Vesimaksujen korotukset usein epäoikeudenmukaisia – maksuilla tapahtuva piiloverotus lopetettava

Jätin toimenpidealoitteen eduskunnalle vesimaksuilla tapahtuvan piiloverotuksen lopettamiseksi.

Piiloverolla tarkoitetaan välttämättömästä julkisesta palvelusta, kuten vesihuollosta, perittävää maksua, jonka tulot käytetään kunnan muihin menoihin. Kuntatalouden paikkaaminen vesimaksujen korotuksilla on epäoikeudenmukaista, koska maksajiksi joutuvat myös he, jotka eivät pienten tulojensa vuoksi maksa kunnallisveroa.

Hyvinvointivaltiossa yhteiset varat kerätään progressiivisella verotuksella, ei tasaveron kaltaisilla käyttö- tai asiakasmaksuilla. Kuntatalouden paikkaaminen vesimaksuja korottamalla heikentää progressiivisuutta eikä ole reilua.

Piiloverotuksen ensiaskel on usein vesilaitoksen yhtiöittäminen, jonka jälkeen kunta ohjaa esimerkiksi lainajärjestelyin tai osinkovelvoittein omistamansa yhtiön korottamaan vesimaksuja. Vesimaksujen korotusten perusteet pitäisi olla avoimesti kuntalaisten arvioitavissa, mutta yhtiöittämisen jälkeen näin ei välttämättä ole. Yhtiöiden päätöksenteko ei ole julkista samoin kuin kunnan liikelaitoksen.

Vesimaksujen pitää pysyä kohtuullisina. Vesimaksun taso on liian korkea, jos siitä kertyy tuloja kunnan muihin menoihin käytettäväksi. Monet joutuvat käymään jatkuvaa valikointia muiden perustarpeiden kuten ruuan, lääkkeiden ja vaatteiden hankkimisen välillä. Ei lisätä vettä tähän listaan.

Toimenpidealoitteessa ehdotetaan vesimaksuilla tapahtuvan piiloverotuksen lopettamista puuttumalla vesilaitosten yhtiöittämiseen sekä rajoittamalla vesimaksujen korotuksia, jos niistä saatuja tuloja käytetään muuhun kuin vesihuollon järjestämiseen.

Koulutus on Suomen menestymisen tae

Varkautelaisena kansanedustajana olen ylpeä, koska Könönpellon koulu Varkaudessa valittiin vuoden kouluksi. Valinnan teki Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Kiitosta sai erityisesti koulun ilmapiiri, yhteisöllisyys ja osallistava toimintatapa. Könönpellon koulu on jo vuosia tietoisesti kehittänyt ProKoulu -mallia yhdessä Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Mallin ytimessä on positiivisella palautteella ohjaaminen. Tämä on tuottanut tulosta, sillä palautteen mukaan koulussa viihtyvät niin oppilaat kuin henkilöstökin.

Tänään myös eduskunnassa käydään laajaa koulutuspoliittista keskustelua, kun koulutuspoliittinen selonteko on täysistunnossa lähetekeskustelussa. Selonteossa suunnataan kohti 2040-lukua ja nimetään keskeiset pitkän aikavälin koulutuspoliittiset tavoitteet varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen asti.

Itse olen puhunut paljon siitä, kuinka koulutusmahdollisuudet ovat tärkeitä alueiden elinvoimalle. Tämä näkyy kaikilla koulutusasteilla. Jos pienevät ikäluokat aiheuttavat sen, että harvaan asutun maaseudun kouluverkko supistuu, joudumme huonoon kierteeseen. Koulun lopettaminen nostaa lapsiperheiden kynnystä muuttaa alueelle, vaikka maalle muutto muuten kiinnostaisikin.

Niin kuin koulutuspoliittisessa selonteossakin todetaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ikäluokat pienenevät voimakkaasti jo vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on turvata lapsen oikeudet varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen myös tulevaisuudessa.

Vasemmistoliitolle on myös tärkeää, että kaikille lapsille taataan oikeus lähiopetukseen, sillä se takaa parhaiten oppimistulokset, jotka eivät riipu lapsen taustasta. Korona-ajan yksi opetus on ollut, että etäopetus kiihdyttää eriarvoistumista, jossa osa lapsista jää jälkeen ja pahimmillaan tippuu kokonaan syrjään koulutieltä.

Koulu on myös paikka, missä lapset tapaavat ja saavat kavereita, eikä tätä sosiaalista puolta saa unohtaa. Etäopetuksen laajentaminen ei siis ole ratkaisu koulutuksen saavutettavuuteen liittyviin ongelmiin tulevaisuudessa.

Nyt kun paljon puhutaan velasta ja sen määrästä, on hyvä muistaa, että koronan aiheuttama oppimisvelka tulee erityisen kalliiksi. Sen vuoksi siihen on myös määrätietoisesti puututtava. Koulutukseen panostaminen on myös parasta työllisyyspolitiikkaa. Meidän on taattava nykyistä paremmin ihmisille erilaisissa elämäntilanteissa ja läpi elämän mahdollisuudet päivittää omaa osaamistaan tai aloittaa ihan uusi koulupolku.

On myös muistettava, että moni aikuinenkin tarvitsee tukea oppimisessaan. Monelle juuri riittämätön tuki koulussa on voinut olla aikoinaan syy, miksi koulutie on jäänyt kesken ja miksi sen uudelleen aloittaminen voi tuntua hankalalta.

Korona-ajan työväen juhla

Vietämme jo toista peräkkäistä työväen vappujuhlaa etänä ilman marsseja ja toripuheita. Koronaniminen virusvintiö kaikkine muuntoviruksineen on valitettavasti harminamme edelleen. Onneksi tunnelin päässä näkyy jo valoa, kun rokotukset etenevät.

Etävappuna työelämän kysymykset ovat ehkä entistäkin ajankohtaisempia ja vaativat pikaisia ratkaisuja. Koronan aiheuttamat taloudelliset vaikeudet vaikuttavat laajasti eri ammattiryhmissä. Nyt on tärkeä saada etenkin pienipalkkaisten ihmisten arkeen helpotusta. Hallitus on kehysriihessään lähtenyt paikkaamaan eri alojen ongelmia. Pienipalkkaisten työntekijöiden lisäksi pienyrittäjien tilanne on hankala, koska elämä on jo ennen koronaa ollut kädestä suuhun elämistä, eikä taloudellisia puskureita juuri ole.

Näyttää siltä, että suuret yritykset ovat pärjänneet koronataistossa kohtuudella. Esimerkiksi tapahtumajärjestäjien ja ravintola-alan pienyrittäjien tilanne on paljon heikompi. On myös tärkeä puhua siitä, että yksi kriisin pahimmista kärsijöistä on naisvaltaiset, pienipalkkaiset palvelualat ja niiden työntekijät. Palvelualojen ammattiliitto Pam selvitti jäseniensä tilannetta kyselyllä maaliskuussa ja vastaukset ovat hätkähdyttäviä. Yli puolet vastanneista oli tinkinyt ruuasta ja avovastauksissa kerrottiin arjesta, jossa perheiden vaatehankinnoista tingittiin ja lääkkeet jäivät apteekkiin. Juuri tällaisten tilanteiden takia meille on Vasemmistoliitossa tärkeää, että työttömyysturvasta ei leikata.

Koronan lisäksi huolestuttavia uutisia tuli työmarkkinoiden sopimuskentän arvojärjestyksestä, kun teollisuuden työnantajat päättivät luopua keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista. Teollisuuden työnantajat lähtivät vaatimaan työpaikkakohtaisia työehtoja. Näin he pirstaloivat koko sopimuskentän. En pidä tätä ratkaisua hyvänä, sillä kautta koko Suomen työmarkkinahistorian yhteisellä sopimisella on aina saavutettu parhaat ratkaisut.

Nämä ratkaisut ovat tuoneet Suomeen työrauhaa ja pitäneet työmarkkinat ja kaupanteon ennustettavina. Yhteisillä työmarkkinaratkaisuilla on saatu aina Suomi nousuun ja niitä tarvitaan myös tänä päivänä yhtä paljon kuin ennenkin.

Lisäksi metsäteollisuuden alasajo on ollut kovaa, ensin Summa ja Kaipolan tehtaat ja nyt Veitsiluodon tehdas. Nämä ovat alueillaan suuria työpaikkamenetyksiä ja vaikuttavat alueensa elinvoimaan. Näissä kaikissa tapauksissa ei ole kyse pelkästään yhden yrityksen työpaikoista. Tehtaan sulkeminen vaikuttaa myös alihankkijoiden työpaikkoihin puunkorjuusta lopullisen tuotteen tekemiseen. Nämä ovat kovia ratkaisuja kaikille työnsä menettäneille ja heidän perheilleen.

Olemme jatkuvasti siinä tilanteessa, missä pitää panostaa jatkuvaan tuotekehittelyyn, uusien toimintojen kehittämiseen ja ennen kaikkea koulutustason nostamiseen sekä jatkuvaan uuden oppimiseen. Tämä siksi, että pysymme kilpailukykyisenä maailman markkinoilla. Vasemmistoliitossa on tärkeää panostaa tasa-arvoisiin oppimismahdollisuuksiin, eli taata kaikille oikeus oppia taustasta huolimatta. Meille on tärkeää myös taata kaikille tukea ja apua oppimiseen sekä puuttua niihin tilanteisiin, kuten koulukiusaamiseen ja mielenterveysongelmiin, jotka syrjäyttävät lapsia ja nuoria. Jos koulu ja muu maailma ei ole oikeudenmukainen ja turvallinen paikka kaikille, koulutustason nosta ei onnistu.

Jatketaan yhdessä töitä, jotta Suomi on hyvä paikka kaikille ja Suomi menestyy maailman markkinoilla ympäristöystävällisten, tulevaisuuden tuotteiden viejinä.

Hauskaa vapun aikaa kaikille! Nautitaan yhteisestä kevään juhlasta muistaen myös turvavälit!

Nyt on tuettava opiskelijoiden jaksamista

Korkeakoulut ovat olleet pääosin etäopetuksessa jo yli vuoden. Tämä on pitkä aika nuorten aikuisten elämässä. Korona-ajasta uhkaakin tulla heille negatiivinen sukupolvikokemus, joka vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.

Opiskelun aloittaminen on usein suuri elämänmuutos. Moni muuttaa ensimmäistä kertaa asumaan itsenäisesti, osa vieraalle paikkakunnalle, missä ei vielä tunne ketään. Moni meistä varmasti muistaa tämän innostavan uuden alun elämässään. Korona-aika tekee tästä kuitenkin hyvin erilaisen tilanteen tämän päivän nuorille.

Opiskeluaikoina solmituista ystävyyssuhteista tulee usein elämänmittaisia, mutta nyt eristäytyminen ja etäopiskelu tekevät niiden syntymisestä vaikeaa. Yksinäisyys lisää riskiä mielenterveysongelmiin.

Opintopsykologien saatavuuden parantaminen ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on tärkeää. Psykologiliiton mukaan opintopsykologeja tulisi olla vähintään yksi 4000 opiskelijaa kohden. Myös useat opiskelijajärjestöt vaativat opintopsykologien lakisääteistä mitoitusta. On opiskelijoiden yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallista, että osassa korkeakouluja opintopsykologeja ei ole ollenkaan.

Kun käy vierailemassa Itä-Suomen yliopiston sivuilla, löytää tiedon, että opintopsykologin yksilöohjauksen ajat ovat tältä keväältä täynnä. Se ei ole mikään ihme, sillä yliopistossa on kaksi opintopsykologia. Kaikkinensa Itä-Suomen yliopistossa on noin 15 500 tutkinto-opiskelijaa. On hienoa, että yliopisto on yhdessä ylioppilaskunnan kanssa kuitenkin itse tarttunut asiaan luomalla ”kaikki opiskelijat tavoitetaan” -toimintamallin. Yliopisto on palkkaamassa myös kolmannen opintopsykologin.

Korona on siis valtava mielenterveyden kriisi, mikä näkyy myös korkeakouluopiskelijoilla. Jo ennen korona-aikaa joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsi mielenterveyden oireilusta.

Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyspalvelujen vahvistaminen koko maassa on nyt entistä tärkeämpää. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa opiskelijahyvinvoinnin ja ohjauksen hankkeita, joissa kehitetään ja järjestetään matalan kynnyksen palveluja sekä pienryhmä- ja vertaistukitoimintaa, vahvistetaan opintopsykologipalveluja sekä korkeakouluopiskelijoiden ohjauspalveluja. Nyt on pidettävä huoli siitä, että nämä eivät jää pelkiksi hankkeiksi. Tuen saamiseen pitää satsata pitkäaikaisesti ja pysyvästi ja sen on oltava helposti kaikkien saatavilla.