Hallitus ei anna koronan lamauttaa Suomea

Koronan aiheuttaman epidemian takia Suomen talouden ennustetaan supistuvan tänä vuonna 1-5 prosenttia ja OECD ennustaa maailmanlaajuista taantumaa. Koronan vastaiset toimet tulevat aiheuttamaan yhtäaikaisen kysynnän ja tarjonnan heikkenemisen talouteen. Poikkeusolojen kesto on toistaiseksi epävarmaa ja siksi myös arviot talouden kehityksestä ovat erittäin epävarmoja.

Poikkeusolojen vuoksi hallitus laati tällä viikolla ensimmäisen lisätalousarvion silmällä pitäen koronaviruksen aiheuttamia haittoja Suomen taloudelleEnsinnäkin terveyden kannalta välttämättömiin menoihin lisättiin 200 miljoonaa euroa. Lisäksi tarvitaan tukitoimet ihmisten toimeentulon turvaamiseksi ja työpaikkojen säilymiseksi. Ne ovat erittäin tärkeitä asioita. Hallituksen tahto on, että yhtään elinkelpoista työpaikkaa ei saa päästää konkurssiin tilapäisen talouskriisin takia.

Toistaiseksi ns. perinteiset elvytystoimet eivät juurikaan toimi, koska yhteiskunnassa on poikkeusolot. Ihmiset eivät voisi siis hyödyntää palveluja, vaikka ostovoima paranisi. Jos tilanne pitkittyy, on aika varsinaiselle elvytyspaketille, esimerkiksi rakennusalan tukemiselle tai investoinneille. Ne tukevat muutosta hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

Tällä hetkellä kolmasosa yrityksistä arvioi, että konkurssiriski on koronan takia pahentunut ja yli 120 000 suomalaista on jo nyt lomautusten piirissä. Määrän odotetaan vielä kasvavan lähiviikkoina. Hallitus on varannut näiden yritysten taloustilanteen helpottamiseksi 200 miljoonaa euroa. Tuet jaetaan siten, että 150 miljoonaa suoraa tukea suunnataan pienille ja keskisuurille yrityksille Business Finlandin kautta. Ely-keskusten kautta suunnataan 50 miljoonaa euroa suoraa tukea yritysten kehittämishankkeisiin ja 500 000 euroa talousvaikeuksissa olevien yrittäjien tukemiseen.

Lisäksi yritysten tilannetta helpotetaan myös lykkäämällä työnantajien lakisääteisiä maksujaTyöeläkemaksua alennetaan tilapäisesti 2,6 prosenttiyksikköä (alennuksen vaikutus kompensoidaan 2022–2025) ja maksua lykätään kolmella kuukaudella työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla. Lisäksi työlainsäädäntöön tehdään useita merkittäviä väliaikaisia muutoksia, joilla pienennetään konkurssiriskiä  tekemällä lomauttamisesta helpompaa sekä turvataan ihmisten toimeentulo, mm. poistamalla työttömyysturvan omavastuupäivät sekä tuomalla yrittäjät ja freelancerit työttömyysturvan piiriin.

Nämä ovat esimerkkejä siitä, kuinka vakavasti hallitus on ottanut koronatilanteen. Hallituksen lisätalousarviossa todetaan, että Suomessa valitsee poikkeusolot, eikä valtiotalouden menokehys rajoita kuluvaa vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että lisätalousarvioita on tulossa lähiaikoina lisää.

Lisäksi Vasemmistoliiton mielestä on tärkeää, että talouden tukitoimet ja muut tukitoimet suunnataan laajasti kaikkein eniten apua tarvitseville, olivat he sitten leipäjonossa, pätkätyöläisiä, lomautusuhan alla olevia työntekijöitä, jo valmiiksi kuormittavissa tilanteissa olevia perheitä tai yrittäjiä. Ihmisten terveys on nyt ensisijaista. Hallituksen ensimmäisellä lisätalousarviolla varmistetaan, että yhteiskunta toimii poikkeusoloista huolimatta ja että ihmisten terveydestä pidetään huolta

Koronaviruksen valtavat vaikutukset

Kun koronavirus lähti leviämään Kiinasta eripuolille maailmaa, sen aiheuttamat epidemiat on otettu vakavasti ja taudin aiheuttamia vaaroja ja kuolemia on pyritty estämään erilaisin toimenpitein

Kun koronavirus laskeutui Suomeen ja pääsi leviämään yhteiskuntaamme, alkoivat toimenpiteet näkymään meilläkin. Nyt olemme tilanteessa, jossa on päätetty ottaa käyttöön rajut toimenpiteet koronaviruksen haittojen ehkäisemiseksi.

Jo tartuntalain pohjalta tapahtumia on peruttu ja tapahtumapaikkoja sekä kouluja on suljettu. Ihmisiä eristetään, jotta koronaviruksen leviämistä hidastetaan. Epidemiaa ei voi siis kokonaan estää. Nyt tärkeintä on pitää tartuntojen virta tasaisena. Nopeasti nousuun lähtevät tartunnat olisivat vaikein paikka terveydenhoitojärjestelmällemme.  Rajaamalla kontakteja vain välttämättömään turvaamme ennen kaikkea riskiryhmissä olevia.

Viimeisimpänä keinona otettiin käyttöön valmiuslain tuomat keinot poikkeusajan toimenpiteisiin. Niiden avulla pystytään turvaamaan ihmisten hoidon ja avun saanti. Näiden kovien toimenpiteiden ohella hallitus on pyrkinyt turvamaan myös ihmisten perustarpeiden, kuten elintarvikkeiden saannin. Perustarpeita varten pidetään sosiaali- ja terveyspalvelut toiminnassa, samoin kaupat ja ravintolat ovat auki. Monet ihmiset tekevät nyt etätöitä, mutta monelle se ei ole mahdollista. Yhteiskunnan kriittisillä aloilla työskentelevät ja kotona riskiryhmäläisenä karanteenissa olevat ansaitsevat nyt meidän tukemme ja kunnioituksemme!

Myös maailman talouteen ja maailmanlaajuiseen kaupankäyntiin tämä pieni korona-jättiläinen on vaikuttanut ja muodostunut suureksi uhaksi. Se on pysäyttänyt maailman talouden ja tulee vaikuttamaan myös julkiseen talouteen, joten sen vaikutukset ovat arvaamattomia jokaisen ihmisen hyvinvointiin.  

Lähestulkoon kaikkiin yrityksiin tämä tulee vaikuttamaan suuresti. Siksi hallitus onkin ryhtymässä suuriin elvytystoimiin ja erilaisten tukipakettien rakentamiseen, jotta talouden pyörät saataisiin pidettyä pyörimässä. Haavoittumaisimmassa asemassa tulevat varmaan olemaan itsensä työllistäjät ja pienet yritykset, kun kysyntä romahtaa.

Nyt tehty valmiuslain käyttöönotto on sodanjälkeisen ajanjakson kovin poliittinen päätös Suomessa. Sen vaikutukset näkyvät jo nyt ihmisten arjessa. Lopulliset tulokset näemme vasta myöhemmin. Lisäksi tarvitsemme tarkennuksia ohjeistuksiin, sillä uusia kysymyksiä tai tulkintoja, joihin ei ole osattu vielä vastata, löytyy koko ajan edestämme. Lisäksi tilanne saattaa muuttua. Näiden kanssa hallitus tekee työtä nyt vuorokauden ympäri. Tilanne on kaikille uusi.

Lait ja rajoitukset ovat tärkeitä välineitä yhteiskunnan suojaamiseen, mutta ne eivät vapauta meitä yksilöinä vastuusta. Jokainen meistä on vastuussa siitä, että riskiryhmiä pystytään suojaamaan. Siksi tähän tilanteeseen pitää suhtautua vakavasti ja jokaisen meistä on huolehdittava omasta hygieniasta, pidettävä turvavälit kulkiessamme julkisilla paikoilla, käytettävä sitä kuuluisaa arkijärkeä sekä autettava niitä, jotka apua tarvitsevat.

Juttu julkaistu Warkauden Lehdessä 19.3.2020

Kohti selkeää ja oikeudenmukaista sosiaaliturvaa

Ministeri Aino-Kaisa Pekonen käynnisti juuri yhden ihmisten arjen sujuvuuden kannalta merkittävimmistä 2020-luvun uudistuksista. Hallitusohjelmassa todetaan, että sosiaaliturvan uudistamisessa olennaista on parantaa järjestelmän luotettavuutta, kattavuutta ja ymmärrettävyyttä. Vasemmistoliitolle on tärkeää, että uudistus toteutetaan oikeudenmukaisesti perusturvan tasoa heikentämättä.

Nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä on paikoin niin monimutkainen ja vaikeaselkoinen, että ihmiset jättävät hakematta heille kuuluvia etuuksia. Tämän vuoksi koko prosessi hakukaavakkeista lähtien on selkiytettävä ja yksinkertaistettava. Lisäksi iso ongelma on järjestelmän ennakoimattomuus. Pieniä pätkiä töitä voi olla todella vaikea ottaa vastaan, jos koko perheen talous menee solmuun sen takia. Esimerkiksi lyhytaikaiset sijaisuudet katkaisevat työttömyyspäivärahan. Sijaisuuden tehtyään työtön voi joutua odottamaan kohtuuttomia aikoja palkkaansa ja palkkatietoja. Pitkät rahattomuusjaksot hankaloittavat kohtuuttomasti arkea, vaikka muuten sijaisuuksien tekeminen voi olla oman osaamisen ylläpitämisen kannalta tärkeää. Sosiaaliturvajärjestelmän on oltava sellainen, että työn vastaanottaminen on aina kannattavaa, helppoa ja sujuvaa.

Uudistuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että se tehdään ajan kanssa ja siihen sitoutetaan kaikki eduskuntapuolueet parlamentaarisessa komiteassa.  Vaikka uudistukseen on varattu kaksi hallituskautta, se ei tarkoita, etteikö konkreettisia parannuksia tulisi jo aiemmin. Aina, kun komitea löytää parannuskeinoja sosiaaliturvajärjestelmään, ne pistetään toimeen. Asiassa edetään siis määrätietoisesti ja tuloksia tehden.

On hienoa, että hallitus tarttuu rohkeasti isoihin, rakenteellisiin uudistuksiin. Tämä on pitkäjänteistä ja järkevää politiikkaa. Meidän on nyt tarkasti perattava sosiaaliturva läpi ja katsottava, miten se sopii yhteen alati muuttuvan työelämän ja ihmisten hyvin erilaisten ja nopeasti muuttuvienkin elämäntilanteiden kanssa. Olen ministeri Pekosen kanssa samoilla linjoilla siitä, että järjestelmästä on tehtävä sellainen, että työtä on helppo ottaa vastaan. Sen on oltava palkitseva, ei lannistava. Tämä on hyvä punainen lanka koko uudistustyölle.

Kolumni julkaistu 4.3.2020 Karjalaisessa ja Savon Sanomissa.

Elättääkö Helsinki muun Suomen vai muu Suomi Helsingin?

Iltalehti uutisoi tiistaina 18.2 kuinka valtionavut jakautuvat kunnittain. Otsikko oli tosi harhaanjohtava: ”Näin rikkaat kunnat rahoittavat köyhempiään- Katso kotikuntasi tilanne Helsingille ylivoimainen lasku muista”. Alaotsikko oli: ”Helsinki maksaa tasausjärjestelmän kautta 373,4 miljoonaa euroa muualle Suomeen”.

Ensinnäkin minusta on hyvä palauttaa mieleen, että valtionosuudet ovat valtion verotulorahaa. Kunnat eivät sitä siis omista, eli Helsinki ei sitä ole menettänyt. On hyvä muistaa myös, että valtionosuudet on tarkoitettu auttamaan niitä kuntia, jotka eivät muuten pysty täyttämään asukkaittensa perustuslaillisia peruspalveluita.

Helsingin asema Suomen pääkaupunkina on tuonut sinne paljon yhteiskunnan tarvitsemia hallintotyöpaikkoja. Hajasijoittamisesta on puhuttu pitkään. Todellisuudessa Helsingin hallinto on onnistunut estämään useita valtionhallinnon hajasijoittamisia. Näistäkin työpaikoista Helsinki ja kaikki pääkaupunkiseudun kunnat hyötyvät kunnallisveron kautta.

Lisäksi valtio on satsannut Helsinkiin erilaisia valtionavustuksia satoja miljoonia euroja esim. kulttuuripaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon. Näistä satsauksista saavat nauttia pääasiassa pääkaupunkiseudun asukkaat.

Lopuksi on hyvä tarkastella sitä, mistä raha Suomeen tulee. Tarkoitan rahaa, millä kustannetaan julkiset palvelut, joita kaikki tarvitsemme. Tärkein lähde on ja tulee olemaan viennin arvo. Vuoden 2018 viennin tilastoista ilmenee, että Uudenmaan osuus on 29 prosenttia eli vajaa kolmannes. Asukasta kohden viennin Uudenmaan arvo oli 12500 e/as/v tuona aikana. Vastaava viennin arvo asukasta kohden Varkaudessa oli n. 30 000 e/as/vuosi. Uudellamaalla julkisen alan työpaikkoja on n. 184 000, joista Helsingissä lähes 100 000, mikä on noin kolmannes Helsingin työpaikoista.

Pohjois-Savon osalta vientiluvut ovat myös mielenkiintoiset. Kokonaisvienti maakuntamme alueelta vuonna 2018 oli 1507 miljoonaa euroa. Siitä Varkauden ja Iisalmen seudun osuus 1200 miljoona, mistä molempien osuus n. 600 miljoonaa euroa.

Tarkastellessa viennin arvoa suhteessa asukaslukuun me varkautelaiset voimme huoletta todeta, että kyllä me asukasta kohden valtiolle enemmän annamme kuin sieltä takaisin saamme!