Eduskunnassa on tällä viikolla keskusteltu hallituksen julkisen talouden suunnitelmasta. Kansanedustaja Matti Semin mukaan hallituksen punaisena lankana näyttää olevan työttömien syyllistäminen ja työelämän epävarmuuden lisääminen.

– Kaikenlaiset palkattomat työllistämistoimet edistävät vain ihmisten syrjäytymistä ja muunlaista osattomuutta, joka pahimmillaan siirtyy sukupolvelta toiselle. Työttömien on sitouduttava jopa palkattomiin työllistämistoimiin, mutta työnantajilta samanlaista sitoutumista ei vaadita. Päinvastoin monet hallituksen uudistukset tähtäävät siihen, että työnantajan on entistä helpompi päästä työntekijästä eroon. Lisäksi hallituksen leikkauspolitiikan takia työpaikkoja häviää hurjia määriä koko ajan erityisesti naisvaltaiselta julkiselta sektorilta. Miten tämä edistää työllisyysasteen nostamista? Matti Semi ihmettelee.

Hallitus on päättänyt leikata 0,85 prosentin tasasuuruisella vähennyksellä esimerkiksi lapsilisiä, vähimmäispäivärahoja, kansaneläkkeitä, takuueläkkeitä, kotihoidon tukea, elatustukea, työmarkkinatukea ja eläkkeensaajan asumistukea.

– Julkisen talouden suunnitelmaa lukiessani mietin, mihin perustuu ajatus siitä, että ihmisten ostovoimasta leikkaamalla ja tuloeroja kasvattamalla saadaan Suomi nousuun. Nämä leikkaukset ovat arvovalinta, joka kolahtaa kaikkein pahiten pienituloisiin, Matti Semi sanoo.

Matti Semi puhui eduskunnassa myös yhteiskunnan työllistämismahdollisuuksien puolesta.

– Työllistämistukityöpaikka on hyvä, vaikkakin tilapäinen keino saada työttömyys katkaistua. Sen avulla työtön voi pitää yllä työkuntoa ja ammattitaitoa. Parhaimmillaan se johtaa siihen, että työllistetty löytää uuden ammatin ja hakeutuu sitä vastaavaan koulutukseen. Tällaisen suurtyöttömyyden ja taantuman aikana tukityöllistäminen on tehokkain keino työttömän työkunnon ja ammattitaidon ylläpitämisessä, Matti Semi sanoo.

Lisätietoja: Matti Semi, 050 513 0688, matti.semi@eduskunta.fi

Viime hallituskaudella kokoomuspääministeri Jyrki Katainen kehui yliopistouudistusta fantastiseksi. Vuonna 2012 hän totesi myös, että ”yksi hienoimpia asioita yliopistouudistuksessa on hallintomallin uudistuminen. Yliopistojen hallituksilla on nyt vahva rooli ja niistä on tullut rehtoreille apuvälineitä”.

Kokoomusvetoisesti tehty yliopistouudistus ja SSS-hallituksen jatkama koulutuspolitiikka ovat murtamassa suomalaisen sivistyksen. Itä-Suomen yliopistossa on käyty jo seitsemät YT-neuvottelut. Muissakin yliopistoissa heiluu irtisanomisen sapeli. Yliopistotyöntekijät ja opiskelijat ovat tyrmistyneitä, huolissaan ja peloissaan. Fantastisuus on kaukana niistä toimista, joilla koulutuksesta nyt leikataan. Oikeassahan pääministeri Katainen oli siinä, että yliopistojen hallitukset joutuvat tekemään likaisen työn ja poliitikot voivat katsella menoa sivusta.

Saimme tällä viikolla tiedon Savonlinnan yliopistokoulutuksen alasajosta, kun opettajankoulutus aiotaan keskittää Joensuuhun. Ratkaisu on raju isku Savonlinnan alueelle. Vaikka toimintoja siirretään Joensuuhun, ei tässä pelissä ole varsinaisia voittajia. Kukaan ei hyödy siitä, jos itäsuomalaiset kaupungit ajautuvat kilpailutilanteeseen. Yhteistyö on kaikkien etu. Nyt on ymmärrettävä, että tehtyjen ratkaisujen taustalla on ”fantastinen yliopistouudistus” ja rajut leikkaukset koulutuksesta ja samalla tulevaisuudelta.

Nykyiset hallituspuolueet lupasivat ennen vaaleja, että koulutuksesta ei leikata. Erityisesti ihmetyttää keskustalaisten ja perussuomalaisten poliitikkojen toiminta. Aluepolitiikasta ei näytä olevan enää mitään jäljellä, kun koulutuksesta leikataan rajulla kädellä.

Pelkona on, että ”fantastinen yliopistouudistus” saa jatkokseen muutakin ”fantastista”. SOTE-uudistuksen tuulet puhaltelevat rajusti yksityistämisen suuntaan. Työntekijöillä on pian suru puserossa muuallakin kuin yliopistoissa ja muissa oppilaitoksissa.

Tänään eduskunnassa keskustellaan ulkomaalaislain muutoksesta. Hallitus aikoo kiristää jo valmiiksi tiukkoja perheenyhdistämisen ehtoja. Kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien perheenjäseniltä edellytettäisiin tietyin poikkeuksin turvattua toimeentuloa, jotta perheenyhdistäminen sallitaan.

Perheenyhdistämisen kiristyvät ehdot koskisivat kansainvälistä tai tilapäistä suojelua saavien niin sanottuja vanhoja perheitä eli tilanteita, joissa perhe on muodostettu ennen perheenkokoajan Suomeen tuloa. Niin sanotuilta uusilta perheiltä turvattua toimeentuloa vaaditaan jo nyt.

Jaan monen asiantuntijan huolen siitä, että kiristysten vaikutukset ihmisoikeuksiin tulevat olemaan järkyttäviä. Kaikilla on oltava oikeus perhe-elämään.

Ehtojen kiristäminen on ristiriidassa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kanssa. Valtioita oikeudellisesti sitova sopimus on tullut voimaan Suomessa vuonna 1991. Hallituksen esityksessä kyllä viitataan lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteisiin, mutta silti esitys on ristiriidassa niiden kanssa. Hallituksen on nyt luettava tarkkaan esimerkiksi sopimuksen artikla 9:

”Sopimusvaltiot takaavat, ettei lasta eroteta vanhemmistaan heidän tahtonsa vastaisesti paitsi, kun toimivaltaiset viranomaiset, joiden päätökset voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittaviksi, toteavat soveltuvien lakien ja menettelytapojen mukaisesti sen olevan lapsen edun mukaista.”

Artiklassa 10 puolestaan todetaan näin:

”Sopimusvaltioille 9 artiklan 1 kappaleessa asetettujen velvoitteiden mukaisesti on lapsen tai hänen vanhempiensa hakemukset jotka koskevat sopimusvaltioon saapumista tai sieltä lähtemistä perheen jälleenyhdistämiseksi käsiteltävä myönteisesti, humaanisti ja kiireellisesti. ”

Lapsen oikeuksien ohittaminen on sekä inhimillisesti kestämätöntä että erittäin lyhytnäköistä. Tiedämme, että lapsuudessa koettu turvattomuus aiheuttaa monenlaisia vaikeuksia, kuten syrjäytymistä ja psyykkistä sairastumista myös aikuisena. Joskus vaikeudet jatkuvat läpi koko elämän.

Myös kotoutumisen näkökulmasta hallituksen linjaukset ovat todella huonoja. Mikään muu ei auta kotoutumista paremmin kuin oman perheen saaminen Suomeen mahdollisimman nopeasti. Uutta kieltä on vaikea opetella ja työtä etsiä, jos huoli omasta perheestä on suuri. Perheenyhdistämiseen liittyvää byrokratiaa ja kustannuksia pitää vähentää eikä lisätä. Myös presidentti Martti Ahtisaari kritisoi perheen yhdistämisen hankaloittamista viime viikolla.

Olen huolissani siitä, että hallituksen kiristyslinja pahentaa lasten lisäksi toista haavoittuvassa asemassa olevaa ryhmää. Toimeentuloedellytyksen kiristäminen laittaa erityisesti naiset entistä hankalampaan asemaan. Pakolaisnaisissa on esimerkiksi miehiä enemmän luku- ja kirjoitustaidottomia, joten turvatun toimeentulon saavuttaminen nopeasti voi olla erittäin hankalaa. Ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta on huolestuttavaa, että perheenyhdistämisen ehtojen kiristäminen kolahtaa myös moneen muuhun erityisen haavoittuvaan ryhmään, kuten vammaisiin.

Perheenyhdistämistä kiristettiin Suomessa jo vuosina 2010 ja 2012. Näiden muutosten vaikutukset olisi pitänyt selvittää ennen kuin ryhdytään tekemään uusia tiukennuksia.

Hallituksen kiristyslinjaukset antavat lisää valtaa ihmissalakuljettajille ja muulle rikolliselle, ihmisoikeuksia polkevalle toiminnalle. Ihmiset pakotetaan vaarallisille reiteille ja ihmissalakuljettajien käsiin, kun laillisia reittejä tulla maahan hankaloitetaan. Suomi on ollut aktiivinen ihmisoikeuksien edistäjä monella eri foorumilla, kuten YK:ssa ja EU:ssa. Suomi ei voi olla uskottava ihmisoikeuksien edistäjä, jos lähdemme hallituksen linjalle, jossa ihmisoikeuksista säästetään.

Hallituksen esityksessä mainitaan tavoitteeksi vähentää Suomen houkuttelevuutta turvapaikkamaana. Todelliset syyt pakolaisuudelle eivät kuitenkaan löydy Suomen houkuttelevuudesta, vaan lähtömaiden sietämättömästä tilanteesta. Hallitus ei tule tällä uudistuksella ratkaisemaan pakolaiskriisiä, mutta inhimillistä kärsimystä se tulee aiheuttamaan.

Eduskunnassa keskustellaan tänään hallituksen leikkauksista korkeakoulutukseen ja opintotukeen. Kansanedustaja Matti Semi on huolissaan leikkausten vaikutuksista alueiden elinkeinorakenteeseen sekä osaavan työvoiman saamiseen työmarkkinoille. Kattava korkeakoulujen verkko koko maassa takaa parhaiten alueiden yritysten kilpailukyvyn sekä nuorten pysymisen alueella.

– Alueiden kehittämisen kannalta hallituksen koulutusleikkaukset vievät aivan väärään suuntaan. Ammattikorkeakoulut tekevät paljon yhteistyötä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Ne tuottavat yhteistyössä julkisen sektorin ja yritysten kanssa konkreettisia uusia palveluita, tuotteita ja innovaatiota. Hallitus puhuu uusien innovaatioiden tärkeydestä, mutta leikkaa ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta noin 30 miljoonaa vuositasolla. Miten hallitus aikoo toteuttaa omat kärkihankkeensa, kun se samalla leikkaa innovaatioiden kehittämisestä rajusti? Matti Semi ihmettelee.

Yliopistot ovat kokeneet valtavia yt-neuvotteluita viime vuosina ja erityisen paljon niitä on käyty lukuvuonna 2015-2016, jolloin peräti kahdeksan yliopistoa on käynyt tai on käymässä yt-menettelyä. Opetushenkilökunnan vähentämisellä on suuri vaikutus opetusmenetelmiin ja niiden kehittämiseen.

– Kun opetushenkilökunta vähenee, massaluennot lisääntyvät ja lähiopetus vähenee. Opetusmenetelmien kehittäminen pysähtyy ja olemme menossa takapakkia vanhoihin menetelmiin. Kaikki varmasti osaamme päätellä, että käytännön harjoittelun väheneminen voi olla jopa vaarallista, jos kyse on esimerkiksi lääkärin opinnoista. Myös monilla muilla aloilla, kuten opettajankoulutuksessa konkreettinen käytännön opetus on erittäin tärkeää. Kilpailukykyloikkia on mahdoton toteuttaa, kun Suomen korkeakoulut tulevina vuosina tippuvat kansainvälisissä vertailuissa hallituksen leikkausten takia, Matti Semi toteaa.

Opintotuen muuttaminen lainapainotteisemmaksi pahentaa koulutuksen periytyvyyttä, joka on ongelma jo nyt. Hallituksen leikkaukset vaikeuttavat myös elinikäistä oppimista, mikä on entistä tärkeämpää, kun moni vaihtaa alaa vielä reilusti yli keski-ikäisenäkin.

– Työurien pidentäminen muuttuu täysin mahdottomaksi tavoitteeksi, kun aikuisiällä tapahtuvaa opiskelua vaikeutetaan. Tasa-arvoiset opiskelumahdollisuudet ovat tietenkin myös koko yhteiskunnan etu, sillä vain niin saamme kaikki, erilaiset lahjakkuudet käyttöön, Matti Semi toteaa.

Lisätietoja: Matti Semi, 050 513 0688, matti.semi@eduskunta.fi