Pitkäaikaistyöttömät unohdettu

Kansanedustaja Matti Semi on huolissaan järjestöjen heikkenevistä mahdollisuuksista työllistää pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä.

– Pitkäaikaistyöttömiä on Suomessa edelleen yli 100 000. Hallitus aikoo kuitenkin ohjata palkkatukea pääsääntöisesti lyhyemmän ajan työttöminä olleille sekä yrityksiin työllistämiseen.

Järjestöt ovat kuntien rinnalla merkittävä vaikeasti työllistyviä palkkaava työnantaja, joten niillä on pitkäaikaista ja vahvaa osaamista pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten tukemisessa.

– Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisessä oleellista on, että järjestöjen mahdollisuudet työllistää palkkatuella palautetaan aikaisemmalle tasolle. Järjestöjen antama tuki on tärkeää vaikeimmin työllistyvien hyvinvoinnille, osaamisen vahvistumiselle sekä itsetunnon ja työelämävalmiuksien paranemiselle.

Järjestöjen mahdollisuus työllistää palkkatuella on kuitenkin viime vuosina merkittävästi heikentynyt. Vuonna 2012 järjestöt työllistivät palkkatuella yli 10 000 työtöntä, mutta ensi vuoden budjettiesityksessä palkkatukea on varattu enää 3000 henkilölle. Semi jättää asiasta hallitukselle kirjallisen kysymykseen.

– Työministeri Lindström kertoi, että työllisyysmäärärahoja on edelleen käyttämättä. Yksi syy tähän on, että järjestöjen mahdollisuuksia käyttää niitä on rajattu.

Lisätietoja: Matti Semi, matti.semi@eduskunta.fi, 050 513 0688

Koulutusleikkaukset uhkaavat Itä-Suomen kehitystä

Kansanedustaja Matti Semi on huolissaan ammatillisen koulutuksen leikkausten vaikutuksista Itä-Suomessa. Ammatillinen koulutus on merkittävässä asemassa nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä, koska pelkän peruskoulun varassa on vaikea työllistyä. Peruskoulun päättävistä noin puolet jatkaa ammatilliseen koulutukseen. Nuorten syrjäytyminen näyttää erilaiselta maan eri osissa ja se on ollut kasvussa erityisesti Pohjois-ja Itä-Suomessa

– Ammatillisen koulutuksen on oltava saavutettavissa joka puolella Suomea, ja hallituksen leikkaukset ovat vakava uhka saavutettavuudelle. Hallitusten leikkausten vuoksi ammatillisen koulutuksen valikoima heikkenee Itä-Suomessa. Tämä saa nuoret muuttamaan kotiseudultaan, mikä on suuri ongelma Itä-Suomelle. Itä-Suomi on väestökehitykseltään ikääntyvää ja huoltosuhde on heikko. Tämän vuoksi on tärkeää, että toisen asteen koulutukseen satsataan Itä-Suomessa.

 Ammatillisen koulutuksen leikkauksien mittakaavaa selviää, kun katsomme lukuja. Leikkausten seurauksena suurin osa kouluista on joutunut leikkaamaan yli kymmenesosan budjetista ja oppilaitoksista katosi viime vuonna 1600 työpaikkaa.

– Voimme vain kuvitella, miten näin merkittävät irtisanomiset vaikuttavat opetuksen sisältöön ja oppilaitosten ilmapiiriin. Tälle kehitykselle ei näy loppua, sillä noin 40 prosenttia leikkauksista on edelleen toimeenpanematta.

Huolestuttavaa on, että säästöjen keskellä ammatillisissa oppilaitoksissa on jouduttu vähentämään lähiopetusta, mikä kolahtaa erityisesti syrjäytymisvaarassa oleviin opiskelijoihin.

–  Kaikki nuoret tarvitsevat opettajan tukea aikuistumisen kynnyksellä, vaikka monelle itsenäinen ote opiskeluihin sopii. Lähiopetus on erityisen tärkeää oppilaille, joilla on esimerkiksi oppimisvaikeuksia tai mielenterveys- tai päihdeongelmia. Se on tärkeää myös maahanmuuttajien koulutuksessa.

Semi on tyytyväinen siitä, että viime aikoina on keskusteltu toisen asteen oppimateriaalien maksuttomuuteen siirtymisestä.

– Siirtymistä oppimateriaalien maksuttomuuteen pitää nyt pikaisesti selvittää. On hälyttävää, että rahanpuute on hyvin yleinen syy keskeyttää opinnot toisella asteella. Ammattikoululaiset myös karsivat opiskeluvaihtoehtojaan hinnan perusteella. On itsestään selvää, että valmistuminen viivästyy ja opintoja keskeytetään, jos ei saa opiskella sitä, mitä haluaa.

Matti Semi puhui tänään Kolinportilla ja Nurmeksessa. Tapahtumat ovat osa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän Hyvinvoinnin tulevaisuus –kampanjaa. Osana kampanjaa kansanedustajat kiertävät ympäri Suomen keskustelemassa hyvinvoinnin tulevaisuudesta.

Lisätietoja: Matti Semi, 050 513 0688, matti.semi@eduskunta.fi

Kuka haluaa kasvattaa tuloeroja?

Kun mietimme politiikan suuria linjoja, tuloerojen kaventaminen on varmasti yksi tavoite, josta ollaan oltu ja ollaan edelleen Suomessa laajasti samaa mieltä. Me olemme ymmärtäneet hyvin sen, että pienten tuloerojen maissa elävät onnellisimmat ihmiset ja pienet tuloerot takaavat myös parhaiten kilpailukyvyn. Tämä on asia, mistä on voinut olla Suomessa ylpeä.

Tuloerojen pienentäminen on ollut merkittävä osa suomalaista menestystarinaa köyhästä maasta yhdeksi maailman vauraimmista ja turvallisimmista maista. Määrätietoisella politiikalla tuloeroja onnistuttiin kaventamaan sotien jälkeen. 1990-luvun laman jälkeinen nousukausi toi muutoksen tähän kehitykseen. Tuolloin tuloerot taas kasvoivat, mutta vuosituhannen vaihde tasoitti taas kehityksen.

Suomalainen menestystarina tuloerojen kaventumisesta ei siis ole ollut tähänkään asti suoraviivainen, vaan notkahduksia on tapahtunut ennenkin. Nyt tilanne on kuitenkin taas huolestuttava.

Vasemmistoliitto teetti eduskunnan tietopalvelulla laskelman hallituksen politiikan vaikutuksista tuloeroihin. Tulokset ovat karua luettavaa. Olemme taas tilanteessa, missä köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. Syynä on hallituksen talouspolitiikan suuri linja.

Hallituksella on ollut varaa leikata tulojaan jatkuvilla verojen leikkauksilla, mutta samalla säästösyistä leikataan etuuksia. Tämä ristiriita on aiheuttanut tuloerojen kääntymisen kasvuun. Elokuun budjettiriihessä hallitus päätti jatkaa tällä linjalla. Ensi vuonna veroja kevennetään 270 miljoonalla eurolla. Yhteensä hallitus on leikannut tuloveroja yhteensä peräti 1,5 miljardilla eurolla. Samalla on leikattu rankalla kädellä sosiaaliturvasta ja koulutuksesta.

Ei tarvitse olla talousnobelisti ymmärtääkseen tällaisen politiikan seuraukset. Verojen leikkaamisesta hyötyvät ennen kaikkea hyvätuloiset ja etuuksien pienentäminen kolahtaa pahiten pienituloisiin. Vasemmistoliiton teettämän laskelman tuloksena pääministeri joutui myöntämään, että hallituksen politiikka lisää eriarvoisuutta. Vaikka hallitus esittää talouspolitiikkansa ainoana vaihtoehtona, viimeistään nyt sen on myönnettävä, että kysymys on ennen kaikkea arvovalinnasta. Tuloeroja ei ole pakko kasvattaa, eikä kehityssuunta varmasti ole sellainen, mihin kansan enemmistö on tyytyväinen.

Kolumni on julkaistu 20.9.2017 Savon-Sanomissa ja Karjalaisessa

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyöllä

Eduskunnan ensimmäinen viikko alkoi juhlavasti, kun palasimme eduskuntataloon ja istuntosaliin remontin valmistuttua. Päätöksentekoon tulee toivottavasti lisää arvokkuutta, mutta tämä riittäköön työympäristön kehityksestä.

Viime viikon aikana hallintovaliokunnassa käsiteltiin Turun traagista tapausta. Kuultavina viikon aikana olivat sisäministeri Paula Risikko, kansliapäällikkö Päivi Nerg ja koko poliisivirastojen ylin johto suojelupoliisia myöten.

Yhteinen piirre heidän esityksessään oli, että tulevaan budjettiin on lisätty tuntuvasti rahaa niin suojelupoliisin, keskusrikospoliisin kuin koko poliisitoiminnan osalle. Tämä mahdollistaa sen, että alalle voidaan palkata lisää ammattilaisia. Tämä on hyvä asia, sillä valiokunnassa olemme jo pidemmän ajan olleet huolisamme tilanteesta ja vaatineet yksimielisesti korjausta asiaan. Meillä on oltava lisää keinoja ja resursseja, millä voimme ennaltaehkäistä väkivaltaa.

Terrorismin uhan varalta Suomen viranomaisilla on hyvät kansainväliset yhteydet ja tiedonsaantimahdollisuudet ja he tutkivat todella tiheällä seulalla saamiaan vihjeitä. Vihjeiden määrä on valtava. Siksi on hyvä, että henkilöstöä saadaan nyt lisää. Mutta parantamista meidän yhteiskunnan viranomaistoiminnassa ja sen yhteistyössä sekä myös lainsäädännössä on edelleen, jotta järkyttäviltä tapauksilta säästyttäisiin.

Poliisin, sosiaaliviranomaisten ja lääkäreiden välistä yhteistyötä on kehitettävä. Tätä varten viranomaisten tiedonsaantimahdollisuuksia on selkeytettävä. Vaikka sosiaaliviranomaisilla on mahdollisuus antaa henkilötietoja poliisisille epäilyttävissä tapauksissa, niin yksilön tietosuojaan vedoten näin riittävän usein ei toimita. Silloin viranomaisilta saattaa jäädä tärkeä osa tarvittavasta tiedosta seulomatta ja arvioimatta. On toki ymmärrettävää, että tasapainottelu yksilön tietosuojan ja yleisen turvallisuuden välillä ei varmasti ole helppo tehtävä.

Näihin asioihin, sekä muihin lakiasioihin, tulemme paneutumaan heti tämän syksyn aikana. Näin teemme, jotta minimoimme riskit, ettei Turun terrori-iskun, Imatran kolmoismurhan tai Kauhavan koulusurmien kaltaisia traagisia tapahtumia enää tulisi.

Suomi on yksi maailman turvallisimmista maista ja sellaisena me vasemmistoliitossa haluamme sen pitää!

Mielipidekirjoitus on julkaistu Warkauden Lehdessä 13.9.2017