Viime viikon lainsäädäntötyö alkoi hienosti edellisen kauden porvarihallituksen luoman aktiivimallin päivärahaleikkurin purkamisella. Aktiivimalli leikkasi tunnollisten työnhakijoiden päivärahaa, kun he eivät saaneet riittävästi vastikkeellista työtä.

Leikkaus kohdistui työttömiin erittäin epäoikeudenmukaisesti, sillä mahdollisuus saada tilapäistä työtä vaihtelee hyvin paljon eri puolilla Suomea. Lisäksi leikkuri kohteli huonosti ihmisiä, jotka hakivat töitä, mutta eivät saaneet edes pätkätöitä.

Epäreilu tilanne oli myös niille, jotka eivät saaneet niin paljon pätkätöitä, että ansiotulon edellytys olisi täyttynyt. Aktiivimallin purkamisessa on siis ennen kaikkea kyse heikossa taloudellisessa asemassa olevien kansalaisten toimeentulosta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta.

Kaiken kaikkiaan tämä aktiivimalli leikkasi sosiaaliturvaa enimmillään yli 100 000 työttömältä yhden tarkastelujakson aikana. Malli kohteli erityisen epäoikeudenmukaisesti pitkäaikaistyöttömiä, ikääntyneitä työttömiä ja henkilöitä, joilla on puutteellinen työkyky.

Jo eduksuntakäsittelyssä vuonna 2017 arvostelimme hallituksen aikeita jatkaa työttömyysturvan leikkaamista mekaanisella leikkurilla, joka ei huomioi ihmisten yksilöllisiä tilanteita. Moni silloinen päättäjä ei selvästi ollut perehtynyt mallin sisältöön. Vasemmiston kiivaasta kritiikistä huolimatta mediaa asia ei kiinnostanut ennen kansalaisaloitetta.

Jo alusta asti oli tiedossa, että aktiivimallin piiriin joutuvat esimerkiksi sairauspäivärahan maksimikeston ylittäneet henkilöt, joilla ei ole työkyvyn puutteiden takia tosiasiallisia mahdollisuuksia täyttää velvoitteita.

Nyt valmistunut aktiivimallin vaikutuksia arvioinut raportti todistaa, että Vasemmistoliiton alusta asti esittämä kritiikki on ollut hyvin aiheellista. Aktiivimallille ei ole pystytty raportissa osoittamaan työllisyysvaikutuksia, vaan malli on ollut pitkälti huonommassa työmarkkina-asemassa olevien työttömyysturvaleikkuri.

Tutkimustuloksien pohjalta aktiivimallin tilalle ei tarvita ”korvaavia” toimenpiteitä, koska työllisyysvaikutusta ei pystytty osoittamaan.

Panostukset  osaamiseen, työkykyyn ja palkkatukeen ovat työttömiä kurittavaa aktiivimallia kestävämpää työllisyyspolitiikkaa. Myös sosiaaliturvaa uudistamalla voidaan raivata esteitä työllistymisen tieltä. Tällä hetkellä hallitus valmistelee uusia työllisyystoimia 75 prosentin työllisyysastetavoitetta silmällä pitäen. Nämä ovat parempaa työllisyyspolitiikka kuin porvarihallituksen keppipolitiikka.

Politiikan suunta on nyt todella muuttunut.

Aktiivimallin purkamisen jälkeen työttömyysetuuksia saavien työnhakijoiden velvoitteet säilyvät kyllä muilta osin ennallaan. Hallitusohjelman mukaan työttömyysturvajärjestelmän seuraamusjärjestelmää eli ns. karensseja on kuitenkin tarkoitus kohtuullistaa. Tästä voidaan odottaa esitystä ensi vuoden aikana.

Kirjoitus ilmestynyt Warkauden Lehdessä 19.11.2019

Tein hallitukselle toimenpidealoitteen valistustyön lisäämiseksi nuuskan käytön vaaroista. Valistustyötä olisi tärkeä tehdä erityisesti nuorten keskuudessa. Suomalaisten tupakanpolttoa on saatu merkittävästi vähenemään viime vuosikymmeninä pitkäjänteisellä työllä. Jos aiomme saavuttaa nikotiinittoman Suomen, nyt on aika puuttua nykyistä pontevammin myös nuuskan käyttöön. Käyttö on lisääntynyt erityisesti poikien keskuudessa, vaikkakin myös tyttöjen nuuskan käytössä on havaittu kasvua.

Vuonna 2017 ammattioppilaitoksessa opiskelevista pojista käytti nuuskaa päivittäin 16,7 %, lukion 1. ja 2. vuoden oppilaista 8 % ja peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista 7,6 %. Nuuskan käytössä on myös suuria paikkakuntakohtaisia eroja. Syöpäjärjestöt ovat nostaneet esiin, että erityisen tärkeää on tavoittaa ammattiin opiskelevat nuoret, joilla tupakkatuotteiden käyttö on muita yleisempää. Syöpäjärjestöjen tutkimuksessa todetaan, että ammattioppilaitoksista puuttuu käytännön toimintatapoja nikotiinittomien ympäristöjen luomiseksi.

Nuuskan käytön lisääntyminen nuorten keskuudessa voi johtua esimerkiksi siitä, että sitä ei aikuistenkaan keskuudessa pidetä yhtä haitallisena kuin tupakointia. Nuuskan käyttö vaikuttaa kuitenkin monella eri tavalla haitallisesti terveyteen. Erilaisista nuuskatuotteista on löydetty ainakin 28 syöpää aiheuttavaa ainetta. Nuuska heikentää oleellisesti suun terveyttä ja lisää vaaraa sairastua sydämen vajaatoimintaan. Lisäksi runsas nuuskan käyttö voi lisätä vaaraa sairastua kakkostyypin diabetekseen.

Tutkimusten mukaan nuoret saavat nuuskaa käyttöönsä vaivatta, vaikka sen myynti ja maahantuonti on Suomessa kielletty. Täysi-ikäset yksityishenkilöt voivat tuoda nuuskaa omaan, henkilökohtaiseen käyttöön yhden kilon vuorokaudessa. Lahjaksi nuuskaa ei saa tuoda ja tupakkatuotteiden hallussapito on alaikäisiltä kielletty.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan ymmärrys nuorten nuuskaan liittyvistä valinnoista, mielikuvista ja toimintatavoista on tärkeää, kun suunnitellaan ennaltaehkäisevää työtä. Selvityksen mukaan nuoret itse ehdottivat keinoiksi esimerkiksi suoraan nuoriin vaikuttamisen, jotta heidät saadaan ajattelemaan kriittisesti nuuskan käytöstä ja nuuskavalistuksen lisäämisen.

Nuorten mukaan tupakasta on onnistuttu tekemään epätrendikästä, ja he toivovat samantyyppistä valistusta nuuskasta. Esikuvilla on myös suuri vaikutus nuoriin. Varsinkin jääkiekkoilijoiden nuuskan käyttö vaikuttaa siihen, että se nähdään helposti yhdistettävänä urheilullisuuden kanssa. Nuuskavalistuksen on hyödynnettävä nuorten omia kanavia, kuten somea. Valistuksen on pystyttävä puuttumaan myös siihen, että nuuska yhdistetään urheilullisuuteen, vaikka sillä on vakavia terveyshaittoja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon suurta uudistusta on yritetty kasata kokoon ainakin kahden edellisen eduskuntakauden aikana, mutta se on molemmilla kerroilla kaatunut perustuslaillisiin ongelmiin.

Myös Rinteen hallitus on ottanut tämän haasteen vastaan ja ryhtynyt etsimään keinoja, joilla etsitään riittäviä voimavaroja näiden palvelujen hyvään ja tasapuolisen tuottamiseen.

Hallitusohjelmassa on päätetty, että uudistuksen keskeisinä tavoitteina on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille sekä parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Lisäksi huomioidaan edellisten valmistelujen hyvät asiat ja perustuslain vaatimukset sekä maakuntahallinon mahdollisuudet. Uudistus tehdään julkisten palvelujen ehdoilla.

Uudistuksen valmistelua vetää sosiaali- ja terveysministeriö. Muut valmisteluryhmät, kuten henkilöstöjaosto ja seurantaryhmä ovat myös käynnistäneet työnsä. Samoin kuntaministeri on aloittanut maakunnallisen sote-mallin ja siihen liittyvien lakiesitysten valmistelun.

Ensi vuoden budjettikäsittelyn yhteydessä oli kuntaministeri Paatero hallintovaliokunnassa kuultavana talousarvioesityksensä sisällöstä. Hän korosti maakuntauudistuksen etenemisjärjestyksen tärkeyttä. Aluksi keskitytään siis vain sosiaali- ja terveysuudistukseen. Uudistuksen ei tässä vaiheessa sotketa mitään muuta valtion- tai kuntien hallinnonalaa, tämä siksi, että uudistus saataisiin vietyä maaliin asti.

Rahoituksen osalta on tehty työsuunnitelma, jossa aletaan valmistella maakunnille siirtyvän rahoituksen laskelmia kunnilta siirtyvien tehtävien osalta. Maakuntaveroa ja niin kutsuttua monikanavarahoitusta koskevat valmistelut eivät vielä käynnisty, sillä ensin on saatava toimiva malli aikaan. Tästä edetään uutta sote-maakuntaa kohden. Myös pääkaupunkiseudun, eli Helsingin ja Uudenmaan erillisratkaisua etsitään työryhmissä.

Minusta Ministeri Paateron näkemykset ovat kuntakentän näkökulmasta hyviä. Tehdään ensin se, mikä on välttämätöntä ja valmistellaan asiat huolella. Uudistus on iso ja vaativa. Sen vuoksi on tärkeää, että kolmen ministerin, eli Kiurun, Pekosen ja Paateron yhteistyö toimii saumattomasti.

Nyt on korkea aika saada tämä ratkaisu onnistumaan. Tämä on tärkeää julkisten terveyspalveluiden ja ennen kaikkea ikääntyvän väestön kannalta. Palvelut on viimeinkin saatava sellaisiksi, että vanhukset saavat hyvät ja laadukkaat hoivapalvelut, aina kun niitä tarvitsevat.

Kolumni julkaistu Warkauden Lehdessä 19.10.2019

Hallitusohjelmassa tavoitteena on pidentää työuria alusta, keskeltä ja lopusta. Moni eläkeikää lähestyvä pohtii, jaksaisiko jatkaa työelämässä vielä eläkeiän täyttymisen jälkeen. Eläkkeelle jääminen on monelle paras vaihtoehto, jos oma jaksaminen ei enää riitä tai haluaa keskittyä esimerkiksi läheisen hoivaan.

– Kuitenkin monilla riittäisi virtaa vielä jatkaa iäkkäänäkin työelämässä. Tämän vuoksi myös vanhempien ikäluokkien, eli 68 vuotta täyttäneiden jaksamista ja ajatuksia on tärkeä kuulla työurien pidentämistä koskevassa keskustelussa, kansanedustaja Matti Semi sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 68-74-vuotiaita työllisiä oli noin 38 000. Tämän ikäryhmän työllisistä suurin osa on yrittäjiä. Työurien pidentämisessä oleellista on parantaa työoloja ja työhyvinvointia. Tässä työterveyshuolto on oleellinen tekijä.

– Työnantajan pitää järjestää työterveyshuollon palvelut myös 68 vuotta täyttäneille työsuhteessa oleville työntekijöilleen. Ongelma kuitenkin on, että Kela ei maksa työnantajalle korvausta 68 vuotta täyttäneiden työterveyshuollon kustannuksista. Kela-korvauksen puuttuminen nostaa kynnystä pitää 68 vuotta täyttänyt työntekijä töissä.

68 vuotta täyttäneiden työterveyshuollon kustannuksista puuttuu rahoitus. Työnantaja on velvollinen suorittamaan työnantajan sairausvakuutusmaksua Suomessa sairausvakuutetuista työntekijöistä ajalta, jolloin työntekijä on 16–67-vuotias ja vastaavasti vakuutettujen velvollisuus maksaa sairausvakuutusmaksuja koskee 16–67-vuotiaita. Maksuvelvollisuudet päättyvät sen kuukauden loppuun, jolloin työntekijä täyttää 68 vuotta.

Matti Semi jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen 68 vuotta täyttäneiden työntekijöiden työterveyshuollon korvaamisesta työnantajille.

Lisätietoja: Matti Semi, 050 513 0688, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­