Aihearkisto: Yleinen

Sote-uudistus karahti taas karikkoon, laiva on nyt käännettävä

Kalastajien kesken kuulee usein sanonnan, että ”isoa kalaa kannatta pyytää, vaikkei sitä saisikaan”. Näin näyttää käyneen myös sote- ja maakuntauudistuksen kanssa. Maakuntavaalien ajankohtaa ollaan siirtämässä kolmannen kerran. Kiireellä on luotu satoja uusia lakeja tulevaa maakuntahallintoa ja valiokuntalausuntoja varten. Mutta kovin on ollut karikkoista Sipilän hallituksen sote-seilailu ja isojen kalojen sijasta koukut ovat taas perustuslakivaliokunnan karikossa kiinni.

On käsittämätöntä, kuinka pelko sosiaali- ja terveydenhuollon kulujen noususta, on saanut hallituksen tekemään niin monimutkaisia kehitelmiä aikaan. Hallituksen kaupalliselta sote-uudistukselta on unohtunut totaalisesti uudistuksen tärkein päämäärä, eli eriarvoisuuden ja terveyserojen kaventaminen. Hallituksen sotesotku ja niin kutsuttu valinnanvapaus tulisivat johtamaan vain siihen, että kulut nousevat varmasti ja hoidon porrastus monimutkaistuu.

Vaikka sote-uudistus on kiristänyt hallitus- ja oppositiopuolueiden välejä eduskunnassa, olemme samaa mieltä siitä, että pienet kunnat tarvitsevat jatkossa leveämpiä hartioita. Niiden mahdollisuudet vastata sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista heikkenevät, kun väestö ikääntyy ja nuoret muuttavat töiden perässä kaupunkiin. Tuntuukin kummalliselta, miksi perusterveydenhuoltoa ei ole lähdetty kehittämään ensimmäisenä osa-alueena. Kaikkein kustannustehokkainta on saada perusasiat kuntoon.

Vasemmistoliiton punaisena lankana on ongelmiin puuttuminen ajoissa, eli satsaaminen perusterveydenhuoltoon. Tämä saavutetaan vain riittävällä julkisella rahoituksella. Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan Suomen julkisesti rahoitettu terveydenhuolto on laadun ja saatavuuden osalta paras yhdessä Islannin, Norjan, Alankomaiden, Luxemburgin, Sveitsin ja Australian kanssa. Lisäksi Suomen terveydenhuolto on viime vuosina parantanut tuloksiaan näistä kärkimaista eniten.

Suomen julkisesti rahoitettu terveydenhoito on myös edullista, sillä missään muussa maassa ei ole päästy tällaiseen kattavuuteen, tehokkuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja laatuun näin edullisilla kustannuksilla. Tutkimukset todistavat selkeästi, että esimerkiksi Yhdysvaltojen pääosin markkinamekanismilla toimiva yksityinen terveydenhuolto tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin julkisesti hallinnoitu suomalainen terveydenhuolto.

Kehittävää löytyy toki meiltäkin. Meidän on puututtava epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen, jossa parhaiten hoitoon pääsevät työterveyden piirissä olevat ja heikoiten julkisten palveluiden piirissä olevat.

Vasemmistoliitto esittää hoitotakuumallissaan, että lääkärin vastaanotolle on kiireettömissä tapauksissa päästävä korkeintaan viikossa ja yhteys hoidon tarpeen arvioimiseksi on saatava välittömästi. Tämä tulee halvemmaksi kuin hallituksen niin kutsuttu valinnanvapaus, jonka pilotointiin on jo ohjattu 200 miljoonaa euroa, vaikka lainsäädäntöä tähän ei ole vielä edes hyväksytty.

Vasemmistoliiton sote-mallin yksi tärkeimmistä tavoitteista on Pohjoismaiden korkeimpien asiakasmaksujen alentaminen. Korkeat asiakasmaksut nostavat kynnystä hakeutua hoitoon erityisesti pienituloisten kohdalla. Tämän seurauksena hakeudutaan hoitoon vasta kun tarvitaan erikoissairaanhoitoa ja se on kallista.

Nyt hallituksen sote-mallin päämääränä on vapauttaa 5,3 miljardia euroa verotuloja pois julkisesta sosiaali- ja terveysmenoista yksityisille sote-markkinoille!

Hallitus murentaa hyvinvointia

Heti viime syksyn alussa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä teetti eduskunnan tietopalvelulla laskelman, jonka tulos oli selvä. Sipilän hallituksen politiikka kasvattaa tuloeroja. Tämä on nähtävissä, kun tarkastelee esimerkiksi eri tuloluokkien ansiokehitystä. Kun vertailee työeläkkeiden kasvua pienissä tuloluokissa vuodesta 2014 vuoteen 2018, niin ne ovat nousseet seuraavasti. Kuukausieläke, joka on 1000 euroa kuukaudessa, on noussut vuoteen 2018 mennessä 15,40 euroa kuukaudessa tai 1350 euron eläke on noussut samassa ajassa 20,76 euroa kuukaudessa. Myös keskiverto eläkeläisen, eli 1700 kuukausittainen eläketulo on kasvanut vain 26,16 euroa neljässä vuodessa.

Palkansaajan osalta yksityisen sektorin tulokehitys vuodesta 2014 vuoteen 2016 oli seuraava: Tuloluokassa 2092 euroa kuukaudessa ansiotaso nousi keskimäärin 41 euroa kuukaudessa ja tuloluokassa 5070 euroa kuukaudessa nousua oli kahden vuoden aikana 112 euroa kuukaudessa. Tiedosta puuttuvat vuoden 2018 aikana tulevat korotukset ja kiky-sopimuksen julkisella alalle vuosille 2017-2019 tehdyt lomarahaleikkauksien vaikutukset.

Vuonna 2016 eläkeläisiä ja palkansaajia, joiden ansiot olivat niin pieniä, ettei heidän tarvinnut maksaa valtion veroa, oli kaikkiaan 1,46 miljoonaa. Heistä eläkeläisiä oli 613 000. Pienipalkkaisia palkansaajia oli 851 000. Kun tähän lisätään vielä verohelpotukset, mistä suurimpina hyötyjinä ovat olleet suurituloiset, eli 7000 euroa kuukaudessa hankkivat, niin tuloerot ovat todella rajusti lisääntyneet Sipilän hallituksen kaudella. Myös köyhyyden lisääntyminen on jatkanut kasvua koko hallituskauden ajan. Syyt ovat pitkälti siinä, että etuuksia on karsittu ja niiden indeksikorotukset on jäädytetty koko hallituskauden ajaksi.

Myös sosiaaliturvan kehitys on lisännyt eriarvoisuuta. Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut ovat Suomessa Pohjoismaiden korkeimmat. Korkeiden asiakasmaksujen takia ihmiset eivät välttämättä hakeudu hoitoon, mikä saattaa pahentaa vaivoja ja toisaalta myös lisätä terveyseroja. Myös maksujen perimisestä koituu tarpeettomia hallintokustannuksia ja kohtuuttomia ongelmia yksilötasolla. Valtakunnanvoudin tilaston mukaan ulosottoon päätyy vuosittain peräti 400 000 sosiaali- ja terveyspalvelun laskua. Myös lääkkeiden omavastuuosuudet heikentävät pienituloisten terveydenhoidon mahdollisuuksia. Asiakasmaksujen alentaminen on Vasemmistoliiton omien sote-linjausten yksi tärkeimpiä tavoitteita.

Ongelmat hoidon tasa-arvoisessa saatavuudessa näkyvät suoraan terveyseroissa. THL:n mukaan “sosiaaliryhmien väliset kuolleisuuserot ovat Suomessa kansainvälisesti katsoen suuria”. Rikkaimpien ja köyhimpien miesten välinen ero elinajanodotteessa on yhdeksän vuotta, ja pienituloisimpien miesten elinajanodote polki pitkään paikallaan, kun muiden nousi. Terveyserojen kaventaminen on jäänyt hallituksen sote-uudistuksessa täysin sote-bisneksen jalkoihin, vaikka terveyserojen kaventamisen pitäisi olla yksi ydinkysymyksistä.

Kun tähän kaikkeen lisätään maakuntauudistuksen rahoituksen yleiskatteellisuus ja valinnanvapauden tuomat sosiaali- ja terveysmaksujen korotuspaineet, niin silloin viimeistään olemme Suomessa siinä tilanteessa, missä pienituloisilla ei ole varaa sairastaa. Tämä tarkoitta sitä, että yksi tärkeä osa hyvinvointivaltion perusrakennetta murretaan täysin.

Juttu julkaistu Warkauden Lehdessä 2.6.2018

Eriarvoistavaa työmarkkinapolitiikkaa

Elinkeinoelämän edustajilla on nyt kovat piipussa. Heidän vaikutuksensa hallitukseen näkyy siinä, että Sipilän hallitus tuo jatkuvasti kiireellä valmisteltuja heikennyksiä työntekijöiden etuuksiin ja työsopimuslakiin.

Työttömyyspäivärahojen leikkaukset ovat julmaa luettavaa. Ensin leikattiin ansiosidonnaisten päivien määrää sadalla päivällä alle kolmen vuoden työhistorian omaavilta kolmeen sataan ja muilta neljään sataan työttömyyspäivään. Sitten tuli aktiivimalli, mikä on käytännössä automaattinen päivärahan leikkaus noin viidellä prosentilla. Selvää on, että aktiivimalli on alueellisesti äärimmäisen epäoikeudenmukainen. Työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuudet ovat eri puolella maata ja jopa maakuntien sisällä hyvin erilaiset. Ensimmäisen tarkastelujakson aikana aktiivimallin leikkuri iski noin 100 000 työttömään. Lisäksi aktiivimalli kakkonen muhii työministeri Lindströmin pöydällä.

Hallituksen politiikka on ollut erityisen vihamielistä nuoria kohtaan. Tästä viimeisin esimerkki on perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden salliminen alle 30-vuotiaille, jos takana on vähintään kolme kuukautta työttömyyttä. Tämä asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan suhteessa vanhempiin, mutta on myös tasa-arvokysymys. Jo nyt määräaikaiset työsuhteet kasaantuvat nuorille naisille. Hallituksen päätös heikentää merkittävästi keinoja puuttua esimerkiksi nyt jo yleiseen raskaussyrjintään työelämässä.

Hallituksen politiikka ei ainakaan helpota työmarkkinoilla käytäviä tiukkoja neuvotteluita. Kireää ilmapiiriä kuvaa se, että Rakennusteollisuus on lähtenyt murtamaan suomalaista sopimusjärjestelmää. Sen asettama työsulku rakennusalalle on kova vastaisku neuvotteluille. Työnantajan viesti on, että ehto työhön pääsylle työsulun aikana on Rakennusliitosta eroaminen. Minusta tämä on järjestäytyneiden työntekijöiden syrjintää!

Entisenä luottamusmiehenä pidän todella törkeänä, että ihmisiä painostetaan eroamaan ammattiliitosta. Monet neuvottelut käyneenä ihmettelen myös sitä, että työnantaja haluaa pois järjestäytyneestä neuvottelumenettelystä, millä on turvattu työrauha sekä laaja sopimuspohja.

Suomi on allekirjoittanut kansainvälisiä sopimuksia, joihin kuuluu oikeus järjestäytyä ammatillisesti ilman rangaistusta. En voi kuin ihmetellä, miten tällainen työnantajan painostus sopii yhteen sitoumustemme tai oman lainsäädäntömme kanssa.

Kolumni julkaistu Savon-Sanomissa ja Karjalaisessa 9.5.2018

Runo vapuksi 2018 punaisten haudalle

Jos nyt näkisimme taakse sadan vuoden

silloin köyhän riisto ahdisti nälkää tuoden

mutt toivo silti eli työläisellä paremmasta

uusi alku, usko leivästä leveästä ja varmemmasta

Levisi sosialismin aate ja se oli vahva

Uskottiin, demokratian voitosta tulisi muutosten kahva

Mut sodaksi muuttui taistelu politiikan vallasta

Häviön tultua työläisille tappion kalkki oli karvasta

Tuomiot olivat julmia, teloitukset valtavan laajat ja hurjat

Jos hengissä selvisi, siirto vankileirille, missä olot oli kurjat

Siellä köyhälistö nälällä näännytettiin

ja nöyräksi työläiseksi käännytettiin

Mutta vanki kädet taskussa nyrkkiin puristaen

Vannoi hän tämän kaiken kurjuuden muistaen

– Silloin lausui hän mielessään sanat nuo

”Vielä kerran demokratia meille hyvinvoinnin tuo

Silloin paremmat on meillä työn ehdot

ja vastasyntyneille saamme ilmaiset kehdot

Köyhää tuetaan, kun hän kotona hoitaa lastaan

Perheet huomioidaan ja silloin yhteiskunta tulee vastaan

Tulee se aika vielä, milloin köyhän ääni voittaa

Kauankohan siihen vielä menee, kun se aika koittaa”

– Näin ajatteli nälissään punavankiparka

Vaan ei sitä ääneen kertonut, kun oli sen verran arka

Kuitenkin mielessään päätti hän työväen aatetta vielä jatkossa jakaa

Sillä totta on, kyllä se paremmin köyhälle hyvinvointia takaa

Niin hyvät kuulijat, tässä teloitettujen haudalla täytyy meidän heille kunnia antaa

He loivat pohjan liikkeelle, mikä kauas kantaa

Ei anneta heidän uhrauksien valua löysään hiekkaan

Jatkakaamme rauhan aitoa työtä, ettei kenenkään tarvitse tarttua miekkaan!