Aihearkisto: Yleinen

NYT PISTETÄÄN SOTE-UUDISTUS KUNNOLLA KÄYNTIIN

Sosiaali- ja terveydenhuollon suurta uudistusta on yritetty kasata kokoon ainakin kahden edellisen eduskuntakauden aikana, mutta se on molemmilla kerroilla kaatunut perustuslaillisiin ongelmiin.

Myös Rinteen hallitus on ottanut tämän haasteen vastaan ja ryhtynyt etsimään keinoja, joilla etsitään riittäviä voimavaroja näiden palvelujen hyvään ja tasapuolisen tuottamiseen.

Hallitusohjelmassa on päätetty, että uudistuksen keskeisinä tavoitteina on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille sekä parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Lisäksi huomioidaan edellisten valmistelujen hyvät asiat ja perustuslain vaatimukset sekä maakuntahallinon mahdollisuudet. Uudistus tehdään julkisten palvelujen ehdoilla.

Uudistuksen valmistelua vetää sosiaali- ja terveysministeriö. Muut valmisteluryhmät, kuten henkilöstöjaosto ja seurantaryhmä ovat myös käynnistäneet työnsä. Samoin kuntaministeri on aloittanut maakunnallisen sote-mallin ja siihen liittyvien lakiesitysten valmistelun.

Ensi vuoden budjettikäsittelyn yhteydessä oli kuntaministeri Paatero hallintovaliokunnassa kuultavana talousarvioesityksensä sisällöstä. Hän korosti maakuntauudistuksen etenemisjärjestyksen tärkeyttä. Aluksi keskitytään siis vain sosiaali- ja terveysuudistukseen. Uudistuksen ei tässä vaiheessa sotketa mitään muuta valtion- tai kuntien hallinnonalaa, tämä siksi, että uudistus saataisiin vietyä maaliin asti.

Rahoituksen osalta on tehty työsuunnitelma, jossa aletaan valmistella maakunnille siirtyvän rahoituksen laskelmia kunnilta siirtyvien tehtävien osalta. Maakuntaveroa ja niin kutsuttua monikanavarahoitusta koskevat valmistelut eivät vielä käynnisty, sillä ensin on saatava toimiva malli aikaan. Tästä edetään uutta sote-maakuntaa kohden. Myös pääkaupunkiseudun, eli Helsingin ja Uudenmaan erillisratkaisua etsitään työryhmissä.

Minusta Ministeri Paateron näkemykset ovat kuntakentän näkökulmasta hyviä. Tehdään ensin se, mikä on välttämätöntä ja valmistellaan asiat huolella. Uudistus on iso ja vaativa. Sen vuoksi on tärkeää, että kolmen ministerin, eli Kiurun, Pekosen ja Paateron yhteistyö toimii saumattomasti.

Nyt on korkea aika saada tämä ratkaisu onnistumaan. Tämä on tärkeää julkisten terveyspalveluiden ja ennen kaikkea ikääntyvän väestön kannalta. Palvelut on viimeinkin saatava sellaisiksi, että vanhukset saavat hyvät ja laadukkaat hoivapalvelut, aina kun niitä tarvitsevat.

Kolumni julkaistu Warkauden Lehdessä 19.10.2019

68 vuotta täyttäneiden työterveyshuollon rahoitus saatava kuntoon

Hallitusohjelmassa tavoitteena on pidentää työuria alusta, keskeltä ja lopusta. Moni eläkeikää lähestyvä pohtii, jaksaisiko jatkaa työelämässä vielä eläkeiän täyttymisen jälkeen. Eläkkeelle jääminen on monelle paras vaihtoehto, jos oma jaksaminen ei enää riitä tai haluaa keskittyä esimerkiksi läheisen hoivaan.

– Kuitenkin monilla riittäisi virtaa vielä jatkaa iäkkäänäkin työelämässä. Tämän vuoksi myös vanhempien ikäluokkien, eli 68 vuotta täyttäneiden jaksamista ja ajatuksia on tärkeä kuulla työurien pidentämistä koskevassa keskustelussa, kansanedustaja Matti Semi sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 68-74-vuotiaita työllisiä oli noin 38 000. Tämän ikäryhmän työllisistä suurin osa on yrittäjiä. Työurien pidentämisessä oleellista on parantaa työoloja ja työhyvinvointia. Tässä työterveyshuolto on oleellinen tekijä.

– Työnantajan pitää järjestää työterveyshuollon palvelut myös 68 vuotta täyttäneille työsuhteessa oleville työntekijöilleen. Ongelma kuitenkin on, että Kela ei maksa työnantajalle korvausta 68 vuotta täyttäneiden työterveyshuollon kustannuksista. Kela-korvauksen puuttuminen nostaa kynnystä pitää 68 vuotta täyttänyt työntekijä töissä.

68 vuotta täyttäneiden työterveyshuollon kustannuksista puuttuu rahoitus. Työnantaja on velvollinen suorittamaan työnantajan sairausvakuutusmaksua Suomessa sairausvakuutetuista työntekijöistä ajalta, jolloin työntekijä on 16–67-vuotias ja vastaavasti vakuutettujen velvollisuus maksaa sairausvakuutusmaksuja koskee 16–67-vuotiaita. Maksuvelvollisuudet päättyvät sen kuukauden loppuun, jolloin työntekijä täyttää 68 vuotta.

Matti Semi jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen 68 vuotta täyttäneiden työntekijöiden työterveyshuollon korvaamisesta työnantajille.

Lisätietoja: Matti Semi, 050 513 0688, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­

Matti Semi huolissaan Varkauden vanhusten hoidosta: Hoitajien työaika ei riitä

Olen saanut kuluvan vuoden aikana useita yhteydenottoja vanhuksilta ja vanhusten hoitajilta Varkauden vanhustyön tilanteesta ja siitä, miten työaika ei riitä vanhusten kohtaamiseen. Nyt talouden kiristymisen myötä yhteydenotot ovat lisääntyneet, koska sijaisten käyttöä on rajoitettu.

Samalla huoli hyvän ja riittävän hoivan tarjoamisesta vanhuksille on noussut keskusteluissa esille.

Yhtenä esimerkkinä hoitajalle oli annettu vuoron ajaksi 34 hoitopaikkaa. Työaika on 7 tuntia 45 minuuttia. Siitä tes:n mukainen ruoka- ja kahvitauko vie 30 minuuttia, siirtymät asiakkaalta toiselle on laskettu kestämään neljä minuuttia asiakasta kohti. Silloin asiakas käynnin ajaksi jää kahdeksan minuuttia. Sinä aikana pitää huolehtia kotona asuvan vanhuksen tarvitsevista palveluista.

Kun huomioidaan työaikaan kuuluva raportointi, käytännössä työaika vanhusten kanssa jää vielä lyhyemmäksi.

Näitä vastaavia viestejä on tullut minulle runsaasti. Herääkin kysymys, arvostetaanko meillä riittävästi vanhustyötä?

Pakko kysyä, vastaako tällainen toiminta kaupunkimme strategian kirjaukseen: Warkaudessa asuu hyvinvoivia ihmisiä.

Toinen puoli kotihoidontilanteessa on se, että kaikille palvelun tarvitsijoille laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. Se, pystyykö hoitaja toteuttamaan hoitosuunnitelman mukaisen työn tällaisessa työpaineessa, on erittäin epävarmaa.

Viesti minkä työntekijöiltä olen saanut, on se, että joustetaan lepoajoista ja venytetään työpäivää. Tämä lisää työtaakkaa ja kasvattaa sairastumisen riskiä, mikä johtaa lopulta sairauspoissaoloihin.

Sairauspoissaolojen johdosta työtaakka kaatuu seuraavan työntekijän niskaan ja näkyy vanhuksille palvelun heikkenemisenä.

Huomioitava on vielä se, että vanhukset maksavat palvelusta hoitosuunnitelman mukaisen hinnan. Nyt käy helposti niin, että vanhus/asiakas maksaa koko palveluajasta, vaikka se on supistunut muutamaan minuuttiin.

Kun kotihoidon tavoitteeksi on valtuusto hyväksynyt sen, että kotihoidon tavoitteena on tukea ja edistää asiakkaan turvallisuuden tunnetta, toimintakykyä ja edistää itsenäistä kotona pärjäämistä.

Miten tämän hetkinen hoitajatilanne edesauttaa kotona pärjäämistä? Kuinka tämä kierre saataisiin katkaistua?

Ratkaisu on työntekijöiden lisääminen. Tosiasia on, että Varkauden kaupungin työntekijöistä lähivuosina eläköityviä on Kevan tilastojen mukaan yli 200, joista kotipalvelussakin on runsaasti. Nyt näiden työntekijöiden avuksi ja oppiin tulisi palkata uutta henkilöstöä, mitkä auttaisivat työtaakan jaossa ja siinä, että vanhukset saisivat hoitosuunnitelmansa mukaisen palvelun.

Näin työtaakan paremmalla jaolla vähennettäisiin sairauspoissaolojen määrää sekä sijaistarvetta. Se myös parantaisi työilmapiiriä vanhustyössä.

 

Kirjoitus julkaistu Savon Sanomien mielipideosastolla 13.10.2018

Sote-uudistus karahti taas karikkoon, laiva on nyt käännettävä

Kalastajien kesken kuulee usein sanonnan, että ”isoa kalaa kannatta pyytää, vaikkei sitä saisikaan”. Näin näyttää käyneen myös sote- ja maakuntauudistuksen kanssa. Maakuntavaalien ajankohtaa ollaan siirtämässä kolmannen kerran. Kiireellä on luotu satoja uusia lakeja tulevaa maakuntahallintoa ja valiokuntalausuntoja varten. Mutta kovin on ollut karikkoista Sipilän hallituksen sote-seilailu ja isojen kalojen sijasta koukut ovat taas perustuslakivaliokunnan karikossa kiinni.

On käsittämätöntä, kuinka pelko sosiaali- ja terveydenhuollon kulujen noususta, on saanut hallituksen tekemään niin monimutkaisia kehitelmiä aikaan. Hallituksen kaupalliselta sote-uudistukselta on unohtunut totaalisesti uudistuksen tärkein päämäärä, eli eriarvoisuuden ja terveyserojen kaventaminen. Hallituksen sotesotku ja niin kutsuttu valinnanvapaus tulisivat johtamaan vain siihen, että kulut nousevat varmasti ja hoidon porrastus monimutkaistuu.

Vaikka sote-uudistus on kiristänyt hallitus- ja oppositiopuolueiden välejä eduskunnassa, olemme samaa mieltä siitä, että pienet kunnat tarvitsevat jatkossa leveämpiä hartioita. Niiden mahdollisuudet vastata sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista heikkenevät, kun väestö ikääntyy ja nuoret muuttavat töiden perässä kaupunkiin. Tuntuukin kummalliselta, miksi perusterveydenhuoltoa ei ole lähdetty kehittämään ensimmäisenä osa-alueena. Kaikkein kustannustehokkainta on saada perusasiat kuntoon.

Vasemmistoliiton punaisena lankana on ongelmiin puuttuminen ajoissa, eli satsaaminen perusterveydenhuoltoon. Tämä saavutetaan vain riittävällä julkisella rahoituksella. Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan Suomen julkisesti rahoitettu terveydenhuolto on laadun ja saatavuuden osalta paras yhdessä Islannin, Norjan, Alankomaiden, Luxemburgin, Sveitsin ja Australian kanssa. Lisäksi Suomen terveydenhuolto on viime vuosina parantanut tuloksiaan näistä kärkimaista eniten.

Suomen julkisesti rahoitettu terveydenhoito on myös edullista, sillä missään muussa maassa ei ole päästy tällaiseen kattavuuteen, tehokkuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja laatuun näin edullisilla kustannuksilla. Tutkimukset todistavat selkeästi, että esimerkiksi Yhdysvaltojen pääosin markkinamekanismilla toimiva yksityinen terveydenhuolto tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin julkisesti hallinnoitu suomalainen terveydenhuolto.

Kehittävää löytyy toki meiltäkin. Meidän on puututtava epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen, jossa parhaiten hoitoon pääsevät työterveyden piirissä olevat ja heikoiten julkisten palveluiden piirissä olevat.

Vasemmistoliitto esittää hoitotakuumallissaan, että lääkärin vastaanotolle on kiireettömissä tapauksissa päästävä korkeintaan viikossa ja yhteys hoidon tarpeen arvioimiseksi on saatava välittömästi. Tämä tulee halvemmaksi kuin hallituksen niin kutsuttu valinnanvapaus, jonka pilotointiin on jo ohjattu 200 miljoonaa euroa, vaikka lainsäädäntöä tähän ei ole vielä edes hyväksytty.

Vasemmistoliiton sote-mallin yksi tärkeimmistä tavoitteista on Pohjoismaiden korkeimpien asiakasmaksujen alentaminen. Korkeat asiakasmaksut nostavat kynnystä hakeutua hoitoon erityisesti pienituloisten kohdalla. Tämän seurauksena hakeudutaan hoitoon vasta kun tarvitaan erikoissairaanhoitoa ja se on kallista.

Nyt hallituksen sote-mallin päämääränä on vapauttaa 5,3 miljardia euroa verotuloja pois julkisesta sosiaali- ja terveysmenoista yksityisille sote-markkinoille!