Suomi kuntoon on ollut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hokema ja pääajatus, jolla nykyhallitus ohjaa maamme talouspolitiikkaa ja tulevaisuutta. Epäilen, että hallituksen politiikalla suunta on päinvastainen.

Kun tarkastelee työikäisten määrää vuoteen 2030 saakka ja sen kehitystä, niin ainoastaan 48 kunnan alueella se näyttää kasvavan.

Työikäisen väestön määrä on lähes 270 kunnassa laskeva, ja tämä on koko Itä-Suomea ja sen yritysten kasvua koskettava haaste. Samalla toisen asteen koulutuksen saavutettavuudessa on ongelmia. Suuri määrä opiskelijoista asuu kaukana, jopa yli 30 kilometrin päässä oppilaitoksesta.

Hallitus on leikannut ammatillisesta koulutuksesta jopa 220 miljoonaa euroa. Samaan aikaan on toteutettu ammatillisen koulutuksen reformi, jonka yhtenä tavoitteena on ollut siirtää oppimista entistä enemmän myös työpaikoille.

Leikkauksen ja reformin yhteisvaikutuksena lähiopetuksen määrä on joissain oppilaitoksissa romahtanut. Kontaktiopetuksen määrä on Itä-Suomessa laskenut jopa 70 prosenttia. Ongelmana ovat opetuksettomat tai lyhyet, parin tunnin mittaiset koulupäivät. Koska matkat kestävät yli kaksi tuntia päivässä, niin kouluun saatetaan jättää lähtemättä vähäisten oppituntien vuoksi. Sen tämä hallituksen ammatillisen koulutuksen uudistus on saanut aikaan.

80 prosenttia Suomen kunnista tulee menettämään työikäistä väestöä vuoteen 2030 mennessä, ja Itä-Suomi on yksi suurimmista menettäjistä. Lisäksi on huomioitava, että jo nyt esimerkiksi Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella on alle yli 8500 nuorta, joilta puuttuu perusasteen koulutuksen jälkeinen tutkinto.

Koko Suomessa heitä on yli 100 000, ja tähän yhtenä syynä on perheiden taloudellinen tilanne. Toisen asteen koulutuksen keskeyttämisen syyt ovat usein liian kalliit oppimateriaalit.

Herää kysymys, miten turvaamme alueemme yritystemme kasvun ja menestymisen, jos näkymä on tällainen.

Tähän mennessä Suomi on hyvällä koulutustasollaan saanut pidettyä omaa kilpailukykyä yllä. Nyt taas näyttää siltä, että Suomi menettää lähitulevaisuudessa merkittävän menestystekijän. Vasemmistoliiton mielestä koulutuksesta leikkaamalla ei laiteta Suomea kuntoon. Suomessa on panostettava koulutukseen ja sen kehittämiseen. Sillä turvaamme suomalaisen työn kilpailukyvyn ja myös sen, että uusiin avoimiin työpaikkoihin on tekijöitä.

Vasemmistoliiton mielestä oikea tapa on nostaa oppivelvollisuusikää ja luoda Suomeen maksuton toisen asteen koulutus. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset on myös peruttava, jotta reformi ei käänny tarkoitustaan vastaan.

Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 24.10.2018