Korona-ajan työväen juhla

Vietämme jo toista peräkkäistä työväen vappujuhlaa etänä ilman marsseja ja toripuheita. Koronaniminen virusvintiö kaikkine muuntoviruksineen on valitettavasti harminamme edelleen. Onneksi tunnelin päässä näkyy jo valoa, kun rokotukset etenevät.

Etävappuna työelämän kysymykset ovat ehkä entistäkin ajankohtaisempia ja vaativat pikaisia ratkaisuja. Koronan aiheuttamat taloudelliset vaikeudet vaikuttavat laajasti eri ammattiryhmissä. Nyt on tärkeä saada etenkin pienipalkkaisten ihmisten arkeen helpotusta. Hallitus on kehysriihessään lähtenyt paikkaamaan eri alojen ongelmia. Pienipalkkaisten työntekijöiden lisäksi pienyrittäjien tilanne on hankala, koska elämä on jo ennen koronaa ollut kädestä suuhun elämistä, eikä taloudellisia puskureita juuri ole.

Näyttää siltä, että suuret yritykset ovat pärjänneet koronataistossa kohtuudella. Esimerkiksi tapahtumajärjestäjien ja ravintola-alan pienyrittäjien tilanne on paljon heikompi. On myös tärkeä puhua siitä, että yksi kriisin pahimmista kärsijöistä on naisvaltaiset, pienipalkkaiset palvelualat ja niiden työntekijät. Palvelualojen ammattiliitto Pam selvitti jäseniensä tilannetta kyselyllä maaliskuussa ja vastaukset ovat hätkähdyttäviä. Yli puolet vastanneista oli tinkinyt ruuasta ja avovastauksissa kerrottiin arjesta, jossa perheiden vaatehankinnoista tingittiin ja lääkkeet jäivät apteekkiin. Juuri tällaisten tilanteiden takia meille on Vasemmistoliitossa tärkeää, että työttömyysturvasta ei leikata.

Koronan lisäksi huolestuttavia uutisia tuli työmarkkinoiden sopimuskentän arvojärjestyksestä, kun teollisuuden työnantajat päättivät luopua keskitetyistä työmarkkinaratkaisuista. Teollisuuden työnantajat lähtivät vaatimaan työpaikkakohtaisia työehtoja. Näin he pirstaloivat koko sopimuskentän. En pidä tätä ratkaisua hyvänä, sillä kautta koko Suomen työmarkkinahistorian yhteisellä sopimisella on aina saavutettu parhaat ratkaisut.

Nämä ratkaisut ovat tuoneet Suomeen työrauhaa ja pitäneet työmarkkinat ja kaupanteon ennustettavina. Yhteisillä työmarkkinaratkaisuilla on saatu aina Suomi nousuun ja niitä tarvitaan myös tänä päivänä yhtä paljon kuin ennenkin.

Lisäksi metsäteollisuuden alasajo on ollut kovaa, ensin Summa ja Kaipolan tehtaat ja nyt Veitsiluodon tehdas. Nämä ovat alueillaan suuria työpaikkamenetyksiä ja vaikuttavat alueensa elinvoimaan. Näissä kaikissa tapauksissa ei ole kyse pelkästään yhden yrityksen työpaikoista. Tehtaan sulkeminen vaikuttaa myös alihankkijoiden työpaikkoihin puunkorjuusta lopullisen tuotteen tekemiseen. Nämä ovat kovia ratkaisuja kaikille työnsä menettäneille ja heidän perheilleen.

Olemme jatkuvasti siinä tilanteessa, missä pitää panostaa jatkuvaan tuotekehittelyyn, uusien toimintojen kehittämiseen ja ennen kaikkea koulutustason nostamiseen sekä jatkuvaan uuden oppimiseen. Tämä siksi, että pysymme kilpailukykyisenä maailman markkinoilla. Vasemmistoliitossa on tärkeää panostaa tasa-arvoisiin oppimismahdollisuuksiin, eli taata kaikille oikeus oppia taustasta huolimatta. Meille on tärkeää myös taata kaikille tukea ja apua oppimiseen sekä puuttua niihin tilanteisiin, kuten koulukiusaamiseen ja mielenterveysongelmiin, jotka syrjäyttävät lapsia ja nuoria. Jos koulu ja muu maailma ei ole oikeudenmukainen ja turvallinen paikka kaikille, koulutustason nosta ei onnistu.

Jatketaan yhdessä töitä, jotta Suomi on hyvä paikka kaikille ja Suomi menestyy maailman markkinoilla ympäristöystävällisten, tulevaisuuden tuotteiden viejinä.

Hauskaa vapun aikaa kaikille! Nautitaan yhteisestä kevään juhlasta muistaen myös turvavälit!

Nyt on tuettava opiskelijoiden jaksamista

Korkeakoulut ovat olleet pääosin etäopetuksessa jo yli vuoden. Tämä on pitkä aika nuorten aikuisten elämässä. Korona-ajasta uhkaakin tulla heille negatiivinen sukupolvikokemus, joka vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.

Opiskelun aloittaminen on usein suuri elämänmuutos. Moni muuttaa ensimmäistä kertaa asumaan itsenäisesti, osa vieraalle paikkakunnalle, missä ei vielä tunne ketään. Moni meistä varmasti muistaa tämän innostavan uuden alun elämässään. Korona-aika tekee tästä kuitenkin hyvin erilaisen tilanteen tämän päivän nuorille.

Opiskeluaikoina solmituista ystävyyssuhteista tulee usein elämänmittaisia, mutta nyt eristäytyminen ja etäopiskelu tekevät niiden syntymisestä vaikeaa. Yksinäisyys lisää riskiä mielenterveysongelmiin.

Opintopsykologien saatavuuden parantaminen ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on tärkeää. Psykologiliiton mukaan opintopsykologeja tulisi olla vähintään yksi 4000 opiskelijaa kohden. Myös useat opiskelijajärjestöt vaativat opintopsykologien lakisääteistä mitoitusta. On opiskelijoiden yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallista, että osassa korkeakouluja opintopsykologeja ei ole ollenkaan.

Kun käy vierailemassa Itä-Suomen yliopiston sivuilla, löytää tiedon, että opintopsykologin yksilöohjauksen ajat ovat tältä keväältä täynnä. Se ei ole mikään ihme, sillä yliopistossa on kaksi opintopsykologia. Kaikkinensa Itä-Suomen yliopistossa on noin 15 500 tutkinto-opiskelijaa. On hienoa, että yliopisto on yhdessä ylioppilaskunnan kanssa kuitenkin itse tarttunut asiaan luomalla ”kaikki opiskelijat tavoitetaan” -toimintamallin. Yliopisto on palkkaamassa myös kolmannen opintopsykologin.

Korona on siis valtava mielenterveyden kriisi, mikä näkyy myös korkeakouluopiskelijoilla. Jo ennen korona-aikaa joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsi mielenterveyden oireilusta.

Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyspalvelujen vahvistaminen koko maassa on nyt entistä tärkeämpää. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa opiskelijahyvinvoinnin ja ohjauksen hankkeita, joissa kehitetään ja järjestetään matalan kynnyksen palveluja sekä pienryhmä- ja vertaistukitoimintaa, vahvistetaan opintopsykologipalveluja sekä korkeakouluopiskelijoiden ohjauspalveluja. Nyt on pidettävä huoli siitä, että nämä eivät jää pelkiksi hankkeiksi. Tuen saamiseen pitää satsata pitkäaikaisesti ja pysyvästi ja sen on oltava helposti kaikkien saatavilla.

Lisätalousarvio antaa tukea koronakriisistä selviämiseen

Suomen talous on selvinnyt koronakriisistä toistaiseksi paremmin kuin odotettiin ja selvästi muita EU-maita paremmin. BKT:n arvioidaan kasvavan 2,5 % v. 2021.

Hallitus antoi kuitenkin heti vuoden alussa ensimmäisen lisätalousarvionsa. Tällä hetkellä pandemia näyttää Suomessa pahenemisen merkkejä, mistä myös hallituksen muut toimenpiteet kertovat. Lisätalousarvio sisältää hyviä ja tärkeitä satsauksia useille toimialueille.

Lisätalousarviolla puututaan pandemian jatkumisen aiheuttamiin vaikeuksiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionavustuksiin ehdotetaan 17,5 miljoonaan lisäystä. Tämä raha on tarkoitettu kunnille lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen koronaviruspandemian aiheuttamassa tilanteessa ja sen jälkihoidossa mm. lastensuojelun keinoin. Tämä onkin tärkeää, sillä koronavuosi on ollut erityisen pitkä juuri lapsille ja nuorille, ja meidän on taattava lapsen oikeudet kaikkina, myös vaikeina aikoina.

Ammatillisen koulutuksen tukitoimiin on tulossa 17,5 milj. euron lisärahoitus. Tätä rahaa tarvitaan tukitoimiin, millä ehkäistään opintojen keskeyttämistä, lisätään opiskelijoiden hyvinvointia ja tasoitetaan opiskelijoiden osaamiseroja. Lisäksi pyritään parantamaan nuorten asemaa niin, ettei nuorten syrjäytyminen ja ammatillisen koulutuksen keskeytyminen lisääntyisi. Esim. viime vuonna ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen kiihtyi Helsingissä ja Vantaalla. Helsingin Sanomien mukaan koronavuonna keskeyttämisprosentti oli Helsingissä 12,7, kun se toissa vuonna oli 8,4. Etäopiskelu on vaikeaa erityisesti niille nuorille, joilla on oppimisvaikeuksia ja muita haasteita elämässään.

Nuorten tilanteen parantamisen kannalta on tärkeää myös, että nuorten harrastus- ja kesätoiminnan lisäämiseksi ja kehittämiseksi sekä kesätyöpaikkojen lisäämiseksi osoitetaan 2,5 miljoonaa. Raha suunnataan nuoriso-, liikunta- ja urheiluseuroille. Koronakriisi on kiihdyttänyt lasten ja nuorten eriarvoistumista ja tähän kehitykseen hallitus haluaa nyt näillä toimillaan määrätietoisesti puuttua.

Kulttuuriala on kärsinyt koronasta kohtuuttomasti. Taiteen edistämiskeskus Taiken toimintamenoihin ehdotetaan 15 M€ lisäystä, mikä mahdollistaa koronasta paljon kärsineiden kulttuurin ja taiteen alan henkilöiden ja toiminimien tukemisen apurahoilla. Elokuvatuotantoyhtiöt saavat myös osansa, eli 5 miljoonaa euroa. Tämän ensiavun lisäksi tarvitaan selkeä suunnitelma sille, miten kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoita voidaan tukea jatkossa paremmin ja varmistaa turvalliset tapahtumat heti, kun koronatilanne sen sallii. 

Työttömyysturvan poikkeushelpotuksia jatketaan kesäkuun loppuun saakka. Siihen lisätään 61 miljoonaa euroa. Tällä pidetään suojaosan korotus edelleen 500 e/kk. Lisäksi yrittäjien väliaikaisen työmarkkinatuen saamisen ehdoille tulee lisäaikaa kesäkuun loppuun, mikä helpottaa yrittäjien tilannetta.

Vasemmistoliitolle on tärkeää, ettei talouden elpymistä hidasteta liian nopeilla sopeutustoimilla. Elvytys on tärkeää, jotta konkursseja ja pitkäaikaistyöttömyyttä voidaan torjua. Lisäksi tarvitsemme lähivuosina investointeja hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseen. Siksi myös öljylämmityksestä luopumisen tukemiseen on varattu 10 miljoonan euron lisäys.

Vaikka eduskunnassa tehdään tällä hetkellä paljon työtä, jotta selvitään pahimmasta tilanteesta yli mahdollisimman vähin vaurioin, niin koronakriisistä palautuminen tulee vaatimaan aikaa. Tärkeintä on nyt pitää kiinni turvallisuusohjeista sekä tukea kanssaihmisiä ja taloutta niin, että ihmisten hyvinvoinnista pidetään huolta ja työpaikat säilyvät.

Asuinpaikan valintaan liittyviä esteitä ja tiukkoja käytäntöjä purettava

Jätän tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen kotikuntalain korjaustarpeista.

Vapaa-ajan asuntoihin muuttaminen on yleistynyt, kun niiden varustelutaso on noussut ja yhä useammin ympärivuotinen asuminen niissä on mahdollista. Näyttää siltä, että myös korona-aika ja lisääntynyt etätyö ovat vaikuttaneet vapaa-ajan asumisen suosioon. Kotikuntalaki on kuitenkin tulkinnanvarainen tilanteissa, joissa henkilö haluaa muuttaa pysyvämmin vapaa-ajan asuntoon. Tästä koituu moninaisia arkielämän ongelmia.

Kotikuntalaissa säädetään henkilön kotikunnan ja siellä olevan asuinpaikan määräytymisestä. Kotikuntalain säännöksiä noudatetaan esimerkiksi silloin, kun Kansaneläkelaitos tai muu viranomainen tekee ratkaisuja, joissa henkilön kotikunnalla ja siellä olevalla asuinpaikalla tai henkilön tilapäisellä asuinpaikalla on vaikutusta.  

Yleisesti henkilön kotikunta voidaan tietyin edellytyksin muuttaa hänen vapaa-ajan asuntonsa sijaintikuntaan. Mutta muuttajan asuinpaikaksi ei katsota voitavan kirjata hänen käytössään olevaa vapaa-ajanasuntoa. Sen sijaan muuttajia on kirjattu kyseiseen kuntaan vailla vakinaista asuntoa olevaksi. Tästä aiheutuu monenlaisia arjen ongelmia. Lisäksi myös kunnat ovat suhtautuneet vaihtelevasti mahdollisuuteen muuttaa vapaa-ajan asuntoihin.

Suomen perustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on kuitenkin vapaus valita asuinpaikkansa. Nykyinen oikeustila ja soveltamiskäytäntö vapaa-ajan asuntoon muuttamisen osalta ovat siis ongelmallisia perusoikeuden toteutumisen kannalta.

Jäykkä järjestelmä vaikeuttaa asuinpaikan valintaa, aiheuttaa haasteita asioiden hoidossa ja heikentää monesti erityisesti eläkeläisten ja ikäihmisten mahdollisuuksia hyödyntää täysimääräisesti kiinteistöjä, joiden kunnostamiseen on voinut upota aikaa ja resursseja.  

Jätän siis asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa kysyn kotikuntalain korjaustarpeista. Lisäksi kysyn käytäntöjen joustavoittamisesta ja esteiden purkamisesta asuinpaikan valinnassa. Ilmenneiden ongelmien käsittelyä toivon myös osaksi käynnissä olevaa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta.