Aihearkisto: Yleinen

Nuorille saatava lisää valistusta nuuskan käytön vaaroista

Tein hallitukselle toimenpidealoitteen valistustyön lisäämiseksi nuuskan käytön vaaroista. Valistustyötä olisi tärkeä tehdä erityisesti nuorten keskuudessa. Suomalaisten tupakanpolttoa on saatu merkittävästi vähenemään viime vuosikymmeninä pitkäjänteisellä työllä. Jos aiomme saavuttaa nikotiinittoman Suomen, nyt on aika puuttua nykyistä pontevammin myös nuuskan käyttöön. Käyttö on lisääntynyt erityisesti poikien keskuudessa, vaikkakin myös tyttöjen nuuskan käytössä on havaittu kasvua.

Vuonna 2017 ammattioppilaitoksessa opiskelevista pojista käytti nuuskaa päivittäin 16,7 %, lukion 1. ja 2. vuoden oppilaista 8 % ja peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista 7,6 %. Nuuskan käytössä on myös suuria paikkakuntakohtaisia eroja. Syöpäjärjestöt ovat nostaneet esiin, että erityisen tärkeää on tavoittaa ammattiin opiskelevat nuoret, joilla tupakkatuotteiden käyttö on muita yleisempää. Syöpäjärjestöjen tutkimuksessa todetaan, että ammattioppilaitoksista puuttuu käytännön toimintatapoja nikotiinittomien ympäristöjen luomiseksi.

Nuuskan käytön lisääntyminen nuorten keskuudessa voi johtua esimerkiksi siitä, että sitä ei aikuistenkaan keskuudessa pidetä yhtä haitallisena kuin tupakointia. Nuuskan käyttö vaikuttaa kuitenkin monella eri tavalla haitallisesti terveyteen. Erilaisista nuuskatuotteista on löydetty ainakin 28 syöpää aiheuttavaa ainetta. Nuuska heikentää oleellisesti suun terveyttä ja lisää vaaraa sairastua sydämen vajaatoimintaan. Lisäksi runsas nuuskan käyttö voi lisätä vaaraa sairastua kakkostyypin diabetekseen.

Tutkimusten mukaan nuoret saavat nuuskaa käyttöönsä vaivatta, vaikka sen myynti ja maahantuonti on Suomessa kielletty. Täysi-ikäset yksityishenkilöt voivat tuoda nuuskaa omaan, henkilökohtaiseen käyttöön yhden kilon vuorokaudessa. Lahjaksi nuuskaa ei saa tuoda ja tupakkatuotteiden hallussapito on alaikäisiltä kielletty.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan ymmärrys nuorten nuuskaan liittyvistä valinnoista, mielikuvista ja toimintatavoista on tärkeää, kun suunnitellaan ennaltaehkäisevää työtä. Selvityksen mukaan nuoret itse ehdottivat keinoiksi esimerkiksi suoraan nuoriin vaikuttamisen, jotta heidät saadaan ajattelemaan kriittisesti nuuskan käytöstä ja nuuskavalistuksen lisäämisen.

Nuorten mukaan tupakasta on onnistuttu tekemään epätrendikästä, ja he toivovat samantyyppistä valistusta nuuskasta. Esikuvilla on myös suuri vaikutus nuoriin. Varsinkin jääkiekkoilijoiden nuuskan käyttö vaikuttaa siihen, että se nähdään helposti yhdistettävänä urheilullisuuden kanssa. Nuuskavalistuksen on hyödynnettävä nuorten omia kanavia, kuten somea. Valistuksen on pystyttävä puuttumaan myös siihen, että nuuska yhdistetään urheilullisuuteen, vaikka sillä on vakavia terveyshaittoja.

NYT PISTETÄÄN SOTE-UUDISTUS KUNNOLLA KÄYNTIIN

Sosiaali- ja terveydenhuollon suurta uudistusta on yritetty kasata kokoon ainakin kahden edellisen eduskuntakauden aikana, mutta se on molemmilla kerroilla kaatunut perustuslaillisiin ongelmiin.

Myös Rinteen hallitus on ottanut tämän haasteen vastaan ja ryhtynyt etsimään keinoja, joilla etsitään riittäviä voimavaroja näiden palvelujen hyvään ja tasapuolisen tuottamiseen.

Hallitusohjelmassa on päätetty, että uudistuksen keskeisinä tavoitteina on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille sekä parantaa palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Lisäksi huomioidaan edellisten valmistelujen hyvät asiat ja perustuslain vaatimukset sekä maakuntahallinon mahdollisuudet. Uudistus tehdään julkisten palvelujen ehdoilla.

Uudistuksen valmistelua vetää sosiaali- ja terveysministeriö. Muut valmisteluryhmät, kuten henkilöstöjaosto ja seurantaryhmä ovat myös käynnistäneet työnsä. Samoin kuntaministeri on aloittanut maakunnallisen sote-mallin ja siihen liittyvien lakiesitysten valmistelun.

Ensi vuoden budjettikäsittelyn yhteydessä oli kuntaministeri Paatero hallintovaliokunnassa kuultavana talousarvioesityksensä sisällöstä. Hän korosti maakuntauudistuksen etenemisjärjestyksen tärkeyttä. Aluksi keskitytään siis vain sosiaali- ja terveysuudistukseen. Uudistuksen ei tässä vaiheessa sotketa mitään muuta valtion- tai kuntien hallinnonalaa, tämä siksi, että uudistus saataisiin vietyä maaliin asti.

Rahoituksen osalta on tehty työsuunnitelma, jossa aletaan valmistella maakunnille siirtyvän rahoituksen laskelmia kunnilta siirtyvien tehtävien osalta. Maakuntaveroa ja niin kutsuttua monikanavarahoitusta koskevat valmistelut eivät vielä käynnisty, sillä ensin on saatava toimiva malli aikaan. Tästä edetään uutta sote-maakuntaa kohden. Myös pääkaupunkiseudun, eli Helsingin ja Uudenmaan erillisratkaisua etsitään työryhmissä.

Minusta Ministeri Paateron näkemykset ovat kuntakentän näkökulmasta hyviä. Tehdään ensin se, mikä on välttämätöntä ja valmistellaan asiat huolella. Uudistus on iso ja vaativa. Sen vuoksi on tärkeää, että kolmen ministerin, eli Kiurun, Pekosen ja Paateron yhteistyö toimii saumattomasti.

Nyt on korkea aika saada tämä ratkaisu onnistumaan. Tämä on tärkeää julkisten terveyspalveluiden ja ennen kaikkea ikääntyvän väestön kannalta. Palvelut on viimeinkin saatava sellaisiksi, että vanhukset saavat hyvät ja laadukkaat hoivapalvelut, aina kun niitä tarvitsevat.

Kolumni julkaistu Warkauden Lehdessä 19.10.2019

68 vuotta täyttäneiden työterveyshuollon rahoitus saatava kuntoon

Hallitusohjelmassa tavoitteena on pidentää työuria alusta, keskeltä ja lopusta. Moni eläkeikää lähestyvä pohtii, jaksaisiko jatkaa työelämässä vielä eläkeiän täyttymisen jälkeen. Eläkkeelle jääminen on monelle paras vaihtoehto, jos oma jaksaminen ei enää riitä tai haluaa keskittyä esimerkiksi läheisen hoivaan.

– Kuitenkin monilla riittäisi virtaa vielä jatkaa iäkkäänäkin työelämässä. Tämän vuoksi myös vanhempien ikäluokkien, eli 68 vuotta täyttäneiden jaksamista ja ajatuksia on tärkeä kuulla työurien pidentämistä koskevassa keskustelussa, kansanedustaja Matti Semi sanoo.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 68-74-vuotiaita työllisiä oli noin 38 000. Tämän ikäryhmän työllisistä suurin osa on yrittäjiä. Työurien pidentämisessä oleellista on parantaa työoloja ja työhyvinvointia. Tässä työterveyshuolto on oleellinen tekijä.

– Työnantajan pitää järjestää työterveyshuollon palvelut myös 68 vuotta täyttäneille työsuhteessa oleville työntekijöilleen. Ongelma kuitenkin on, että Kela ei maksa työnantajalle korvausta 68 vuotta täyttäneiden työterveyshuollon kustannuksista. Kela-korvauksen puuttuminen nostaa kynnystä pitää 68 vuotta täyttänyt työntekijä töissä.

68 vuotta täyttäneiden työterveyshuollon kustannuksista puuttuu rahoitus. Työnantaja on velvollinen suorittamaan työnantajan sairausvakuutusmaksua Suomessa sairausvakuutetuista työntekijöistä ajalta, jolloin työntekijä on 16–67-vuotias ja vastaavasti vakuutettujen velvollisuus maksaa sairausvakuutusmaksuja koskee 16–67-vuotiaita. Maksuvelvollisuudet päättyvät sen kuukauden loppuun, jolloin työntekijä täyttää 68 vuotta.

Matti Semi jätti hallitukselle kirjallisen kysymyksen 68 vuotta täyttäneiden työntekijöiden työterveyshuollon korvaamisesta työnantajille.

Lisätietoja: Matti Semi, 050 513 0688, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­

Matti Semi huolissaan Varkauden vanhusten hoidosta: Hoitajien työaika ei riitä

Olen saanut kuluvan vuoden aikana useita yhteydenottoja vanhuksilta ja vanhusten hoitajilta Varkauden vanhustyön tilanteesta ja siitä, miten työaika ei riitä vanhusten kohtaamiseen. Nyt talouden kiristymisen myötä yhteydenotot ovat lisääntyneet, koska sijaisten käyttöä on rajoitettu.

Samalla huoli hyvän ja riittävän hoivan tarjoamisesta vanhuksille on noussut keskusteluissa esille.

Yhtenä esimerkkinä hoitajalle oli annettu vuoron ajaksi 34 hoitopaikkaa. Työaika on 7 tuntia 45 minuuttia. Siitä tes:n mukainen ruoka- ja kahvitauko vie 30 minuuttia, siirtymät asiakkaalta toiselle on laskettu kestämään neljä minuuttia asiakasta kohti. Silloin asiakas käynnin ajaksi jää kahdeksan minuuttia. Sinä aikana pitää huolehtia kotona asuvan vanhuksen tarvitsevista palveluista.

Kun huomioidaan työaikaan kuuluva raportointi, käytännössä työaika vanhusten kanssa jää vielä lyhyemmäksi.

Näitä vastaavia viestejä on tullut minulle runsaasti. Herääkin kysymys, arvostetaanko meillä riittävästi vanhustyötä?

Pakko kysyä, vastaako tällainen toiminta kaupunkimme strategian kirjaukseen: Warkaudessa asuu hyvinvoivia ihmisiä.

Toinen puoli kotihoidontilanteessa on se, että kaikille palvelun tarvitsijoille laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma. Se, pystyykö hoitaja toteuttamaan hoitosuunnitelman mukaisen työn tällaisessa työpaineessa, on erittäin epävarmaa.

Viesti minkä työntekijöiltä olen saanut, on se, että joustetaan lepoajoista ja venytetään työpäivää. Tämä lisää työtaakkaa ja kasvattaa sairastumisen riskiä, mikä johtaa lopulta sairauspoissaoloihin.

Sairauspoissaolojen johdosta työtaakka kaatuu seuraavan työntekijän niskaan ja näkyy vanhuksille palvelun heikkenemisenä.

Huomioitava on vielä se, että vanhukset maksavat palvelusta hoitosuunnitelman mukaisen hinnan. Nyt käy helposti niin, että vanhus/asiakas maksaa koko palveluajasta, vaikka se on supistunut muutamaan minuuttiin.

Kun kotihoidon tavoitteeksi on valtuusto hyväksynyt sen, että kotihoidon tavoitteena on tukea ja edistää asiakkaan turvallisuuden tunnetta, toimintakykyä ja edistää itsenäistä kotona pärjäämistä.

Miten tämän hetkinen hoitajatilanne edesauttaa kotona pärjäämistä? Kuinka tämä kierre saataisiin katkaistua?

Ratkaisu on työntekijöiden lisääminen. Tosiasia on, että Varkauden kaupungin työntekijöistä lähivuosina eläköityviä on Kevan tilastojen mukaan yli 200, joista kotipalvelussakin on runsaasti. Nyt näiden työntekijöiden avuksi ja oppiin tulisi palkata uutta henkilöstöä, mitkä auttaisivat työtaakan jaossa ja siinä, että vanhukset saisivat hoitosuunnitelmansa mukaisen palvelun.

Näin työtaakan paremmalla jaolla vähennettäisiin sairauspoissaolojen määrää sekä sijaistarvetta. Se myös parantaisi työilmapiiriä vanhustyössä.

 

Kirjoitus julkaistu Savon Sanomien mielipideosastolla 13.10.2018