Miten kukin hallitus kohdentaa taloudellisia resursseja, on konkreettinen mittari sille, minkälaiset arvot hallituksen työtä johtaa. Hallituksen tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarvioissa lähtökohtana on heikentynyt koronatilanne, hyvinvointialueiden valmisteluun liittyvät kulut ja äkillisesti heikentynyt maatalouden kannattavuus- ja maksuvalmiustilanne.

Hallitus on aiemmin linjannut, että tietyt koronaan liittyvät menot katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina. Tämän takia kehystasoa korotetaan tässä lisätalousarviossa rakennekorjauksena 304 miljoonalla eurolla. Tämä on välttämätöntä, jos koronakriisin vaikutuksia halutaan korjata oikeudenmukaisesti ja pitää myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevat mukana. Meille vasemmistoliitossa tämä on politiikan lähtökohta.

Lisätalousarvioista näkee, että hallitus jatkaa määrätietoisesti koronarajoituksista kärsivien alojen, yrittäjien ja työttömien tukemista. Lisätalousarviossa tukea kohdennetaan niin yrittäjille kuin työntekijöillekin sekä koronasta pahasti kärsineille kulttuuri- ja taidealoille ja liikunta-alalle. Toimenpiteistä esimerkkeinä ovat työttömyysetuuden maksaminen myös omavastuuajalta, yrittäjien työmarkkinatukioikeuden jatkaminen ja tartuntatautipäivärahan saamisen helpottaminen. Nämä kaikki ovat esimerkkejä toimista, joilla helpotetaan koronasta eniten kärsineiden ihmisten arkea, eli juuri sitä, mikä meille on vasemmistoliitossa tärkeää.

Myös koronaan on edelleen viisasta varautua ja hallitus osoittaa lisätalousarviossaan rahoitusta myös uusien koronarokotteiden ja koronalääkkeiden hankintaan. Uudet hyvinvointialueet tarvitsevat myös omat taloudelliset panostuksensa toimiakseen hyvin ja tässä lisätalousarviossa kohdennetaan rahoitusta tietohallinnon rakentamiseen ja tiedonsiirron yhdenmukaistamiseen.

Vaikka tilanne on monilla aloilla edelleen vaikea ja epävarma, myös valoa on nähtävissä. Koronatilanteen helpottaessa talouden yleinen kehitys on ennusteiden mukaan positiivista vuonna 2022. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 3,0 %. Työllisyyden ennustetaan kasvavan 1,5 % ja työttömyysaste laskee 6,7 prosenttiin. Vasemmistoliitossa jatkamme työtä sen eteen, että koronan aiheuttamat ongelmat korjataan oikeudenmukaisesti. Jo nyt on selvää, että koronan jälkihoito tulee kestämään vuosia ja vaatii paljon työtä.

Leppävirran Kurjalanrannantien käyttäjät järjestivät viime kesänä kansanedustajille tapaamistilaisuuden, missä esiteltiin tien huonoa kuntoa. Paikalla kansanedustajista olivat silloin lisäkseni Markku Eestilä ja Marko Kilpi. Myös eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen kävi myöhemmin tutustumassa tien kuntoon. Meille kaikille annettiin lukuisten yrittäjien, kesämökkiläisten ja paikallisten tienkäyttäjien adressi tien kuntoon saamiseksi. Adressissa oli kaikkiaan yli 1300 nimeä. 

Yhteisellä päätöksellä ja yhteistyöllä päätimme viedä asiaa eteenpäin. Teimme asiasta edustaja Eestilän kanssa eduskunnassa talousarvioaloitteen. Ensi vuoden talousarviossa onkin Leppävirran Kurjalanrannalle hyviä uutisia.  Talousarviossa on nyt tien kuntoon saamiseksi varattu sen tarvitsemat 1,2 miljoonaa euroa.

Tästä kiitokset eduskunnan valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa Merja Kyllöselle ja Arto Pirttilahdelle ja valtiovarainvaliokunnassa Pia Lohikoskelle ja Katja Hänniselle, jotka saivat neuvoteltua tarvittavan investointirahan ensi vuoden valtion talousarvioon. 

Ja ennen kaikkea kiitos kuuluu Räsäsen perheelle, joka toimi alueensa aktiivisena toimijana ja tiedonvälittäjinä kansanedustajien suuntaan. Näin niitä asioita saadaan eteenpäin hyvällä yhteistyöllä!

Tammikuussa järjestettävät aluevaalit, eli sotevaalit ovat laatuaan ensimmäiset.  Miksi äänestäjien tulee olla aktiivisia näissä vaaleissa? Sotevaaleissa ratkaistaan, miten ihmisten sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastuspalveluiden alueellinen palvelukokonaisuus ratkaistaan. Tärkeitä kysymyksiä ovat, kuinka turvataan alueellisesti palvelut hädän keskellä ja kuinka yhteiskunta rakentaa turvaverkon, joka pystyy auttamaan ihmisiä siellä, missä apua tarvitaan.

Kyse on paljolti siitä, mitä varten kunnat aikoinaan Suomeen perustettiin. Nyt vastuu vain siirretään isommille toimijoille. Samalla turvataan julkisten palveluiden saanti niille, joilla ei ole varaa yksityisiin palveluihin.

Uudistuksen tavoitteena on myös yhdenmukaistaa palvelut koko maassa ja näin pienentää terveyseroja. Tässä tärkeässä roolissa ovat ennaltaehkäisevät palvelut. On oikeudenmukaista, että myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilanne on mahdollisimman hyvä.

Tammikuun vaaleissa valitaan ensimmäisen kerran päättäjät, jotka tekevät linjauspäätökset siitä, kuinka palveluverkko rakennetaan. Ensimmäiset aluevaltuutetut ovat avainasemassa alueellisen toimintakulttuurin rakentamisessa ja siinä, miten palvelut jatkossa toimivat. Rakenteiden ja toimintakulttuurin muuttaminen saattaa olla jatkossa monimutkaisempaa.

Tärkeä asia on myös sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöiden asema ja heidän siirtämisensä hyvinvointialueiden palvelukseen. Tässäkin ensimmäiset aluevaltuutetut ovat tärkeässä asemassa varmistamassa, että kaikki tehdään työntekijöiden näkökulmasta oikeudenmukaisesti. Keskusteluun on viime aikoina noussut tukipalveluiden työntekijöiden siirto, ja kuinka se tehdään. Nyt on keskusteltu jopa siitä, että tukipalveluiden siirtoa varten perustetaan yhtiö. Tämä saattaa tarkoittaa tukipalveluiden työntekijöiden työsuhteen aseman heikentymistä, mikä pitää estää.

Soteuudistukseen ei sisälly yhtiöittämisvelvoitetta, eli ei tarvitse yhtiöittää. Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen palvelutuotantoon liittyvissä tukipalvelutehtävissä työskentelevä henkilö siirtyy hyvinvointialueen tai hyvinvointiyhtymän palvelukseen, jos henkilön tosiasiallisista työtehtävistä vähintään puolet on kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tai pelastustoimen tukitehtäviä

Luovuttavan tahon ja luovutuksen saajan kannalta on tärkeää, että välttämätön palvelutuotanto turvataan siirtymätilanteessa. Henkilöstöresurssit on sovitettava yhteen siten, että niin hyvinvointialueilla kuin kunnissa on toimivat tukipalvelut myös jatkossa. Tukipalveluissa työskentelevien tehtäväsisältöjä ja toimenkuvia on syytä järjestellä virka- ja työehtosopimusten, työlakien ja työnantajan työnjohto-oikeuden mahdollistamin tavoin niin, että hyvinvointialueelle siirtyy oikea määrä työpanosta. Ja tärkeää on, että työnantajana on julkinen taho.

Olen huolissani pienyrittäjien tilanteesta keskellä koronakriisiä. Osana kriisin hoitoa ja jälkihoitoa pitäisi saada toimenpidepaketti pienyrittäjien aseman helpottamiseksi.

Olen saanut huolestuneita viestejä esimerkiksi naisvaltaiselta hius- ja kauneudenhoitoalalta, jota korona on kurittanut urakalla. Naisten omistamat yritykset ovat valtaosin pieniä ja monet naiset toimivat yksinyrittäjinä. Tällöin myös taloudellisten riskien kantaminen on yksinäistä hommaa.

Hallitus on myös tehnyt toimia, joilla yrittäjien vaikeaa asemaa koronakriisissä on helpotettu. Yrittäjät on tuotu väliaikaisesti työttömyysturvan piiriin. Vasemmistoliitto myös toivoo, että tätä jatketaan kriisin pitkittyessä.  Monella pienyrittäjällä tulot ovat heikommat kuin suomalaisilla keskimäärin ja korona on vaikeuttanut merkittävästi yritysten toimintaa.

Vasemmistoliitto on esittänyt useita pienyrittäjien asemaa parantavia uudistuksia jo ennen korona-ajan haasteita. Pienyrittäjien ja itsensätyöllistäjien asemaa parannetaan ottamalla käyttöön työttömyysturvan ennakkopäätösjärjestelmä ja yhdistelmävakuutus, joka mahdollistaa sekä palkka- että yrittäjätulojen vakuuttamisen yhtäaikaisesti. Vasemmistoliiton pitkänlinjan tavoite, eli perustulo helpottaisi myös pienyrittäjien asemaa.

Vahva hyvinvointivaltio on pääomavaltaisten suuryritysten hallitsemilla markkinoilla tärkeä tuki myös työllään eläville pienyrittäjille. Yrittäjät ovatkin keskenään hyvin erilaisissa asemissa, mikä pitäisi paremmin huomioida esimerkiksi silloin, kun puhutaan yrittäjämyönteisyydestä tai yrittäjyyskasvatuksesta. Muutaman naisen pieni yritys on aivan erilaisessa asemassa kuin suurta hoivabisnestä pyörittävä ketju.

Pieniä yrityksiä on tuettava yksinkertaistamalla sosiaaliturvaa ja tuloverotusta. Vasemmistoliiton tavoitteena on keventää työn verotusta pieni- ja keskituloisilla sekä lisätä verotuksen progressiota ja kiristää omaisuuksien verotusta. Tämä on tärkeää myös pienyrittäjien toimeentulon kannalta. Pienyrittäjien aseman vahvistaminen on oltava vahvasti mukana myös sosiaaliturvan uudistamisessa.  

Pienten yritysten asema on hankala monesti myös julkisissa hankinnoissa, koska ne jäävät hintakilpailussa monesti jalkoihin. Pienten, paikallisten yritysten tukeminen julkisissa hankinnoissa on kuitenkin tärkeää alueiden hyvinvoinnin, työllisyyden ja niiden kotikunnalleen maksamien verojen vuoksi.

Olemme vasemmistoliitossa vaatineet sitä, että julkisissa hankinnoissa ei tuijoteta vain hintaa. Yhtä tärkeää olisi myös huolehtia hankintojen ympäristökestävyydestä, yhteiskuntavastuusta ja oikeudenmukaisista työehdoista. Uskon, että tämä parantaisi myös pienyrittäjien asemaa julkisissa hankinnoissa.