Mikään muu ei auta kotoutumista paremmin kuin oman perheen saaminen Suomeen mahdollisimman nopeasti. Uutta kieltä on vaikea opetella ja työtä etsiä, jos huoli omasta perheestä on suuri. Perheenyhdistämiseen liittyvää byrokratiaa ja kustannuksia pitää vähentää eikä lisätä. Myös presidentti Martti Ahtisaari kritisoi perheen yhdistämisen hankaloittamista viime viikolla.

Olen huolissani siitä, että hallituksen kiristyslinja pahentaa lasten lisäksi toista haavoittuvassa asemassa olevaa ryhmää. Toimeentuloedellytyksen kiristäminen laittaa erityisesti naiset entistä hankalampaan asemaan. Pakolaisnaisissa on esimerkiksi miehiä enemmän luku- ja kirjoitustaidottomia, joten turvatun toimeentulon saavuttaminen nopeasti voi olla erittäin hankalaa. Ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta on huolestuttavaa, että perheenyhdistämisen ehtojen kiristäminen kolahtaa myös moneen muuhun erityisen haavoittuvaan ryhmään, kuten vammaisiin.

Perheenyhdistämistä kiristettiin Suomessa jo vuosina 2010 ja 2012. Näiden muutosten vaikutukset olisi pitänyt selvittää ennen kuin ryhdytään tekemään uusia tiukennuksia.

Hallituksen kiristyslinjaukset antavat lisää valtaa ihmissalakuljettajille ja muulle rikolliselle, ihmisoikeuksia polkevalle toiminnalle. Ihmiset pakotetaan vaarallisille reiteille ja ihmissalakuljettajien käsiin, kun laillisia reittejä tulla maahan hankaloitetaan. Suomi on ollut aktiivinen ihmisoikeuksien edistäjä monella eri foorumilla, kuten YK:ssa ja EU:ssa. Suomi ei voi olla uskottava ihmisoikeuksien edistäjä, jos lähdemme hallituksen linjalle, jossa ihmisoikeuksista säästetään.

Hallituksen esityksessä mainitaan tavoitteeksi vähentää Suomen houkuttelevuutta turvapaikkamaana. Todelliset syyt pakolaisuudelle eivät kuitenkaan löydy Suomen houkuttelevuudesta, vaan lähtömaiden sietämättömästä tilanteesta. Hallitus ei tule tällä uudistuksella ratkaisemaan pakolaiskriisiä, mutta inhimillistä kärsimystä se tulee aiheuttamaan.

Eduskunnassa keskustellaan tänään hallituksen leikkauksista korkeakoulutukseen ja opintotukeen. Kansanedustaja Matti Semi on huolissaan leikkausten vaikutuksista alueiden elinkeinorakenteeseen sekä osaavan työvoiman saamiseen työmarkkinoille. Kattava korkeakoulujen verkko koko maassa takaa parhaiten alueiden yritysten kilpailukyvyn sekä nuorten pysymisen alueella.

– Alueiden kehittämisen kannalta hallituksen koulutusleikkaukset vievät aivan väärään suuntaan. Ammattikorkeakoulut tekevät paljon yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Ne tuottavat yhteistyössä julkisen sektorin ja yritysten kanssa konkreettisia uusia palveluita, tuotteita ja innovaatiota. Hallitus puhuu uusien innovaatioiden tärkeydestä, mutta leikkaa ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta noin 30 miljoonaa vuositasolla. Miten hallitus aikoo toteuttaa omat kärkihankkeensa, kun se samalla leikkaa innovaatioiden kehittämisestä rajusti? Matti Semi ihmettelee.

Yliopistot ovat kokeneet valtavia yt-neuvotteluita viime vuosina ja erityisen paljon niitä on käyty lukuvuonna 2015-2016, jolloin peräti kahdeksan yliopistoa on käynyt tai on käymässä yt-menettelyä. Opetushenkilökunnan vähentämisellä on suuri vaikutus opetusmenetelmiin ja niiden kehittämiseen.

– Kun opetushenkilökunta vähenee, massaluennot lisääntyvät ja lähiopetus vähenee. Opetusmenetelmien kehittäminen pysähtyy ja olemme menossa takapakkia vanhoihin menetelmiin. Kaikki varmasti osaamme päätellä, että käytännön harjoittelun väheneminen voi olla jopa vaarallista, jos kyse on esimerkiksi lääkärin opinnoista. Myös monilla muilla aloilla, kuten opettajankoulutuksessa konkreettinen käytännön opetus on erittäin tärkeää. Kilpailukykyloikkia on mahdoton toteuttaa, kun Suomen korkeakoulut tulevina vuosina tippuvat kansainvälisissä vertailuissa hallituksen leikkausten takia, Matti Semi toteaa.

Opintotuen muuttaminen lainapainotteisemmaksi pahentaa koulutuksen periytyvyyttä, joka on ongelma jo nyt. Hallituksen leikkaukset vaikeuttavat myös elinikäistä oppimista, mikä on entistä tärkeämpää, kun moni vaihtaa alaa vielä reilusti yli keski-ikäisenäkin.

– Työurien pidentäminen muuttuu täysin mahdottomaksi tavoitteeksi, kun aikuisiällä tapahtuvaa opiskelua vaikeutetaan. Tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet ovat tietenkin myös koko yhteiskunnan etu, sillä vain niin saamme kaikki, erilaiset lahjakkuudet käyttöön, Matti Semi toteaa.

Lisätietoja: Matti Semi, 050 513 0688, matti.semi@eduskunta.fi

Olen seurannut huolestuneena, kuinka valtio-omisteiset yhtiöt VR ja Posti pahentavat maamme työttömyyttä ylisuurilla yt-neuvotteluilla. Viimeisimpänä VR ilmoitti irtisanovansa yli 200 henkilöä ja lisäksi lomauttavansa henkilöstöä määräajaksi. Suuria irtisanomisia VR perustelee kilpailukyvyn ja asiakaslähtöisyyden parantamisella. Henkilöstön selkänahasta rahoitetaan myös alkuvuonna voimaan tullut junalippujen hintauudistus. En voi mitenkään hyväksyä tällaisia irtisanomisia.

Itä-Suomesta käsin VR:n tavoitteet asiakaslähtöisyyden parantamisesta kuulostavat kummallisilta. Viime syksynä liikenne- ja viestintäministeriö ja VR kertoivat suunnitelmistaan hallitusohjelman säästötavoitteiden toteuttamiseksi. Itäsuomalaiset olivat leikkausten suurin kärsijä, sillä lakkautettavien juna-asemien lista on pitkä ja yhteydet länteen ja pohjoiseen heikkenevät kohtuuttomasti. Raideliikenteen leikkaukset suurten työttömyyslukujen Itä-Suomesta tulevat vielä kalliiksi. Sujuva raideliikenne on tärkeää sille, että ihmiset työllistyvät myös ruuhka-Suomen ulkopuolella.

Pääministeri Sipilä vastaa valtion omistajaohjauksesta, mutta hän ollut hämmästyttävän hiljaa valtionyhtiöiden mittavista yt-neuvotteluista ja raideliikenteen heikennyksistä. Jos hallitus aikoo uskottavasti tavoitella työllisyysasteen nostamista, on sen alettava vaatia vastuullisempaa henkilöstöpolitiikkaa valtionyhtiöiltä. Johtaminen on hukassa, jos kilpailukykyä kasvatetaan koko ajan ylisuurilla yt-neuvotteluilla, mikä pahentaa myös jäljelle jääneen henkilöstön jaksamisongelmia. Uupuneelta henkilöstöltä ei voi vaatia kilpailukyvyn tai asiakaslähtöisyyden parantamista.

Julkaistu Warkauden Lehdessä 24.3.2016

Yksi kevään suurimmista väännöistä eduskunnassa on metsähallituslain muuttaminen. Uuden metsähallituslain tavoitteena on ollut muka selkeyttää Metsähallituksen hallintojärjestelmää. Lisäksi hallitus on perustellut metsähallituslain uudistusta myös EU:n kilpailuneutraliteettivaatimusta. Siksi nykyisin valtion liikelaitoksena toimivan Metsähallituksen metsätalouspuoli pitäisi hallituksen mukaan muuttaa osakeyhtiöksi.

Onneksi vasemmistoliiton meppi, Merja Kyllönen, puuttui hallituksen ideologiseen yhtiöittämisvimmaan kysymällä asiasta EU:n kilpailukomissaarilta. Komisaari vastasi Kyllösen kirjalliseen kysymykseen jo viime joulukuussa, ja vastaus toimitettiin maa- ja metsätalousministeriöön. EU ei vaadi Suomen Metsähallitukselta mitään erityistä yhtiömuotoa tai organisaatiorakennetta. Hallituksen perusteet yhtiöittämiseksi ovat siis täysin tuulesta temmattuja!

Vasemmistoliitto on alusta lähtien nähnyt Metsähallituksen yhtiöittämisessä monenlaisia ongelmia. Avoimuus on erittäin tärkeää, kun on kyse kansallisomaisuudestamme, Suomen luonnosta. Yhtiöittämisen suuri riski on, että kansalaisten tiedonsaanti ja eduskunnan päätöksenteko vaikeutuisivat oleellisesti. Yhtiöittäminen raottaa myös ovea yhteisen omaisuutemme käytön siirtymisestä ulkomaiseen omistukseen. Nämä ovat riskejä, joita me vasemmistoliitossa emme halua ottaa.

Metsähallituksen organisoimisella on suuri merkitys koko Suomen luonnolle. Metsähallituksen hallinnassa on lähes kolmannes Suomesta, eli reilut 12 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita. Omaan vapaa-aikani kuluu paljolti metsässä liikkuminen ja harrastaminen ja tiedän, että Metsähallituksen metsät ja vesialueet ovat tärkeä osa niin varkautelaisille kuin muille luonnossa liikkujille.

Olen erittäin huolissani myös Metsähallituksen luontopalveluiden tilasta, jos tämä yhtiöittämismalli menee eteenpäin. Tulevalle yhtiölle asetettavat tulostavoitteet saattavat aiheuttaa painetta retkeilyalueiden ottamista metsätalouden toiminnan piiriin. Tämä tulee vaikuttamaan retkeilyyn ja sitä kautta matkailuun eri puolilla Suomea. Näillä alueilla Metsähallituksen rooli on ollut tähän mennessä luonnon monimuotoisuutta suojeleva, mikä on hyvä asia. Meidän tulee vaalia tätä luonnon perintöä sekä myös säästää sitä tuleville sukupolville!

Metsähallituslaki on herättänyt suurta huolta ihmisissä ympäri maan. Pysäytetään metsähallituslaki –adressi keräsi melkein 130 000 allekirjoitusta vajaassa kolmessa viikossa. Myös adressin pääpaino oli yhtiöittämisen kritisoimisessa.

Sen sijaan, että porvarihallitus ja ministeri Tiilikainen toistelevat väitteitä yhtiöittämisen pakosta, on sen nyt selvitettävä muita demokratian ja luonnonsuojelun kannalta parempia vaihtoehtoja. Tärkeintä on turvata avoin tiedonkulku sekä eduskunnan vaikutusmahdollisuus Metsähallituksen toimintaan. Näin meidän yhteiset maa- ja metsäomaisuudet säilyisivät kansallisomaisuutena jatkossakin.

Siksi eduskuntaryhmämme mielestä on tärkeää, että metsähallituslaki valmistellaan vielä kerran huolellisesti uudestaan. Tätä mieltä olivat myös monet laista lausunnon antaneet tahot, kuten ympäristöjärjestöt, MTK ja Metsäalan Asiantuntijat.

Metsähallituslain käsittely jatkuu eduskunnassa heti pääsiäisen jälkeen. Vasemmistoliiton mielestä lakiesitys tulee hylätä.