Elättääkö Helsinki muun Suomen vai muu Suomi Helsingin?

Iltalehti uutisoi tiistaina 18.2 kuinka valtionavut jakautuvat kunnittain. Otsikko oli tosi harhaanjohtava: ”Näin rikkaat kunnat rahoittavat köyhempiään- Katso kotikuntasi tilanne Helsingille ylivoimainen lasku muista”. Alaotsikko oli: ”Helsinki maksaa tasausjärjestelmän kautta 373,4 miljoonaa euroa muualle Suomeen”.

Ensinnäkin minusta on hyvä palauttaa mieleen, että valtionosuudet ovat valtion verotulorahaa. Kunnat eivät sitä siis omista, eli Helsinki ei sitä ole menettänyt. On hyvä muistaa myös, että valtionosuudet on tarkoitettu auttamaan niitä kuntia, jotka eivät muuten pysty täyttämään asukkaittensa perustuslaillisia peruspalveluita.

Helsingin asema Suomen pääkaupunkina on tuonut sinne paljon yhteiskunnan tarvitsemia hallintotyöpaikkoja. Hajasijoittamisesta on puhuttu pitkään. Todellisuudessa Helsingin hallinto on onnistunut estämään useita valtionhallinnon hajasijoittamisia. Näistäkin työpaikoista Helsinki ja kaikki pääkaupunkiseudun kunnat hyötyvät kunnallisveron kautta.

Lisäksi valtio on satsannut Helsinkiin erilaisia valtionavustuksia satoja miljoonia euroja esim. kulttuuripaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon. Näistä satsauksista saavat nauttia pääasiassa pääkaupunkiseudun asukkaat.

Lopuksi on hyvä tarkastella sitä, mistä raha Suomeen tulee. Tarkoitan rahaa, millä kustannetaan julkiset palvelut, joita kaikki tarvitsemme. Tärkein lähde on ja tulee olemaan viennin arvo. Vuoden 2018 viennin tilastoista ilmenee, että Uudenmaan osuus on 29 prosenttia eli vajaa kolmannes. Asukasta kohden viennin Uudenmaan arvo oli 12500 e/as/v tuona aikana. Vastaava viennin arvo asukasta kohden Varkaudessa oli n. 30 000 e/as/vuosi. Uudellamaalla julkisen alan työpaikkoja on n. 184 000, joista Helsingissä lähes 100 000, mikä on noin kolmannes Helsingin työpaikoista.

Pohjois-Savon osalta vientiluvut ovat myös mielenkiintoiset. Kokonaisvienti maakuntamme alueelta vuonna 2018 oli 1507 miljoonaa euroa. Siitä Varkauden ja Iisalmen seudun osuus 1200 miljoona, mistä molempien osuus n. 600 miljoonaa euroa.

Tarkastellessa viennin arvoa suhteessa asukaslukuun me varkautelaiset voimme huoletta todeta, että kyllä me asukasta kohden valtiolle enemmän annamme kuin sieltä takaisin saamme!

Työehtosopimusshoppailu on estettävä nyt

Vasemmistoliiton kansanedustajat Jari Myllykoski, Juho Kautto, Matti Semi ja Johannes Yrttiaho sekä SDP:n kansaedustajat Katja Taimela ja Raimo Piirainen vetoavat edelleen hallitukseen työehtoshoppailun estämiseksi lopullisesti. Kansanedustajat kysyvät jättämässään kirjallisessa kysymyksessä ovatko olemassa olevat lait riittämättömiä tilanteissa, joissa työntekijä törmää vakituisessa työssään ja muuttumattomissa työtehtävissä työnantajan yksipuoliseen tavoitteeseen alentaa palkkoja työehtosopimusta vaihtamalla. Tänä syksynä olemme seuranneet muun muassa Postin ja Arkean pyrkimyksiä työehtosopimusshoppailuun.

– Nämä tapahtumat eivät ole olleet poikkeuksellisia. Työnantajan ratkaisuina liiketoiminnan talouden tasapainottamiseksi näyttävät olevan yhä useammin työntekijöiden työehtojen polkeminen ja palkanalennukset työehtosopimusshoppailua välineenä käyttäen. Tämä on mahdollista millä vain alalla ja missä vain työpaikassa, jos sallimme sen, sanovat kirjallisen kysymyksen allekirjoittaneet.

Ammattiyhdistysliikkeiden aktiiviset toimet onnistuivat torjumaan työnantajien työehtosopimusshoppailun tällä kertaa. Ei ole kuitenkaan syytä olettaa, että yritysten tavoitteet vaihtaa työehtosopimus halvempaan päättyisi tähän.

– Työehdoilla kikkailu ei ole yritykselle terve tapa kilpailla markkinoilla. Tämä johtaa pahimmillaan siihen, että yrityksiä pidetään keinotekoisesti hengissä. Lopullinen lasku työehtojen polkemisesta jää veronmaksajan maksettavaksi erilaisina sosiaalietuuksina, kun työstä saatava palkka ei riitä elämiseen.

– Emme voi moraalisesti hyväksyä sellaista laillista menettelyä, joka sisältää samaa työtä tekevien eriarvoistavan kohtelun. On kysyttävä ovatko olemassa olevat lait riittämättömiä turvaamaan työntekijöiden oikeudet ja yhdenvertaisuuden tilanteissa, joissa työnantajan pyrkii yksipuolisesti alentamaan työntekijöiden palkkoja työehtosopimusta vaihtamalla, sanovat kirjallisen kysymyksen allekirjoittaneet ja pyytävät hallitukselta toimia työehtosopimusshoppailun lopettamiseksi.

Hallituskriisin varjoon jää hyviä päätöksiä

Viime viikon kovin keskustelu käytiin postin ja sen tes-shoppailun ympärillä. Poliittinen keskustelu tiivistyi siihen, miten pääministeri Rinne ja omistajaohjausministeri Paatero olivat toimineet postin tes-kysymysten yhteydessä. 

Olimme Vasemmistoliitossa huolissamme postin työntekijöiden tilanteesta alusta lähtien. Me emme voineet hyväksyä postin pakettilajittelijoiden siirtämistä heikomman työehtosopimuksen piiriin. Tämän tuloksena jo muutenkin pienipalkkaisten työntekijöiden palkka olisi laskenut roimasti. Palkka olisi tippunut keskimäärin 30 prosenttia, enimmillään jopa 50 prosenttia.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Katja Hänninen vaati selvitystä Postin tilanteesta ministeri Paaterolta kirjallisen kysymyksen muodossa jo elokuun lopussa. Lisäksi kansanedustajamme Pia Lohikoski esitti postin hallintoneuvoston kokouksessa, että posti luopuu tes-shoppailusta ja muistutti valtionyhtiöiden yhteiskuntavastuusta.

Tämä postin johdon linjaus tes-vaihdosta johti työtaisteluun, mikä sai todella mittavat puitteet. Postin työtaistelu osoitti sen, että työntekijät ovat valmiita yhdessä puolustamaan työntekijöiden yhteistä etua. Siihen heillä on täysi oikeus. Onneksi työtaistelu sai postityöntekijöiden osalle tyydyttävän ratkaisun ja työrauha palasi työpaikalle. 

Nyt pitäisi keskustella siitä, nauttiiko postin hallitus omistajan luottamusta, kun tes-shoppailun lisäksi tiedossa ovat myös postin hallituksen hyväksymät tappiolliset seikkailut Venäjällä ja epäonnistumiset logistiikkahankkeessa.  Näiden hankkeiden seurauksia ei voi kaataa työntekijöiden niskaan, vaan johdon on kannettava vastuunsa.

Viime viikkojen tapahtumat ovat jättäneet varjoon politiikassa tapahtuneet hyvät asiat. Vasemmistoliiton hallitusohjelmaan vaatimat lasten peruspalveluiden parantamiset ovat edistyneet. Lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen paranee, kun subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus palautetaan ensi vuonna elokuusta lähtien. Hallitus panostaa myös yli 3-vuotiaiden varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentämiseen sekä lastensuojelun jälkihuollon parantamiseen. Opetusministeriö satsaa yli 300 miljoonaa euroa kolmivuotisiin kehittämisohjelmiin, joilla vahvistetaan laatua ja tasa-arvoa perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Punaisena lankana on taata jokaiselle lapselle yhdenvertainen oikeus oppia. Vasemmistoliitolle tärkeillä hallitusohjelman kirjauksilla tartutaan määrätietoisesti ja konkreettisesti siihen ongelmaan, että lasten tausta vaikuttaa oppimistuloksiin Suomessa lisääntyvissä määrin.

Nämä ovat meille Vasemmistoliitossa hallitusohjelman tärkeitä kirjauksia, jotka ovat nyt toteutumassa!

Aktiivimalli leikkasi tunnollisten työnhakijoiden päivärahaa, kun he eivät saaneet riittävästi vastikkeellista työtä

Viime viikon lainsäädäntötyö alkoi hienosti edellisen kauden porvarihallituksen luoman aktiivimallin päivärahaleikkurin purkamisella. Aktiivimalli leikkasi tunnollisten työnhakijoiden päivärahaa, kun he eivät saaneet riittävästi vastikkeellista työtä.

Leikkaus kohdistui työttömiin erittäin epäoikeudenmukaisesti, sillä mahdollisuus saada tilapäistä työtä vaihtelee hyvin paljon eri puolilla Suomea. Lisäksi leikkuri kohteli huonosti ihmisiä, jotka hakivat töitä, mutta eivät saaneet edes pätkätöitä.

Epäreilu tilanne oli myös niille, jotka eivät saaneet niin paljon pätkätöitä, että ansiotulon edellytys olisi täyttynyt. Aktiivimallin purkamisessa on siis ennen kaikkea kyse heikossa taloudellisessa asemassa olevien kansalaisten toimeentulosta ja oikeudenmukaisesta kohtelusta.

Kaiken kaikkiaan tämä aktiivimalli leikkasi sosiaaliturvaa enimmillään yli 100 000 työttömältä yhden tarkastelujakson aikana. Malli kohteli erityisen epäoikeudenmukaisesti pitkäaikaistyöttömiä, ikääntyneitä työttömiä ja henkilöitä, joilla on puutteellinen työkyky.

Jo eduksuntakäsittelyssä vuonna 2017 arvostelimme hallituksen aikeita jatkaa työttömyysturvan leikkaamista mekaanisella leikkurilla, joka ei huomioi ihmisten yksilöllisiä tilanteita. Moni silloinen päättäjä ei selvästi ollut perehtynyt mallin sisältöön. Vasemmiston kiivaasta kritiikistä huolimatta mediaa asia ei kiinnostanut ennen kansalaisaloitetta.

Jo alusta asti oli tiedossa, että aktiivimallin piiriin joutuvat esimerkiksi sairauspäivärahan maksimikeston ylittäneet henkilöt, joilla ei ole työkyvyn puutteiden takia tosiasiallisia mahdollisuuksia täyttää velvoitteita.

Nyt valmistunut aktiivimallin vaikutuksia arvioinut raportti todistaa, että Vasemmistoliiton alusta asti esittämä kritiikki on ollut hyvin aiheellista. Aktiivimallille ei ole pystytty raportissa osoittamaan työllisyysvaikutuksia, vaan malli on ollut pitkälti huonommassa työmarkkina-asemassa olevien työttömyysturvaleikkuri.

Tutkimustuloksien pohjalta aktiivimallin tilalle ei tarvita ”korvaavia” toimenpiteitä, koska työllisyysvaikutusta ei pystytty osoittamaan.

Panostukset  osaamiseen, työkykyyn ja palkkatukeen ovat työttömiä kurittavaa aktiivimallia kestävämpää työllisyyspolitiikkaa. Myös sosiaaliturvaa uudistamalla voidaan raivata esteitä työllistymisen tieltä. Tällä hetkellä hallitus valmistelee uusia työllisyystoimia 75 prosentin työllisyysastetavoitetta silmällä pitäen. Nämä ovat parempaa työllisyyspolitiikka kuin porvarihallituksen keppipolitiikka.

Politiikan suunta on nyt todella muuttunut.

Aktiivimallin purkamisen jälkeen työttömyysetuuksia saavien työnhakijoiden velvoitteet säilyvät kyllä muilta osin ennallaan. Hallitusohjelman mukaan työttömyysturvajärjestelmän seuraamusjärjestelmää eli ns. karensseja on kuitenkin tarkoitus kohtuullistaa. Tästä voidaan odottaa esitystä ensi vuoden aikana.

Kirjoitus ilmestynyt Warkauden Lehdessä 19.11.2019