Miksi en halua Suomea Naton jäseneksi?

En päässyt eilen eduskunnan Nato-äänestykseen koronatartunnan vuoksi, mutta haluan tällä tekstillä perustella omaa näkemystäni Suomen Nato-jäsenyydestä. Olisin äänestänyt jäsenyyden hakemista vastaan.

Vaikka oma näkemykseni Nato-jäsenyydestä on kielteinen, on hyvä heti alkuun todeta, että ei ole olemassa Suomen kannalta riskittömiä ratkaisuja. Tämä on hyvä sekä Naton kannattajien että meidän vastustajien tiedostaa.

Suomessa vuosikymmeniä rakennettu ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja on tehty kestämään myös kriisien aikaa. Jäsenyys sotilasliitossa olisi suuri suunnanmuutos tähän pitkään ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan.

Myös Suomen diplomaattinen asema muuttuisi Nato-jäsenyyden myötä. Tähän mennessä sotilaallinen liittoutumattomuus on ollut ja on edelleen mahdollisuus aivan eri tavalla olla jännitteiden sovittelijana ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla. Suomen vahvuus on ollut asema rauhan rakentajana idän ja lännen välissä. Tässä Suomella on ollut kokoaan suurempi rooli.

Jos Suomen itärajasta tulee Nato-raja, on mahdollista että, Suomeen kohdistuu Nato-vastaisia ja Venäjältä johdettuja hybridi- ja kyberiskuja. Nämä iskut voivat kestää vuosia. Kukaan ei voi tarkkaan etukäteen tietää, mitä toimenpiteitä ja keinoja Venäjä kohdistaa Nato-Suomeen.

Lisäksi Suomen ja Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys loisi Itämerelle ja Pohjois-Eurooppaan varsin muuttuneen turvallisuustilanteen. Venäjälle on tärkeää, että sen laivasto pystyy liikkumaan Itämerellä Kaliningradin tukikohdan ja Pietarin välillä sekä liikkumaan sieltä Atlantin vesille.

Hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith kuvasi Hesarin artikkelissa häirinnän luonnetta: ”Mahdollista voi olla iso kyberhyökkäys, jolla on taloudellisia tai jopa ihmishenkiä vieviä vaikutuksia.”

Lisäksi on huomioitava, että Suomi olisi Naton ja Venäjän rajan tärkein ja laajin yksittäinen vartija ja sen vartijan kohtalo tulee olemaan kova. Herääkin kysymys, miksi ottaa riskiä liittymällä Natoon? Näin tässä saattaa käydä: Kun hurjaa härnäät, niin riidan siitä saa aikaan!Lisäksi pitää muistaa, että Suomen puolustusvoimat ovat saaneet merkittäviä uusia resursseja, maanpuolustustahto on korkea ja reservi mukaan lukien Suomen maanpuolustus on suurempi kuin Saksalla ja Pohjoismailla yhteensä.

Mielestäni Suomen turvallisuuden kannalta on parasta jos pysymme liittoutumattomana maana.

12122 kommenttia

Mielenterveyspalvelut kuntoon!

On selvää, että elämme keskellä mielenterveyskriisiä. Tilanne on pahentunut korona-aikana entisestään. Tämä näkyy esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden valtavana kuormituksena. Lain määräämää kolmen kuukauden hoitotakuuta pidempään odottaneiden potilaiden osuus oli viime vuonna nuorisopsykiatrisessa erikoissairaanhoidossa peräti noin yhdeksän kertaa suurempi kuin koronaa edeltävänä aikana. Nämä ovat järkyttäviä lukuja. On tosiasia, että kaikki eivät saa apua riittävän ajoissa.

Meidän on tartuttava toimeen ja parannettava esimerkiksi perustason mielenterveyspalveluita, jotta lievemmin oireilevat voidaan hoitaa nykyistä paremmin siellä. Erikoissairaanhoito voi sitten keskittyä pitkäaikaisia ja vakavia mielenterveysongelmia sairastavien hoitoon. Yksi tärkeä kysymys vakavasti sairaiden kohdalla on myös, onko meillä tarpeeksi psykiatrista sairaalahoitoa tällä hetkellä. Psyykkisesti oireilevia lapsia myös sijoitetaan psykiatrisen hoidon puuttuessa. Moni lastensuojelussa työskentelevä on sitä mieltä, että lastensuojelulaitos ei ole tällöin lapselle oikea paikka.

Tällä viikolla eduskunnassa käsitellään mielenterveyspalveluiden kannalta tärkeää kansalaisaloitetta, jonka tavoitteena on saada psykoterapeuttien koulutus maksuttomaksi. Olemme tottuneet Suomessa maksuttomaan koulutukseen, mutta psykoterapeutiksi kouluttautuminen maksaa opiskelijalle noin 25 000—60 000 euroa valitusta suuntauksesta riippuen. Nämä ovat valtavia summia ja estävät tehokkaasti pienituloisista taustoista tulevien kouluttautumisen alalle. Vasemmistoliitto näkee tärkeänä, että koulutus olisi jatkossa maksutonta.

Psykoterapeuttien maksuton koulutus olisi myös potilaiden etu, sillä psykoterapeuttien nykyistä moninaisemmat taustat helpottaisivat sitä, että kaikki löytävät nykyistä helpommin itselleen sopivan terapeutin. Kansalaisaloitteen tekijät ovat tuoneet esiin, että tällä hetkellä esimerkiksi maahanmuuttajille tai näkö- ja kuulovammaisille on vaikea löytää sopivaa psykoterapeuttia. Toisaalta psykoterapeuttikunta on tällä hetkellä keskimäärin aika iäkästä ja moni tulee keskiluokkaisista taustoista, jolloin heidän voi olla vaikeampi löytää yhteistä kieltä ylisukupolvisesti syrjäytyneiden nuorten kanssa. Kaikissa ammattikunnissa moninaisuus on hyvästä ja varsinkin haavoittuvassa asemassa, kuten psyykkisesti sairaiden kanssa toimivilla.

Mielenterveyspalveluiden saatavuutta niin lasten ja nuorten kuin aikuistenkin kohdalla on siis parannettava. Olemme onneksi pystyneet vähentämään mielenterveysongelmien stigmaa ja niistä on nykyään paljon helpompi puhua kuin aiemmin, mutta vakavasti psyykkisesti sairaiden kohdalla tämä työ on edelleen kesken. On tärkeä painottaa sitä, että myös työelämän ja opiskeluiden ulkopuolella olevien palvelut ja aikainen hoitoon pääsy on turvattava.

Mielenterveysongelmien hoito on kuitenkin vain yksi osa mielenterveyspolitiikasta, eikä pelkkä hoidon saavutettavuuden parantaminen auta. Meidän on myös puututtava juurisyihin, eli mietittävä sitä, mikä tässä ajassa saa ihmiset sairastumaan psyykkisesti ja jopa aivan nuoret uupumaan. Meidän on yhdessä rakennettava mielenterveyttä tukevia yhteisöjä. Toki meillä päättäjillä on tässäkin asiassa aivan erityinen vastuu.

Vappupuhe 2022

Arvoisat kuulijat, hyvät toverit

Tänä vappuna elämme hyvin rauhatonta aikaa, siksi tämän vuoden vappua pitää juhlistaa rauhan ja solidaarisuuden päivänä!

Putinin hyökkäys Ukrainaan ja siellä syttyneen sodan jäljet ovat julmaa katseltavaa. Ukrainalaisten hätä ja avun tarve on suuri. Meidän on oltava auttamassa näitä hädänalaisia ihmisiä.

Toisaalta sodan vaikutus näkyy myös eduskunnan työssä. Meillä on päätös vauhdittaa Suomen omavaraisuutta energiantuotannossa lisäämällä vihreän siirtymän investointeja, millä nopeutetaan Suomen riippumattomuutta ulkomaisesta fossiilienergiasta. Esimerkiksi hallitus lisäsi TKI-panostuksia ja Suomen Akatemian tutkimushankevaltuutta pysyvästi 147 miljoonaa euroa. Myös panostuksia Suomen puolustukseen, kyber- ja rajaturvallisuuteen lisättiin tuntuvasti.

Tähän liittyen on noussut esille myös Suomen Nato-jäsenyys. Muun muassa tätä asiaa, mutta myös laajemmin turvallisuusympäristön muutosta käsittelevä ajankohtaisselonteko on tuotu eduskunnan käsittelyyn.  Olipa eduskunnan käsittelyn lopputulos mikä tahansa, tärkeintä on se, että ajankohtaisselonteko käsitellään huolella ja käsittelyssä käydään tarkkaan läpi Nato-jäsenyyden ja toisaalta sotilaallisen liittoutumattomuuden hyvä ja huonot puolet. On selvää, että ei ole olemassa Suomen kannalta täysin riskittömiä ratkaisuja.

Pitää muistaa myös se, että kokonaisturvallisuus ei ole pelkkä Nato-kysymys! Vaan se on laajempi asia. Meidän on tehtävä työtä kokonaisturvallisuutemme eteen. Tässä on katsottava turvallisuutta lapsen kehdosta vanhuuspäiviin saakka. Siinä meillä on paljon tekemistä niin sosiaalisissa ja sivistyksellisissä kysymyksissä kuin terveydenhuollon saralla.

Ja tätä työtä tehdään nyt esimerkiksi uusissa hyvinvointialueiden valtuustoissa. On tärkeää, että ne saadaan rakennettua niin, että hyvinvointipalveluiden perusta kestää ja saadaan palvelut kaikkien kansalaisten ulottuville!

Hyvät kuulijat

Koronakriisi on jäänyt Ukrainan sodan varjoon, vaikka tartuntoja syntyy edelleen. Tosin tartunnat kuitenkin ovat vähenemässä. Kuitenkin koronan vaikutukset talouteen vaativat elvytystoimia edelleen. On kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten hyvinvoinnin palauttamiseen.

Viestit lisääntyneistä nuorten ja lasten mielenterveysongelmista kertovat koronakriisin jälkitaudeista, mutta myös yhteiskunnan muista mielenterveyttä heikentävistä asioista. Meidän onkin mietittävä, miten rakennamme lapsille tärkeistä yhteisöistä, kuten kouluista ja harrastuksista sellaisia, että ne tukevat entistä enemmän kaikkien lasten mielenterveyttä.

On tosiasia, että koronakriisi on myös kasannut ongelmat samoihin perheisiin ja kasvattanut näin eriarvoistumista. On mitä suurimmissa määrin myös turvallisuuskysymys puuttua eriarvoistumiseen.

Kokonaisuudessaan koronakriisin hoitovelka on valtava. Tämän asian korjaamiseen tulee jatkossa satsata. Tämä siksi, että jälkihoito saataisiin kuntoon ja nuoret sekä myös muut koronan takia syrjään jääneet saadaan mukaan yhteiskuntaan.

Tämä kertoo siitä todellisesta hoitajatarpeesta, mikä Suomessa tällä hetkellä vallitsee. Siihen liittyen tämän kevään julkisten, naisvaltaistenalojen työtaistelut kertovat sen tilanteen, kuinka jälkeen jääneet ovat julkisen alan palkat suhteessa ammattiin tarvittavan koulutukseen nähden.

Meidän, Vasemmistoliiton kanta on selkeä.

Julkinen puoli tarvitsee selkeän monivuotisen palkkaohjelman, millä näiden alojen palkkoja korjataan. Oikeudenmukainen palkkaus on ennen kaikkea ihmisoikeuskysymys ja sen vuoksi valtionkin on sitä edistettävä.

On yhteiskunnan toimintojen kannalta tärkeää, että julkisten alojen työpaikat pääsevät pois palkkakuopastaan, jotta alalle hakeutuisi entistä enemmän nuoria työntekijöitä ja jo alalla olevat eivät väsyisi ja lähtisi. Tätä tapahtuu jo.

Pitää muistaa, että julkisen alan työpaikat ovat työvoimavaltaisia ja ne ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeitä.

Jos siellä ei ole riittävästi työntekijöitä, niin työn rasittavuus vie mielekkyyden työpaikasta pois. Vasemmistoliitto ei kannata pakkolakia, joilla hoivahenkilöstöä voidaan pakottaa töihin lakon aikana. Kannatamme sen sijaan siis palkkaohjelmaa, jolla nostetaan julkisen sektorin palkkoja.

On selvää, että tämä tulee maksamaan rahaa ja meidän on yhteiskuntana arvioitava yhdessä, minkä laajuiseen ohjelmaan varat löydetään. Emme kuitenkaan voi jatkaa tilanteessa, jossa yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeiltä aloilta käy työntekijäpako kohtuuttoman huonon palkan ja työolosuhteiden vuoksi. Yhteiskuntamme ei kestä sitä.

Vasemmistoliiton mielestä nyt on korkea aika polkaista käyntiin työ julkisen sektorin palkkakuilun kuromiseksi umpeen. Asiassa tarvitaan poliittista tahtoa ja voin luvata, että tämä ei tule jäämään vasemmistoliitosta kiinni.

Arvoisat kuulijat

Toivotaan, että pian rauha palaisi maailmaan, autetaan sodan uhreja ja rakennetaan parempaa maailmaa kaikki yhdessä. Yhteistyössä on voimaa aina ja erityisesti myrskyisinä aikoina.

Mukavaa ja rauhan sisältöistä vappua teille kaikille!

Missä on urheilun eettinen johtaminen?

On käsittämätöntä, kuinka paljon urheilun ja liikunnan piiristä löytyy edelleen seksuaalista ja sukupuoleen perustuvaa häirintää. Urheiluvalmentajat mielletään Suomessa kuitenkin lähtökohtaisesti hyviksi ja turvallisiksi. Vanhemmat luottavat heihin. Urheilu onkin harrastuksena paitsi lasten ja nuorten myös aikuisten hyvinvoinnille tärkeää niin terveyden kuin sosiaalisten suhteidenkin kannalta.

Suomessa sukupuoleen perustuvaan tai seksuaaliseen häirintään suhtaudutaan urheilun ja liikunnan piirissä edelleen kuitenkin liian väheksyvästi. Tämä näkyy muun muassa tuoreissa Olympiakomiteaan liittyvissä häirintätapauksissa. Urheilumaailmaan liittyy paljon vallankäyttöä ja hierarkioita, joita käytetään väärin.

Suomen urheilun eettisen keskuksen, SUEK ry:n vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan joka kymmenes jalkapallon tai jääkiekon maajoukkuepelaajista oli kokenut seksuaalista tai sukupuoleen perustuvaa häirintää. Selvityksen mukaan häirintä kohdistuu erityisesti naisiin ja nuoriin.

SUEK ry julkisti myös tutkimusraportin seksuaalisesta häirinnästä kilpaurheilun piirissä vuonna 2020. Sen mukaan peräti joka kolmas naisurheilija oli kokenut seksuaalista häirintää. Miehistäkin häirintää oli kokenut lähes viides. Suurin todennäköisyys kokea seksuaalista häirintää oli raportin mukaan 16-vuotiailla nuorilla naisilla, jotka kilpailevat aikuisten maajoukkuetasolla. Lisäksi monet ihmisoikeustoimijat, kuten Ihmisoikeusliitto ja Seta ovat tuoneet esiin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen syrjinnän ja häirinnän yleisyyden urheilumaailmassa.

Meillä on edelleen liian vähän tutkimusta seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän laajuudesta urheilussa ja liikunnassa. Onkin hienoa, että SUEK ry ilmoitti juuri selvittävänsä uudessa laajassa tutkimuksessaan urheilijoiden kokemuksia suomalaisessa kilpaurheilussa. Tämä on jatkoa edelliselle selvitykselle ja epäasiallisen ja vastuuttoman toiminnan rinnalla tutkitaan myös asiallisia ja vastuullisia kokemuksia, eli urheilun mukanaan tuomia hyviä kokemuksia.

Mielestäni nyt on korkea aika nostaa keskusteluun urheilun eettisten periaatteiden rooli. Mikä on niiden merkitys, jos urheilussa tällainen häirintä lakaistaan jatkuvasti maton alle? Urheiluoikeuden asiantuntija Olli Rauste kritisoi viime viikolla Hesarissa Suomen Olympiakomitean päätöstä olla selvittämättä Mika Lehtimäen toimia urheilun eettisten periaatteiden näkökulmasta siten kun niitä yleensä selvitetään, vaikka kyseessä on selvästi vakava valta-aseman väärinkäyttö.

Suomalaisessa valmennuskoulutuksessa korostetaan oikeaoppista valmennusta ja rehellistä kilpailua. Häirinnän yleisyys nostaa esiin sen, että valmennuskoulutuksessa ja johtamiskulttuurissa ei korosteta riittävästi urheilijan oikeutta oman kehon koskemattomuuteen ja syrjinnän vastaista työtä yleensä.

Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä on tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjintää.

Häirinnän kitkeminen on suomalaisen urheilun elinehto ja siihen sotkeutuneita on rangaistava. Muussa tapauksessa saatetaan olla siinä tilanteessa, että vanhemmat eivät uskalla rohkaista lapsiaan tähtäämään urheilussa huipulle ja nuoret lopettavat urheiluharrastuksensa.

Itse tiedän kokemuksesta, että niin kilpaurheilu kuin liikunnan harrastaminenkin tuovat elämään paljon hyvää. Itse haluankin painottaa sitä, että kilpaurheilu ja liikuntaharrastukset ovat kaikkia varten ja kaikilla on oltava mahdollisuus olla rauhassa epäasialliselta käytökseltä.