Aihearkisto: Yleinen

Itä-Suomen lentoyhteydet turvattava

Finnair aikoo supistaa kotimaan lentojaan rajusti koko loppuvuoden ajan. Yhtiö ilmoitti, että Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin ja Kokkolaan ei lennetä vielä kesän 2020 aikana. Seuraavaa talvikautta koskevia päätöksiä arvioidaan Finnairin mukaan näiden kaupunkien osalta elokuussa. Nyt on kuitenkin jo tiedossa, että Joensuuhun ei tule lentoja ainakaan ennen marraskuuta. Teimme tänään asiasta Savo-Karjalan vaalipiirin edustajien kanssa yhteisen kannanoton, sillä olemme kaikki tilanteesta huolisamme. Toimin tämän vuoden vaalipiirini edustajien yhteyshenkilönä.

Finnairin suunnitelmat iskevät todella pahasti esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukseen. Lentoyhteys on aivan oleellinen yliopiston vetovoiman kannalta, sillä ilman sitä Joensuuhun ei saada rekrytoitua kansainvälisiä huippuosaajia edes lyhytaikaisille vierailuille, eikä kaupungissa voida järjestää kansainvälisiä konferensseja.

Finnair on perustellut supistuksiaan sillä, että kyseessä olevien reittien kysyntätilanne ja reittien käyttöasteet ovat olleet normaalioloissakin haastavia. Joensuun kentän kautta kulki kuitenkin viime vuonna 126 000 matkustajaa. Joensuu on myös vientivetoinen kaupunki, jolle toimivat lentoyhteydet ovat elinehto. Matkailu on myös tärkeää alueen elinvoimalle.

Suomen valtio omistaa yli puolet Finnairista. Valtion omistajapolitiikkaa koskevan linjauksen mukaan ”yhtiöiden tulee ottaa huomioon taloudellisten tekijöiden lisäksi toiminnan sosiaaliset, alueelliset ja ympäristölliset vaikutukset”.

Finnair ei voi toimia pelkällä markkinalogiikalla, vaan sen tulee turvata Suomen sisäiset yhteydet ja elinkeinoelämän toiminta koko Suomessa. Itä-Suomi on jäämässä nyt totaalisesti mottiin liikenneyhteyksien kannalta.

Hallitus päätti vuoden 2020 ensimmäisessä lisätalousarviossaan maaliskuussa tukea Finnairin toimintaa myöntämällä enintään 600 miljoonan euron suuruisen valtiontakauksen Finnairin rahoitustarpeisiin. Nyt Finnairin pääomitukseen varataan 700 miljoonaa euroa.

On tärkeää, että valtio nyt hyvin selkeästi ilmaisee, että lentoyhteydet kaikkialle Suomeen on jatkossakin turvatta. Tämä on tärkeää paitsi yksittäisille paikkakunnille, myös koko Suomen vientiteollisuuden näkökulmasta. 

Lentoyhteyksien karsimisen lisäksi Itä-Suomi on viime vuosina kärsinyt myös raideliikenteen heikkenemisestä. Itä-Suomen ja koko maan liikennettä onkin tärkeä katsoa kokonaisuutena.

Vappupuhe: Nyt ei saa jättää ketään yksin

Hyvät ystävät ja toverit, 

Ajattelin tällä kertaa pitää vappupuheeni lehdenpalstalla ja netissä kahdesta syystä. Ensinnäkin, koska koronaepidemian vuoksi ihmisten kokoontumista on rajattu, ja toiseksi koska olen pitänyt vappupuheita jo yli 20 vuoden ajan, enkä halua jättää tätä mahdollisuutta nytkään väliin. Vaikka vappu on poikkeuksellinen, ei vasemmiston perinteinen sanoma solidaarisuudesta ole muuttunut. Se on vaikeina aikoina erityisen ajankohtainen. 

Niin hyvät ystävät ja toverit, 

Vappu on aito työväen ja kevään juhla. Nyt meiltä puuttuu vaan yhteinen marssijoukko, soittokunta ja toriväki myyjineen. Tämä siksi, että työväen puolueiden johtama hallitus on estänyt suurten joukkotapahtumien järjestämisen, jotta vaarallinen koronaepidemian leviäminen estettäisiin. 

Vaikka meille vasemmistoliitossa on jokavuotisen työväen vappujuhlan järjestämien tärkeä asia, niin kyllä ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden vaaliminen menee tällä kertaa edelle kaiken juhlimisen. Siksi on tärkeää, että käymme kaikki yhdessä toimiin koronaviruksen taltuttamiseksi, noudatamme niitä ohjeita, joita terveysviranomaiset kehottavat meitä tekemään. Olemme yhteydessä niihin lähimmäisiin, jotka ovat joutuneet karanteeriin. Soitamme heille ja keskustelemme puhelimen välityksellä heidän kanssaan, jos emme pysty muuten tapaaman heitä!

Hyvät ystävät, toverit ja arvon lukijat,

Vanha vasemmistolainen sanonta pitää tässäkin kriisitilanteessa paikkansa. ”Hyvinä aikoina voidaan tehdä mukavia asioita, huonoina aikoina on autettava heikoimpia.” Tämän neuvon sain iäkkäältä varkautelaiselta vaikuttajalta 1990-luvun laman alussa, kun nousin Varkauden kaupunginhallitukseen vasemmistoliiton edustajana. Sen olen läpi koko poliittisen urani muistanut!

Nyt elämme näitä huonoja aikoja, siksi meille vasemmistoliitossa on tärkeää, että huolehdimme, heikompiosaisista, pienituloisista ihmisistä. Työttömäksi jääneistä työläisistä sekä pien- ja yksinyrittäjistä. Tuemme työpaikkojen säilyvyyttä, jotta pääsisimme koronaepidemian yli ja selviäisimme siitä mahdollisimman pienin vaurioin. Nyt on huolehdittava lapsiperheistä sekä neljän seinän sisään jääneistä yksinäisistä ihmisistä.

Palvelut on pidettävä kunnossa, kriisin jälkihoitoon panostettava ja ketään ei saa jättää yksin. Ei toisteta edellisten talouskriisien virheitä. Fiksu päättäjä ottaa opikseen. 

Arvon lukijat,

Haluamme kiittää myös niitä ihmisiä, jotka ovat työssä tai kotona karanteenissa, niin iäkkäitä kuin nuoria ja lapsia. He kaikki kantavat kortensa kekoon tässä koronan vastaisessa taistelussa ja yhteisen päämärän saavuttamisessa. Teollisuuden toimijat eivät ole irtisanoneet vielä kovinkaan paljoa työntekijöitään, sillä he haluavat pitää kiinni ammattilaisistaan. Terveydenhoidon alan työntekijät, sosiaalialan työntekijät, laitossiivoojat, keittiöhenkilökunta, kiinteistöhuollon ihmiset tekevät arvokasta työtä terveyskeskuksissa, sairaaloissa, vanhusten laitos- ja kotipalvelupaikoissa sekä päiväkodeissa normaalin toiminnan ylläpitämiseksi.

Opettajat ja oppilaat sekä oppilaiden vanhemmat ansaitsevat myös kiitoksen uuden tieto- ja etäopiskelusukupolven kasvattamisessa, sillä hyvän koulutuksen avulla voimme turvallisesti katsoa tulevaisuuteen. 

Arvon toverit ja ystävät,

Nyt meidän on yhdessä huolehdittava siitä, että selviämme tästä koronaepidemiasta. Meidän on yhdessä kannettava vastuu siitä, että noudatamme terveysviranomaisten ohjeita. Autamme niitä, jotka apua tarvitsee ja pidämme huolta läheisistä. Olemme yhteydessä kotona oleviin läheisiin, olipa he missä päin tahansa, jotta hekin tuntisivat olonsa turvalliseksi.

Nujerretaan korona yhdessä, se on joukkovoimaa. Näillä sanoilla haluan toivottaa teille kaikille iloista vappua, kevään ja työväen juhlaa.                                                                                       

Tuomioistuinmaksujen korotusten vaikutukset selvitettävä

Olen huolissani tuomioistuinmaksujen vaikutuksista ihmisten oikeusturvaan ja tein asiasta kirjallisen kysymyksen. Juha Sipilän hallitus nosti merkittävästi tuomioistuinmaksuja ja korotukset tulivat voimaan 1.1.2016. Korotukset olivat huomattavia kaikissa tuomioistuimissa Suomessa. Muutoksella tavoiteltiin paitsi tuomioistuintulojen lisääntymistä myös maksujen ohjausvaikutuksen tehostumista. Korotusten lisäksi aikaisemmin ilmaiseksi käsiteltyjä asioita muuttui maksullisiksi.

Epäselvää kuitenkin on, miten ohjausvaikutus määritellään ja kehen se kohdistuu. Tärkeintä onkin miettiä, miten maksujen korotus ja maksullisuuden laajentaminen ovat vaikuttaneet ihmisten oikeusturvaan. Vaikka kaikkien vähävaraisimmat voivat vapautua maksuista, ihmisen taloudellinen tilanne vaikuttaa oleellisesti siihen, kuinka korkea kynnys asioita on viedä eteenpäin.

Korotusten lisäksi aikaisemmin ilmaiseksi käsiteltyjä asioita muuttui maksullisiksi. Esimerkiksi lähestymiskieltoasiassa maksu on nyt 260 euroa, kun se aiemmin oli maksutonta. Maksua ei peritä, jos lähestymiskielto määrätään tai hakija on oikeutettu oikeusapuun taloudellisista syistä.

Voidaan kuitenkin aiheellisesti kysyä, nouseeko kynnys hakea lähestymiskieltoa liian suureksi. Vuonna 2019 hakemusten määrä oli enää 60 prosenttia siitä, mitä se oli ennen maksukäytännön muuttamista. Tahot, jotka tekevät työtä väkivallan tai vainon uhrien kanssa, ovat kehityksestä hyvin huolissaan. Hakemusmaksu vaikeuttaa heidän mukaansa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien avunsaantia.

Maksuja korotettiin asiasta ja tuomioistuimesta riippuen 50-500 euroa, mutta esimerkiksi markkinaoikeudessa korotukset olivat vieläkin kovempia. Markkinaoikeudessa käsiteltävien asioiden korkea oikeudenkäyntimaksu on erityisesti pk-yrittäjille korkea. Vuonna 2020 maksu on yrityksille 2050 euroa. Ennen kuin uusi tuomioistuinmaksulaki tuli voimaan vuonna 2016, maksu oli 244 euroa.

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Tuomioistuinten tulokertymien kasvattaminen ei voi mennä perusteluissa ihmisten oikeusturvan varmistamisen edelle. Korkeita maksuja ei voi myöskään perustella ohjausvaikutuksella, jos ohjausvaikutus tosiasiallisesti kohdistuu yksipuolisesti pienituloisiin.

Hallituksen toinen lisätalousarvio

Hallitus panostaa toisessa lisätalousarviossaan ihmisten toimeentulon turvaamiseen sekä kuntatalouden ja yritysten tilanteen parantamiseen.

Kuntatalouteen koronaepidemia vaikuttaa suoraan, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kautta. Toisaalta työttömyyden voimakas nousu vaikuttaa negatiivisesti kuntien vero- ja maksutulopohjaan.

Nyt on selvää, että kriisin vaikutukset vaihtelevat kunnittain liittyen siihen, kuinka pandemian leviää. Kuntien elinkeino- ja väestörakenne vaihtelee suuresti ja näillä tekijöillä on paljon vaikutusta avun tarpeeseen.

Ensi vaiheessa hallitus kompensoi nyt toisessa lisätalousarviossaan vuoden 2020 väliaikaiset veronmaksujen lykkäykset kunnille 547 miljoonalla eurolla.

Toisen vaiheen toimenpiteet toteutetaan vuoden 2020 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä toukokuussa. Tässä isommassa tukipaketissa kunnille tulee vähintään miljardi euroa lisää. Nämä rahat ovat todella tarpeen kunnille.

Rahat jaetaan suorana valtionavustuksena sairaanhoitopiireille koronapotilaiden hoidosta aiheutuviin kustannuksiin. Lisäksi kuntien peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan määräaikaisesti. Korotuksen määrästä ja kohdentamistavasta päätetään myöhemmin.

Toukokuun tukipaketti pitää sisällään myös kuntien yhteisöveron jako-osuuden ja harkinnanvaraisen valtionosuuden määräaikaisesta korottamisesta.

Myös kulttuurille ja liikunnalle hallitus esittää lisärahaa 60 miljoonaa euroa kulttuurille kriisitukea: noin 40 miljoonaa ja liikunnalle noin 20 miljoonaa euroa. Apu on todella tarpeen, sillä monella kulttuurialan toimijalla toimeentulo on ollut epävarmaa jo ennen kriisiä ja nyt koko kevään tulot ovat voineet lähteä kirjaimellisesti yhdessä yössä.

Urheilussa lisäys mahdollistaa avustuksen jaon urheilu- ja seuratoiminnan sekä liikuntaopistojen toiminnan turvaamiseksi. Kriisin jälkihoidossa urheiluseurat ovat tärkeässä asemassa lasten ja nuorten liikuttajina ja hyvinvoinnin edistäjinä.

Yrityksille myönnetään aiempien tukitoimien lisäksi yhteensä yli miljardi lisätukea, josta 450 miljoonaa suoria avustuksia Business Finlandin, ely-keskusten ja kuntien kautta.

Suomen Teollisuussijoitus Oy:n uuden vakautusohjelman kautta tehdään 150 miljoonan euron edestä oman pääoman ehtoisia sijoituksia keskisuuriin yrityksiin, jotka ovat koronan takia joutuneet tilapäisiin vaikeuksiin. Maatilakytkentäisiä yrityksiä tuetaan 30 miljoonalla eurolla ja kalataloutta 10 miljoonalla eurolla.

Vasemmistoliitolle on tärkeää, että nyt ei toisteta menneiden talouskriisien virheitä. Kriisin kustannuksia ei tule kaataa tavallisten ihmisten maksettaviksi, vaan myös kriisin keskellä tulee puolustaa työpaikkoja, panostaa ihmisten hyvinvointiin ja lapsiperheiden tukemiseen.

Juttu ilmestynyt Warkauden Lehdessä 18.4.2020