Aihearkisto: Yleinen

Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan viimeisten vastaanottokeskusten lopettaminen aluepoliittisesti arveluttavaa

Otimme tänään Savo-Karjalan kansanedustajien kanssa kantaa vastaanottokeskusten lopettamisiin Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, sillä olemme tilanteesta huolisamme. Kannanottoon yhtyi lisäkseni edustajat Markku Eestilä, Seppo Eskelinen, Sari Essayah, Hannakaisa Heikkinen, Hannu Hoskonen, Hanna Huttunen, Marko Kilpi, Merja Mäkisalo-Ropponen ja Tuula Väätäinen.

Lieksan kristillisen opiston kannatusyhdistys ry on ylläpitänyt maahanmuuttajien vastaanottokeskusta Lieksassa Märäjälahdella syksystä 2015 alkaen. Nyt Maahanmuuttovirasto on ilmoittanut sen lopettamisesta vuoden 2020 loppuun mennessä, vaikka vastaanottokeskuksen toiminta on ollut laadukasta ja kustannustehokasta monella eri kriteerillä mitattuna. Lisäksi Maahanmuuttovirasto on päättänyt sulkea Kuopion Setlementti Puijolan vastaanottokeskuksen Siilinjärvellä.

Märäjälahden vastaanottokeskuksessa on kiitettävästi kehitetty jo vastaanottovaiheessa oleville turvapaikanhakijoille koulutustarjontaa, mikä on aivan oleellista kotoutumisen ja työn saamisen näkökulmasta. Myös vastaanottokeskus Tarinassa Siilinjärvellä on poikkeuksellisen moniammatillista ja syvää kokemusta vastaanottokeskustoiminnasta ja vastaanottokeskuksen hyvää henkeä on kiitelty laajasti. 

Maahanmuuttoviraston tulosaluejohtaja Kimmo Lehto sanoi Ylelle marraskuussa, että Maahanmuuttovirasto haluaa, että suurimmassa osassa maakuntia olisi vastaanottokeskus. Kuitenkin Pohjois-Karjalassa ollaan sulkemassa juuri myös Paiholan vastaanottokeskus Kontiolahdella. Siilinjärven Tarinan ja Lieksan Märäjälahden vastaanottokeskusten lopettamiset tarkoittavatkin viimeisten vastaanottokeskusten lopettamista sekä Pohjois-Savossa että Pohjois-Karjalassa.

On harmillista, että hyvin toimivaa kapasiteettia ajetaan alas, kun paikkakunnilla on kerran saatu toimivat järjestelmät pystyyn. Mikäli turvapaikanhakijoita taas tulisi enemmän, pitäisi aloittaa alusta. Vaikka vastaanottopaikoissa on huomioitava niiden todellinen tarve, myös alueellinen näkökulma on tärkeä. Vain näin pystytään takaamaan, että kapasiteettia pystytään joustavasti ja kustannustehokkaasti nostamaan tarpeen mukaan.

Maahanmuuttovirasto tekee nykyään itsenäisesti päätökset vastaanottokeskusten lakkauttamisista ja perustamisista sekä toimipaikoista. Ihmetystä on aiheuttanut, että vastaanottokeskusten ylläpitäjille ei ole annettu lopettamispäätösten arviointikriteerejä, eikä ennakkotietoa päätöksistä.

Valtion ylläpitämät tehtävät olisi syytä palauttaa ministeriöiden toimivallan piiriin. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan kaikkien vastaanottokeskusten lopettaminen on hyvä esimerkki siitä, kuinka Maahanmuuttoviraston päätökset kohdistuvat yksipuolisesti samoille alueille. Käytännössä liian usein viraston pieni porukka päättää, poliitikot joutuvat kantamaan vastuun kansalaisiin päin ja alueet kärsivät.

Kuntia tuetaan kriisin jälkihoidossa

Koronan aiheuttamat rajoitukset näkyvät suuresti kuntien taloustilanteessa. Massiivisten lomautusten aiheuttamat verotulojen menetykset ja kasvanut hoidon tarve on aiheuttanut myös lisäkuluja kunnille. Hallitus puuttuu kuntien ahdinkoon tukipaketilla, joka lisää kuntien valtionosuutta kaikkiaan 772 miljoonaa euroa kuluvana vuonna.

Tukipaketti on merkittävä, sillä kaikki kunnat saavat tuntuvan lisäyksen valtionosuuksiinsa tänä vuonna. Koronan taloudelliset vaikutukset eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, vaan ne vaihtelevat alueellisesti. Tämä johtuu kuntien erilaisista elinkeinorakenteista sekä väestö- ja verotulopohjista. Kunnille kohdennettava tukipaketti koostuukin eri jakoperusteista, joissa kuntien erilainen tilanne huomioidaan. Ratkaisu on myös Kuntaliiton arvion mukaan hyvä.

Tukipaketissa otetaan huomioon paitsi kuntien asukasluku myös verojen menetykset. Jälkimmäinen on tärkeä apu työpaikkavaltaisille kunnille, joissa lomautukset ja työttömyys ovat aiheuttaneet mittavia verotulojen menetyksiä.

Jakoperusteissa merkitystä on myös alle 18-vuotiaiden määrällä. Hallituksen lasten ja nuorten hyvinvointipaketti on tärkeä osa kriisin jälkihoitoa. Tiedämme edellisistä taantumista, minkälaisia pitkäaikaisvaikutuksia niillä on lapsiin. Nyt lisäresursseja kohdennetaan esimerkiksi lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ja perheiden tukeen. Tärkeä asia kriisistä ylipääsemiseksi on myös lisäresurssit lasten maksuttomaan harrastustoimintaan.

Kuntapaketin jakoperusteissa huomioidaan myös yli 64-vuotiaiden määrä. Lisäpanostus on tärkeä, jotta iäkkäiden ihmisten kuntoutus- ja muiden tukipalveluiden kasvuun voidaan kunnissa varautua. Ikäihmiset ovat ryhmä, joka on kriisissä kärsinyt erityisen paljon. Lisäksi kunnat voivat hakea harkinnanvaraista avustusta. Se on tarkoitettu tilanteisiin, joissa kunta on poikkeuksellisten tai tilapäisten taloudellisten vaikeuksien vuoksi lisätuen tarpeessa.

Nämä panostukset ovat erittäin tärkeitä, jotta kunnat pystyvät pitämään huolta ihmisten yhdenvertaisuuden kannalta tärkeistä peruspalveluista. Kriisi on kasvattanut jo olemassa ollutta jakoa hyvä- ja huono-osaisiin ja nyt on tärkeintä pitää huolta tukiverkoista. Tässä työssä kunnat lähipalveluineen ovat kaiken keskiössä.

Kolumni julkaistu Savon Sanomissa ja Karjalaisessa 24.6.2020

Lisätalousarviossa tuetaan ihmisiä kriisistä selviämiseksi

Tällä viikolla julkistetussa mittavassa 5,5 miljardin lisätalousarviossa vasemmiston kädenjälki näkyy selvästi. Se sisältää elvytystoimenpiteitä esimerkiksi koulutuksen eri asteille, liikenteeseen, kunnille peruspalveluiden järjestämiseen, perheiden tukeen, ekologiseen jälleenrakentamiseen ja kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Vasemmistolle hyvin tärkeä on myös väliaikainen toimeentulotuen korotus.

Vasemmiston tavoitteiden mukaista on lisätalousarvioon kuuluva laaja-alainen noin 320 miljoonan lasten ja nuorten hyvinvointipaketti. Koululaisten harrastustoimintaa tuetaan 10 miljoonalla eurolla, jotta saadaan lapsille maksuton harrastustoiminta osaksi koulupäivää. Tämä on perheiden hyvinvoinnin kannalta erittäin oleellista, sillä monessa perheessä joudutaan nyt toimeentulon tiukennettua karsimaan lasten maksullisista harrastuksista.

Opettajat ja vanhemmat sekä lapset itse ovat olleet huolissaan siitä, että pitkä etäopetusjakso lisää tuen tarvetta opetuksessa merkittävästi. Hallitus on kuullut tätä huolta ja osoittaa perusopetuksessa etäopetuksen aikana syntyneen oppimisvajeen paikkaamiseen 70 miljoonaa euroa. Vasemmisto on aina korostanut varhaiskasvatuksen merkitystä lasten oppimiselle ja yhdenvertaisuudelle sekä perheiden tukemisessa. Olenkin iloinen, että myös varhaiskasvatukseen kohdennetaan 14 miljoonaa euroa lasten oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeen. Lisäksi tukea kohdennetaan myös toiselle asteelle lukioihin 17 miljoonaa euroa ja ammatilliseen koulutukseen 30 miljoonaa euroa. Nuorten selviytymisen kannalta tärkeää ovat myös panostukset etsivään nuorisotyöhön ja liikuntapaikkarakentamiseen.

Aikaisemmista kriiseistä tiedämme, että talouskriisit vaikuttavat heikentävästi lasten ja nuorten hyvinvointiin. Kriisit vaikuttavat erityisen paljon lasten ja nuorten mielenterveyteen ja lisäävät käytöshäiriöitä. Toki mielenterveys on monisyisempi ilmiö, eikä talouskriisit välttämättä yksin selitä ongelmien kasvua. Olen kuitenkin iloinen, että hallitus on ottanut oppia edellisistä kriiseistä ja suuntaa nyt resursseja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin.

Myös nyt meillä on jo näyttöä siitä, että nykyinen kriisi kasvattaa perheiden välisiä hyvinvointieroja. Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa vanhemmat vastasivat netissä kyselyyn, jonka alustavien tulosten mukaan korona-aika on jakanut perheet uupuneihin ja hyvinvoiviin. Myös tähän hallitus tarttuu ja kohdistaa resursseja lasten, nuorten ja perheiden sosiaalipalveluihin. Näin varmistetaan, että tukipalvelut toimivat.

Lasten ja nuorten lisäksi hallitus kohdentaa lisäresursseja myös esimerkiksi iäkkäiden ihmisten palveluiden turvaamiseen 60 miljoonaa euroa. Valtionosuuteen kunnille peruspalveluiden järjestämiseen ehdotetaan yhteensä yli 770 miljoonan euron lisäystä. Tämä on sekä kuntien taloustilanteen että pienituloisten ihmisten kannalta tärkeä panostus. Kaiken kaikkiaan kuntien ja sairaanhoitopiirien tukemisen kokonaisuus on lisätalousarviossa yhteensä noin 1,4 miljardia euroa.

Tässä jotain nostoja hallituksen viimeisimmästä lisätalousarvioista, joka kertoo myös hallituksen arvoista. Vasemmisto on ajanut hallituksessa linjaa, jonka mukaan nyt on pelastettava niin ihmiset kuin yrityksetkin. Ilokseni voin todeta, että tämä näkyy näissä päätöksissä.

Mainittakoon vielä infran osalle tulevia satsauksia. Paljon on puhuttu teiden päällystämisen heikosta tilanteesta. Nyt tähän laitetaan entisten päätösten lisäksi 30 miljoonaa euroa lisää rahaa. Tämä on osa elvytyspakettia.

Myös alueemme ratainvestoinnit saivat osuutensa. Kuopin ratapihan parantamisen ykkösvaihe sai puoli miljoonaa euroa, Heinävaara – Ilomantsi-radan täsmäkorjaukset saivat miljoona euroa.

Valtatie 23 sai puuttuviin osiin myös korjausmäärärahat. Nyt nämä neljä viimeisintä väliä, Kurola ja Unnukkaniemi, Mustinsalo, Kortenmäki sekä Hoikanmäki ja Varkaudentien kohta saadaan työn alle. Korjauksiin ehdotetaan yhteensä 10,5 miljoonaa euroa.

VT-23 rahoituspäätöksen aikaansaamiseksi teimme kansanedustaja Seppo Eskelisen (sdp) kanssa hyvää yhteistyötä, jotta kaikki korjattavat tieosuudet saatiin kerralla lisätalousarviolistalle ja hoidettua infrarahaa myös tänne Itä-Suomeen ja siitä kiitos kuuluu myös Sepolle!

Itä-Suomen lentoyhteydet turvattava

Finnair aikoo supistaa kotimaan lentojaan rajusti koko loppuvuoden ajan. Yhtiö ilmoitti, että Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin ja Kokkolaan ei lennetä vielä kesän 2020 aikana. Seuraavaa talvikautta koskevia päätöksiä arvioidaan Finnairin mukaan näiden kaupunkien osalta elokuussa. Nyt on kuitenkin jo tiedossa, että Joensuuhun ei tule lentoja ainakaan ennen marraskuuta. Teimme tänään asiasta Savo-Karjalan vaalipiirin edustajien kanssa yhteisen kannanoton, sillä olemme kaikki tilanteesta huolisamme. Toimin tämän vuoden vaalipiirini edustajien yhteyshenkilönä.

Finnairin suunnitelmat iskevät todella pahasti esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukseen. Lentoyhteys on aivan oleellinen yliopiston vetovoiman kannalta, sillä ilman sitä Joensuuhun ei saada rekrytoitua kansainvälisiä huippuosaajia edes lyhytaikaisille vierailuille, eikä kaupungissa voida järjestää kansainvälisiä konferensseja.

Finnair on perustellut supistuksiaan sillä, että kyseessä olevien reittien kysyntätilanne ja reittien käyttöasteet ovat olleet normaalioloissakin haastavia. Joensuun kentän kautta kulki kuitenkin viime vuonna 126 000 matkustajaa. Joensuu on myös vientivetoinen kaupunki, jolle toimivat lentoyhteydet ovat elinehto. Matkailu on myös tärkeää alueen elinvoimalle.

Suomen valtio omistaa yli puolet Finnairista. Valtion omistajapolitiikkaa koskevan linjauksen mukaan ”yhtiöiden tulee ottaa huomioon taloudellisten tekijöiden lisäksi toiminnan sosiaaliset, alueelliset ja ympäristölliset vaikutukset”.

Finnair ei voi toimia pelkällä markkinalogiikalla, vaan sen tulee turvata Suomen sisäiset yhteydet ja elinkeinoelämän toiminta koko Suomessa. Itä-Suomi on jäämässä nyt totaalisesti mottiin liikenneyhteyksien kannalta.

Hallitus päätti vuoden 2020 ensimmäisessä lisätalousarviossaan maaliskuussa tukea Finnairin toimintaa myöntämällä enintään 600 miljoonan euron suuruisen valtiontakauksen Finnairin rahoitustarpeisiin. Nyt Finnairin pääomitukseen varataan 700 miljoonaa euroa.

On tärkeää, että valtio nyt hyvin selkeästi ilmaisee, että lentoyhteydet kaikkialle Suomeen on jatkossakin turvatta. Tämä on tärkeää paitsi yksittäisille paikkakunnille, myös koko Suomen vientiteollisuuden näkökulmasta. 

Lentoyhteyksien karsimisen lisäksi Itä-Suomi on viime vuosina kärsinyt myös raideliikenteen heikkenemisestä. Itä-Suomen ja koko maan liikennettä onkin tärkeä katsoa kokonaisuutena.