Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokous alkoi tänään Kotkassa. Nostin puheessani esiin erityisesti itäsuomalaisten nuorten vaikean tilanteen.

Kaikki hyvinvointimittarit osoittavat, että itäinen Suomi on päätöksenteossa huomioitava nykyistä paremmin. Suomessa erityisesti itä- ja pohjoissuomalaiset lapset ja nuoret ovat syrjäytymisvaarassa.

Itäsuomalaisten nuorten syrjäytyminen ja pahoinvointi ovat hyvin pitkäaikaisia ongelmia. Erityisesti Sipilän hallitus teki nuorille karhunpalveluksen leikkaamalla rajusti koulutuksesta.

Ammatillinen koulutus ajettiin ahtaalle, ja leikkaukset korkeakouluihin ja vapaaseen sivistystyöhön vähensivät koulutustarjontaa myös Itä-Suomessa. Esimerkiksi Savonlinnassa jouduttiin lopettamaan opettajankoulutus, joka oli kouluttanut myös lähialueen nuoria jo vuodesta 1952.

Vasemmistoliiton johtama opetusministeriö sai hallituskauden alussa eteensä kovan urakan, kun menneisyyden lyhytnäköisiä päätöksiä oli ruvettava korjaamaan. Oppivelvollisuuden pidentäminen ja maksuton toinen aste ovat merkittävimpiä päätöksiä vuosikausiin.

Näistä myös turuilla ja toreilla tulee kiitosta erityisesti pienituloisilta perheiltä, joiden taloudelle maksuttomat opetusvälineet ovat olleet helpotus.

Hienoa on myös ammatillisen koulutuksen perusrahoituksen pysyvää 50 miljoonan korotus sekä Oikeus osata -ohjelma, jossa ammatillisen koulutuksen laadun parantamiseen on ohjattu 270 miljoonaa tällä vaalikaudella. Summalla on voitu palkata lisää opettajia ja näin ollen lisätä elintärkeää lähiopetusta.

Lisää toimia kuitenkin edelleen tarvitaan. Itä-Suomen toisen asteen koulutustarjonta kaipaa laajentamista ja lisää nuoria kiinnostavia linjoja. Tästä hyötyvät myös alueen yritykset, jotka kärsivät tällä hetkellä ammattitaitoisten työntekijöiden puutteesta.

En päässyt eilen eduskunnan Nato-äänestykseen koronatartunnan vuoksi, mutta haluan tällä tekstillä perustella omaa näkemystäni Suomen Nato-jäsenyydestä. Olisin äänestänyt jäsenyyden hakemista vastaan.

Vaikka oma näkemykseni Nato-jäsenyydestä on kielteinen, on hyvä heti alkuun todeta, että ei ole olemassa Suomen kannalta riskittömiä ratkaisuja. Tämä on hyvä sekä Naton kannattajien että meidän vastustajien tiedostaa.

Suomessa vuosikymmeniä rakennettu ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja on tehty kestämään myös kriisien aikaa. Jäsenyys sotilasliitossa olisi suuri suunnanmuutos tähän pitkään ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan.

Myös Suomen diplomaattinen asema muuttuisi Nato-jäsenyyden myötä. Tähän mennessä sotilaallinen liittoutumattomuus on ollut ja on edelleen mahdollisuus aivan eri tavalla olla jännitteiden sovittelijana ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla. Suomen vahvuus on ollut asema rauhan rakentajana idän ja lännen välissä. Tässä Suomella on ollut kokoaan suurempi rooli.

Jos Suomen itärajasta tulee Nato-raja, on mahdollista että, Suomeen kohdistuu Nato-vastaisia ja Venäjältä johdettuja hybridi- ja kyberiskuja. Nämä iskut voivat kestää vuosia. Kukaan ei voi tarkkaan etukäteen tietää, mitä toimenpiteitä ja keinoja Venäjä kohdistaa Nato-Suomeen.

Lisäksi Suomen ja Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys loisi Itämerelle ja Pohjois-Eurooppaan varsin muuttuneen turvallisuustilanteen. Venäjälle on tärkeää, että sen laivasto pystyy liikkumaan Itämerellä Kaliningradin tukikohdan ja Pietarin välillä sekä liikkumaan sieltä Atlantin vesille.

Hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith kuvasi Hesarin artikkelissa häirinnän luonnetta: ”Mahdollista voi olla iso kyberhyökkäys, jolla on taloudellisia tai jopa ihmishenkiä vieviä vaikutuksia.”

Lisäksi on huomioitava, että Suomi olisi Naton ja Venäjän rajan tärkein ja laajin yksittäinen vartija ja sen vartijan kohtalo tulee olemaan kova. Herääkin kysymys, miksi ottaa riskiä liittymällä Natoon? Näin tässä saattaa käydä: Kun hurjaa härnäät, niin riidan siitä saa aikaan!Lisäksi pitää muistaa, että Suomen puolustusvoimat ovat saaneet merkittäviä uusia resursseja, maanpuolustustahto on korkea ja reservi mukaan lukien Suomen maanpuolustus on suurempi kuin Saksalla ja Pohjoismailla yhteensä.

Mielestäni Suomen turvallisuuden kannalta on parasta jos pysymme liittoutumattomana maana.

12122 kommenttia

On selvää, että elämme keskellä mielenterveyskriisiä. Tilanne on pahentunut korona-aikana entisestään. Tämä näkyy esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden valtavana kuormituksena. Lain määräämää kolmen kuukauden hoitotakuuta pidempään odottaneiden potilaiden osuus oli viime vuonna nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa peräti noin yhdeksän kertaa suurempi kuin koronaa edeltävänä aikana. Nämä ovat järkyttäviä lukuja. On tosiasia, että kaikki eivät saa apua riittävän ajoissa.

Meidän on tartuttava toimeen ja parannettava esimerkiksi perustason mielenterveyspalveluita, jotta lievemmin oireilevat voidaan hoitaa nykyistä paremmin siellä. Erikoissairaanhoito voi sitten keskittyä pitkäaikaisia ja vakavia mielenterveysongelmia sairastavien hoitoon. Yksi tärkeä kysymys vakavasti sairaiden kohdalla on myös, onko meillä tarpeeksi psykiatrista sairaalahoitoa tällä hetkellä. Psyykkisesti oireilevia lapsia myös sijoitetaan psykiatrisen hoidon puuttuessa. Moni lastensuojelussa työskentelevä on sitä mieltä, että lastensuojelulaitos ei ole tällöin lapselle oikea paikka.

Tällä viikolla eduskunnassa käsitellään mielenterveyspalveluiden kannalta tärkeää kansalaisaloitetta, jonka tavoitteena on saada psykoterapeuttien koulutus maksuttomaksi. Olemme tottuneet Suomessa maksuttomaan koulutukseen, mutta psykoterapeutiksi kouluttautuminen maksaa opiskelijalle noin 25 000—60 000 euroa valitusta suuntauksesta riippuen. Nämä ovat valtavia summia ja estävät tehokkaasti pienituloisista taustoista tulevien kouluttautumisen alalle. Vasemmistoliitto näkee tärkeänä, että koulutus olisi jatkossa maksutonta.

Psykoterapeuttien maksuton koulutus olisi myös potilaiden etu, sillä psykoterapeuttien nykyistä moninaisemmat taustat helpottaisivat sitä, että kaikki löytävät nykyistä helpommin itselleen sopivan terapeutin. Kansalaisaloitteen tekijät ovat tuoneet esiin, että tällä hetkellä esimerkiksi maahanmuuttajille tai näkö- ja kuulovammaisille on vaikea löytää sopivaa psykoterapeuttia. Toisaalta psykoterapeuttikunta on tällä hetkellä keskimäärin aika iäkästä ja moni tulee keskiluokkaisista taustoista, jolloin heidän voi olla vaikeampi löytää yhteistä kieltä ylisukupolvisesti syrjäytyneiden nuorten kanssa. Kaikissa ammattikunnissa moninaisuus on hyvästä ja varsinkin haavoittuvassa asemassa, kuten psyykkisesti sairaiden kanssa toimivilla.

Mielenterveyspalveluiden saatavuutta niin lasten ja nuorten kuin aikuistenkin kohdalla on siis parannettava. Olemme onneksi pystyneet vähentämään mielenterveysongelmien stigmaa ja niistä on nykyään paljon helpompi puhua kuin aiemmin, mutta vakavasti psyykkisesti sairaiden kohdalla tämä työ on edelleen kesken. On tärkeä painottaa sitä, että myös työelämän ja opiskeluiden ulkopuolella olevien palvelut ja aikainen hoitoon pääsy on turvattava.

Mielenterveysongelmien hoito on kuitenkin vain yksi osa mielenterveyspolitiikasta, eikä pelkkä hoidon saavutettavuuden parantaminen auta. Meidän on myös puututtava juurisyihin, eli mietittävä sitä, mikä tässä ajassa saa ihmiset sairastumaan psyykkisesti ja jopa aivan nuoret uupumaan. Meidän on yhdessä rakennettava mielenterveyttä tukevia yhteisöjä. Toki meillä päättäjillä on tässäkin asiassa aivan erityinen vastuu.

Arvoisat kuulijat, hyvät toverit

Tänä vappuna elämme hyvin rauhatonta aikaa, siksi tämän vuoden vappua pitää juhlistaa rauhan ja solidaarisuuden päivänä!

Putinin hyökkäys Ukrainaan ja siellä syttyneen sodan jäljet ovat julmaa katseltavaa. Ukrainalaisten hätä ja avun tarve on suuri. Meidän on oltava auttamassa näitä hädänalaisia ihmisiä.

Toisaalta sodan vaikutus näkyy myös eduskunnan työssä. Meillä on päätös vauhdittaa Suomen omavaraisuutta energiantuotannossa lisäämällä vihreän siirtymän investointeja, millä nopeutetaan Suomen riippumattomuutta ulkomaisesta fossiilienergiasta. Esimerkiksi hallitus lisäsi TKI-panostuksia ja Suomen Akatemian tutkimushankevaltuutta pysyvästi 147 miljoonaa euroa. Myös panostuksia Suomen puolustukseen, kyber- ja rajaturvallisuuteen lisättiin tuntuvasti.

Tähän liittyen on noussut esille myös Suomen Nato-jäsenyys. Muun muassa tätä asiaa, mutta myös laajemmin turvallisuusympäristön muutosta käsittelevä ajankohtaisselonteko on tuotu eduskunnan käsittelyyn.  Olipa eduskunnan käsittelyn lopputulos mikä tahansa, tärkeintä on se, että ajankohtaisselonteko käsitellään huolella ja käsittelyssä käydään tarkkaan läpi Nato-jäsenyyden ja toisaalta sotilaallisen liittoutumattomuuden hyvä ja huonot puolet. On selvää, että ei ole olemassa Suomen kannalta täysin riskittömiä ratkaisuja.

Pitää muistaa myös se, että kokonaisturvallisuus ei ole pelkkä Nato-kysymys! Vaan se on laajempi asia. Meidän on tehtävä työtä kokonaisturvallisuutemme eteen. Tässä on katsottava turvallisuutta lapsen kehdosta vanhuuspäiviin saakka. Siinä meillä on paljon tekemistä niin sosiaalisissa ja sivistyksellisissä kysymyksissä kuin terveydenhuollon saralla.

Ja tätä työtä tehdään nyt esimerkiksi uusissa hyvinvointialueiden valtuustoissa. On tärkeää, että ne saadaan rakennettua niin, että hyvinvointipalveluiden perusta kestää ja saadaan palvelut kaikkien kansalaisten ulottuville!

Hyvät kuulijat

Koronakriisi on jäänyt Ukrainan sodan varjoon, vaikka tartuntoja syntyy edelleen. Tosin tartunnat kuitenkin ovat vähenemässä. Kuitenkin koronan vaikutukset talouteen vaativat elvytystoimia edelleen. On kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten hyvinvoinnin palauttamiseen.

Viestit lisääntyneistä nuorten ja lasten mielenterveysongelmista kertovat koronakriisin jälkitaudeista, mutta myös yhteiskunnan muista mielenterveyttä heikentävistä asioista. Meidän onkin mietittävä, miten rakennamme lapsille tärkeistä yhteisöistä, kuten kouluista ja harrastuksista sellaisia, että ne tukevat entistä enemmän kaikkien lasten mielenterveyttä.

On tosiasia, että koronakriisi on myös kasannut ongelmat samoihin perheisiin ja kasvattanut näin eriarvoistumista. On mitä suurimmissa määrin myös turvallisuuskysymys puuttua eriarvoistumiseen.

Kokonaisuudessaan koronakriisin hoitovelka on valtava. Tämän asian korjaamiseen tulee jatkossa satsata. Tämä siksi, että jälkihoito saataisiin kuntoon ja nuoret sekä myös muut koronan takia syrjään jääneet saadaan mukaan yhteiskuntaan.

Tämä kertoo siitä todellisesta hoitajatarpeesta, mikä Suomessa tällä hetkellä vallitsee. Siihen liittyen tämän kevään julkisten, naisvaltaistenalojen työtaistelut kertovat sen tilanteen, kuinka jälkeen jääneet ovat julkisen alan palkat suhteessa ammattiin tarvittavan koulutukseen nähden.

Meidän, Vasemmistoliiton kanta on selkeä.

Julkinen puoli tarvitsee selkeän monivuotisen palkkaohjelman, millä näiden alojen palkkoja korjataan. Oikeudenmukainen palkkaus on ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys ja sen vuoksi valtionkin on sitä edistettävä.

On yhteiskunnan toimintojen kannalta tärkeää, että julkisten alojen työpaikat pääsevät pois palkkakuopastaan, jotta alalle hakeutuisi entistä enemmän nuoria työntekijöitä ja jo alalla olevat eivät väsyisi ja lähtisi. Tätä tapahtuu jo.

Pitää muistaa, että julkisen alan työpaikat ovat työvoimavaltaisia ja ne ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeitä.

Jos siellä ei ole riittävästi työntekijöitä, niin työn rasittavuus vie mielekkyyden työpaikasta pois. Vasemmistoliitto ei kannata pakkolakia, joilla hoivahenkilöstöä voidaan pakottaa töihin lakon aikana. Kannatamme sen sijaan siis palkkaohjelmaa, jolla nostetaan julkisen sektorin palkkoja.

On selvää, että tämä tulee maksamaan rahaa ja meidän on yhteiskuntana arvioitava yhdessä, minkä laajuiseen ohjelmaan varat löydetään. Emme kuitenkaan voi jatkaa tilanteessa, jossa yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeiltä aloilta käy työntekijäpako kohtuuttoman huonon palkan ja työolosuhteiden vuoksi. Yhteiskuntamme ei kestä sitä.

Vasemmistoliiton mielestä nyt on korkea aika polkaista käyntiin työ julkisen sektorin palkkakuilun kuromiseksi umpeen. Asiassa tarvitaan poliittista tahtoa ja voin luvata, että tämä ei tule jäämään vasemmistoliitosta kiinni.

Arvoisat kuulijat

Toivotaan, että pian rauha palaisi maailmaan, autetaan sodan uhreja ja rakennetaan parempaa maailmaa kaikki yhdessä. Yhteistyössä on voimaa aina ja erityisesti myrskyisinä aikoina.

Mukavaa ja rauhan sisältöistä vappua teille kaikille!