Miksi harmaa talous ei kiinnosta hallitusta?

Kansanedustaja Matti Semin tiedote 16.10.2015

Hallitus leikkaa harmaan talouden torjunnasta, vaikka harmaa talous aiheuttaa merkittävän verovajeen julkiselle taloudelle. Edellisen hallituksen käynnistämä harmaan talouden torjuntaohjelma loppuu vuodenvaihteessa, eikä nykyinen hallitus aio käynnistää uutta ohjelmaa. Lisäksi poliisin talousrikostutkijoiden määrä on vähenemässä merkittävästi.

– Ihmettelen Sipilän hallituksen talousmatematiikkaa. Tehokkaalla harmaan talouden torjunnalla vähennetään velkaantumista sekä lisätään talouspoliittista liikkumavaraa tehokkaammin kuin lyhytnäköisellä leikkauspolitiikalla, kansanedustaja Matti Semi sanoo.

Harmaan talouden torjuntaan panostaminen maksaa itsensä monin kerroin takaisin. Yksi talousrikostutkija maksaa noin 60 000 euroa vuodessa, mutta hänen työpanoksellaan saadaan takaisin noin 110 000 euroa. Hallituksen leikkaukset tarkoittavat 99 henkilön poistumista talousrikoksia selvittämästä. Tulli menettää miljoona euroa harmaan talouden torjuntaan ohjatuista lisämäärärahoista, joiden turvin on saatu valtiolle lisätuloja lähes kolminkertainen määrä.

– Hallituksen leikkauksilla harmaan talouden torjuntaan on kiistämättä vain negatiivisia vaikutuksia. Onko kyseessä hallituksen linjavalinta, eli talousrikollisuutta ei halutakaan saada kuriin? Lähteekö hallituksen leikkauspolitiikalta lopullisesti pohja, jos sen sijaan keskityttäisi saamaan takaisin 4000-5000 miljoonan euron verojen menetykset, jotka harmaasta taloudesta vuodessa arviolta aiheutuu? Matti Semi kysyy.

Lisätietoja: Matti Semi, 050 513 0688, matti.semi@eduskunta.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *