Nyt on aika katsoa, kuinka liikenteeseen on tässä maassa panostettu jo pidemmän aikaa. Kuvaavana esimerkkinä voidaan pitää Keuruun kaupungin kaavoituspalvelun ja Väylän esitystä, jossa kuvataan liikennehankkeiden rahoitusta vuosina 2005-2019. Siinä näkyy selvästi maakuntien väliset erot. Tilastoista näkyy selvästi, että Itä-Suomeen on panostettu vähän tieverkoston investoinneissa.

Siitä huolimatta, että Itä-Suomen liikenneyhteyksien kehittäminen on jäänyt jälkeen muusta maasta, pääpaino esimerkiksi vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa on Etelä-Suomen liikenteen kehittämisessä.

Yritystoiminnan kannalta hyvät liikenneyhteydet ovat erittäin tärkeä kilpailutekijä. Tämä korostuu etenkin vientiyrityksissä. Tämän vuoksi valtatie viiteen satsaaminen on tärkeä Itä-Suomen kilpailukyvylle sekä teollisuuden ja maatalouden kehittämiselle.

Pohjois-Savon 20 kärkiyrityksen investoinnit vuosina 2010-2019 olivat lähes 1,5 miljardia euroa. Vastaavana aikana henkilöstömäärä kasvoi 1900 henkeä. Arvioidaan, että investointien määrä vuosille 2020-2025 on 837 miljoonaa euroa ja henkilöstöä on palkattava yli 1350 henkeä. Tuotteiden pääkuljetusmuoto on maantierahti.  Näin ollen viitostien kuntoon saaminen on erittäin tärkeää. Sillä mahdollistetaan yritysten menestyminen ja työllisyyden kasvu Itä-Suomessa.

Pohjois-Savon yritysten verot tuottivat yhteiskunnalle vuonna 2019 kaikkiaan 1,4 miljardia euroa. Tämä oli yli 100 miljoonaa euroa enemmän kuin vastaava luku oli Keski-Suomessa. Lisäksi Pohjois-Savon viennin arvo oli samana vuonna 2,2 miljardia euroa.

Itä-Suomen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että alueen liikenneyhteyksiin satsataan. Alueellisten erojen kasvu työllisyydessä ja hyvinvoinnissa ei toki ole kenenkään etu. Sillä, että Itä-Suomi pidetään myönteisessä kehityksessä mukana, onkin positiiviset vaikutukset koko Suomeen.

Kulttuuri- ja taidealan ahdingosta on tullut paljon yhteydenottoja kevään aikana. Alan tilanne onkin erittäin vaikea ja hallitus puuttui siihen juuri myös lisätalousarviossaan, jossa alaa tuetaan omalla tukipaketilla. Vasemmistoliitto on pitkin koronakriisiä vaatinut lisätukea esimerkiksi freelancereille ja yksinyrittäjille, jotka helposti jäävät tukitoimien väliinputoajiksi. 

Olemme myös esittäneet tilanteen parantamiseksi niin kutsuttua Tanskan mallia, jossa kohdennettaisiin suoraa kompensaatiota kulttuurialan ammattilaisille. Hallituksen tukipaketti on hyvä alku, mutta kulttuurialan ihmisten heikkoon perusturvaan on puututtava pidemmällä aikavälillä myös esimerkiksi osana sosiaaliturvan uudistamista.

Varkauden kannalta hyvä asia on, että Varkauden teatterille ja museolle myönnettiin viime vuonna koronatukea. Tukea tuli keväällä 62 500 euroa ja syksyllä 200 000 euroa. Varkauden taide- ja museokeskukselle saatiin 12 000 euroa. 

Varkautelaisille kiinnostava uutinen on myös se, että eduskunnan käsittelyssä olevassa vuoden kolmannessa lisätalousarviossa jo päätettyä vt-23:n korjausrahaa lisättiin. Nyt tien korjaukset voidaan tehdä suunnitelmien mukaisella tasolla. 

Yhteensä lisätalousarviossa määrärahoja lisätään yhteensä 2 172 miljoonalla eurolla. Sen rahoituksesta 116 miljoonaa euroa liittyy EU:n kestävän kasvun rahoitukseen.

Korona on tuonut valtavia haasteita lasten ja nuorten hyvinvoinnille, mikä näkyy leikki-ikäisistä kouluikäisiin ja nuoriin aikuisiin. On tärkeää, että hallitus tekeekin lisäpanostuksia kaikille koulutusasteille varhaiskasvatuksesta lähtien. Myös mielenterveyspalveluiden saatavuutta parannetaan. 

Hallitus on myös sitoutunut korvaamaan kunnille ja sairaanhoitopiireille kaikki suoraan koronan hoitamiseen liittyvät kulut. Lisäksi lisätalousarviolla halutaan turvata työpaikkoja ja lieventää koronan aiheuttamia haittoja yrityksille. Esimerkiksi yritysten kustannustuen neljänteen hakukierrokseen varataan 200 miljoonaa euroa. 

Keskellä kriisiä vastuullista talouspolitiikkaa on varmistaa, että ihmisistä pidetään huolta ja kriisin yli päästään mahdollisimman pienin vaurioin. Tämä mahdollistaa myös talouden nopean toipumisen ja uuden kestävän kasvun kriisin jälkeen.

Varkaus on muuttunut paljon viimeisien vuosikymmenten aikana. Aikaisempina vuosikymmeninä uusia asuinalueita rakennettiin paljon ja kaupunkikuvaa kohennettiin. Tavoitteena oli silloin yli 25 000 asukkaan kaupunki. Näillä satsauksilla Varkaudesta tehtiin ympäristöltään kaunis kaupunki.

Kaupunkimme hienosta yleiskuvasta huolimatta väkiluku on ollut jo vuosia laskussa. Se johtuu osittain kaupunkimme ikärakenteesta, sillä alle 15-vuotiaiden osuus on vain 12 prosenttia. Yli 65-vuotiaita ja sitä vanhempia varkautelaisia on 31,6 prosenttia.

Nämä luvut kertovat monta tärkeää asiaa. Ensinnäkin vähentynyt nuorten määrä kertoo, että meidän on satsattava laadukkaaseen ja monipuoliseen koulutukseen. Jotta nuoret jäävät Varkauteen, he tarvitsevat mielekkään opiskelu- ja työpaikan.

Toinen merkittävä tekijä on ikääntyvien asukkaittemme määrän kasvu. Nyt on tärkeää satsata heidän palveluidensa hyvään laatuun ja saavutettavuuteen. Vain näin voidaan taata hyvä vanhuus ja ihmisarvoinen elämä. Tällä saralla eläkeläisjärjestöt tekevät tärkeää kerho- ja liikuntatoimintaa. Siitä kiitos niiden aktiivisille toimijoille!

Myös työikäiset asukkaat tarvitsevat palveluita, jotta arki sujuisi ilman isompia vastoinkäymisiä.  Varhaiskasvatuksen tarve ja lähiopetuksen merkitys on kasvanut koronaepidemian aikana. Nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen tarvitaan kouluja, seuratoimintaa ja kavereita, jotka tukevat toisiaan. Myös ikääntyneet tarvitsevat tapaamisia ja yhteisiä hetkiä. Onneksi meillä Varkaudessa on erilaista seuratoimintaa, mikä on monen ihmisen elämässä hyvin tärkeää. Vasemmistoliiton mielestä näiden palveluiden tukemisessa on yhteiskunnan oltava mukana.

Myös Varkauden elinkeinoelämä kohtaa haasteita. On tärkeää, että avoimet työpaikat ja ammatillinen koulutus kohtaisivat entistä paremmin. Elinkeinoelämän ja koulutuksen yhteistyö onkin entistä tärkeämpää. Lisäksi elinikäinen oppiminen nousee tärkeään asemaan, kun työelämä muuttuu nopeasti. On tärkeää, että myös kuntatasolla tehdään päätöksiä, jotka mahdollistavat uuden oppimisen ja oman osaamisen päivittämisen ihmisille kaikenlaisissa elämäntilanteissa ja elämänkaaren eri vaiheissa. Tässäkin kuntien palvelut ovat avainasemassa.

Kuntavaaleissa äänestäminen on tärkeää, sillä arkeen vaikuttavat päätökset tehdään pitkälti kunnissa. Me vasemmistoliiton ehdokkaat haluamme rakentaa hyvää elämää kaikille.

Jätin toimenpidealoitteen eduskunnalle vesimaksuilla tapahtuvan piiloverotuksen lopettamiseksi.

Piiloverolla tarkoitetaan välttämättömästä julkisesta palvelusta, kuten vesihuollosta, perittävää maksua, jonka tulot käytetään kunnan muihin menoihin. Kuntatalouden paikkaaminen vesimaksujen korotuksilla on epäoikeudenmukaista, koska maksajiksi joutuvat myös he, jotka eivät pienten tulojensa vuoksi maksa kunnallisveroa.

Hyvinvointivaltiossa yhteiset varat kerätään progressiivisella verotuksella, ei tasaveron kaltaisilla käyttö- tai asiakasmaksuilla. Kuntatalouden paikkaaminen vesimaksuja korottamalla heikentää progressiivisuutta eikä ole reilua.

Piiloverotuksen ensiaskel on usein vesilaitoksen yhtiöittäminen, jonka jälkeen kunta ohjaa esimerkiksi lainajärjestelyin tai osinkovelvoittein omistamansa yhtiön korottamaan vesimaksuja. Vesimaksujen korotusten perusteet pitäisi olla avoimesti kuntalaisten arvioitavissa, mutta yhtiöittämisen jälkeen näin ei välttämättä ole. Yhtiöiden päätöksenteko ei ole julkista samoin kuin kunnan liikelaitoksen.

Vesimaksujen pitää pysyä kohtuullisina. Vesimaksun taso on liian korkea, jos siitä kertyy tuloja kunnan muihin menoihin käytettäväksi. Monet joutuvat käymään jatkuvaa valikointia muiden perustarpeiden kuten ruuan, lääkkeiden ja vaatteiden hankkimisen välillä. Ei lisätä vettä tähän listaan.

Toimenpidealoitteessa ehdotetaan vesimaksuilla tapahtuvan piiloverotuksen lopettamista puuttumalla vesilaitosten yhtiöittämiseen sekä rajoittamalla vesimaksujen korotuksia, jos niistä saatuja tuloja käytetään muuhun kuin vesihuollon järjestämiseen.