Aihearkisto: Kolumnit

Aurinko nousee idästä

Vasemmisto voitti kunnallisvaalit. Koko maassa kannatus kasvoi 0,8 prosenttiyksikköä 8,8 prosenttiin. Pohjois-Karjalassa Vasemmiston kannatus kasvoi vielä vahvistamattomissa tuloksissa 1,9 prosenttiyksikköä 6,5 prosenttiin ja Pohjois-Savossa 0,8 prosenttiyksikköä 10,2 prosenttiin.

Hallitus hävisi vaalit koko maassa. Erityisesti perussuomalaiset romahtivat, mutta myös pääministeripuolue keskusta jäi kisassa kolmanneksi. Kokoomus piti suurimman kuntapuolueen aseman tappion kautta. Punavihreät sen sijaan nousivat ja voittivat etenkin kaikissa suurissa kaupungeissa, myös Savo-Karjalassa.

Hallituksen rökäletappio välittyy erityisesti äänimäärällisessä vertailussa. Kokoomus ja Keskusta menettivät 15 000 ääntä ja Perussuomalaiset 81 000 ääntä. SDP lisäsi 10 000, Vasemmisto 26 000 ja Vihreät 106 000 ääntä.

Vasemmisto voitti vaalit suurimmassa osassa Itä-Suomen maakuntia. Pohjois-Savossa Vasemmisto voitti vaalit kymmenellä paikkakunnalla ja Pohjois-Karjalassa kahdeksalla. Vasemmisto eteni huomattavasti maakuntakeskuksien Kuopion (+2,0 %) ja Joensuun (+3,9 %) lisäksi myös pienemmillä maaseutupaikkakunnilla, kuten Leppävirralla (+ 2,2 %), Tuusniemellä (+3,6 %) ja Valtimolla (+ 3,3 %).

Vaalitulos on selvä viesti kansalta hallituksen epäoikeudenmukaista politiikkaa vastaan. Oikeistopopulismin nousulle pistettiin vaaleissa stoppi. Sotesekoilu, leikkauspolitiikka, koulutuspetos ja duunareita kurittava kiky eivät saaneet kansalta luottamusta.

Vasemmiston nousun myötä Suomen kunnissa on askelta helpompi torpata hallituksen leikkauspolitiikkaa. Kunnissa, missä demokraattiset ja edistykselliset voimat ovat vahvoilla, on pistetty vähemmän käytäntöön hallituksen kurjistamistoimia, kuten esimerkiksi subjektiivisen päivähoidon lopettamista.

Vasemmistoliitto puolusti kuntavaaleissa julkisesti tuotettuja palveluja.  Vasemmiston valtuutetut sitoutuvat tekemään valtuustoissa työtä tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja hyvän työelämän eteen. Mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen ja hyvään asuinympäristöön sekä kuntien aktiivinen rooli työllistämisessä ovat myös kärkitavoitteitamme. Tästä alkaa uuden punavihreän vasemmiston nousu Suomessa!

Kolumni on julkaistu Savon Sanomissa ja Karjalaisessa 12.4.2017.

Kiky-heikennysten tilalle työssä jaksamista

Kuluvana vuonna hyväksytty kilpailukykysopimus alentaa palkkoja jäädyttämällä palkankorotukset ja alentamalla työnantajan sairasvakuutusmaksuja. Lisäksi se siirtää osan työnantajien pakollisista työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuista työntekijöiden maksettaviksi. Myös työaikaa pidennetään palkkoja nostamatta.

Kovimmin Kiky-sopimus kurittaa julkisen sektorin pienipalkkaisia duunareita, jotka ovat pääosin naisia. Heidän lomarahojaan leikataan 30 prosenttia. Kiky-sopimuksen ja veromuutosten takia julkisen sektorin työntekijöiden ostovoima laskee ensi vuonna huomattavasti enemmän kuin muiden palkansaajien. 

Kikyn positiivisista vaikutuksista talouteen on olemattomasti näyttöjä. Valtion budjettia se kuitenkin kaventaa yli miljardilla eurolla. Myös kuntien verotuotot vähenevät, mikä lisää taloudellista painetta henkilöstövähennyksiin julkisella sektorilla. 

Vasemmistoliitto vastustaa kiky-sopimukseen liittyviä budjettilakimuutoksia ja palkansaajien maksujen korotuksia. Kikyyn liittyvien maksumuutosten peruminen parantaisi valtion rahoitusasemaa yli 1 000 miljoonalla eurolla. Nyt suomalaiset työläiset ovat kuitenkin saamassa joululahjaksi palkkojen alennuksia ja työehtojen heikennyksiä kikypaperiin käärityssä paketissa.

Varkaudessa talousarvion euroihin ei tullut kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen muutoksia. Veroja korotettaan hiukan. Toisaalta jäin pohtimaan, oliko se oikea ratkaisu, sillä onhan kaupungin veroprosentti osaltaan myös yksi houkutustekijä asuinpaikkaa valittaessa. Se on kuitenkin päätetty ja siksi on mietittävä muita keinoja, millä saadaan nuoret kiinnitettyä Varkauteen.

Varkauden kaupungin henkilöstön keski-ikä on noin viisi vuotta vanhempaa, kuin kunnissa ja kaupungeissa keskimäärin. Seuraavan kahden vuoden aikana noin 150 vakituista työntekijää saavuttaa eläkeiän ja todennäköisesti eläköitymisen vauhti jatkuu vielä joitakin vuosia sen jälkeenkin.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä teki tästä syystä esityksen, että henkilöstötoimi pyytää hallintokunnilta selvityksen rekrytointitarpeesta ja antaa sen kaupunginhallitukselle syksyllä 2017. Ajatuksemme oli luoda järjestelmä, millä kaupunki palkkaisi uusia työntekijöitä ikääntyvän työntekijän rinnalle oppimaan ja tukemaan heitä työssä jaksamisessa. Näin vähennettäisiin sairauspoissaoloja, saataisiin siirrettyä eri ammateissa vaadittavaa ”hiljaista tietoa” ja ennen kaikkea palkattaisiin nuoria alansa ammattilaisia tänne töihin. Malli voisi olla yksi vetovoimatekijä, millä saataisiin nuorten kiinnostus Varkauteen säilymään. Valtuustossa ei äänestetty muusta asiasta kuin tästä ja valitettavasti esityksemme hävisi.

Olen ollut lukuisissa kaupungin eri johtajahaastatteluissa ja siellä yksi vakiokysymys on aina ollut se, että onko valittavalla mahdollista tehdä työtä edeltäjänsä kanssa yhtäaikaisesti, jotta se tärkeä ”hiljainen tieto” siirtyisi jatkajalle. Tämä on ollut aina kaikkien puolueiden vaatimus.

Nyt kun kysymyksessä on kaupungin työntekijät yleisessä merkityksessä, niin heidän työnsä vaatimus kyseenalaistetaan. Se miten kohdataan palveltava asiakas, vanhus tai potilas. Tai minä aikana on paras tehdä työsi, jotta tehtäväsi ei haittaa muiden työntekoa. Tämä hiljainen tieto on tiedossa ikääntyneillä työntekijöillä. He tietävä milloin ja miten työnteko rytmitetään. Se on tehokkuutta ja tietoa, mikä pitää opettaa tulevaisuuden työntekijöille.

Tämä ajatus ei valtuuston enemmistölle kelvannut. Harmi, sillä mielestäni kysymys ammattiosaamisen arvostuksesta.

Toivotan Rauhallisen rentouttavaa joulua ja voimia sekä menestystä Vuodella 2107!

Kolumni on julkaistu Warkauden lehdessä 26.12.2016

Takana kiireinen politiikan syksy

Julkaistu Warkauden Lehdessä 19.12.2015

Ensimmäinen syksy kansanedustajana on takana ja hallitus on pitänyt oppositiopoliitikon kiireisenä. Syksyn aluksi hallitus yritti leikata sunnuntai- ja ylityölisiä, mutta perui lopulta päätöksensä. Tästä erityinen kiitos kuuluu kaikille niille aktiivisille ihmisille, jotka lähtivät osoittamaan mieltään erityisesti pienituloisten vuorotyötä tekevien puolesta. Teidän ansioistanne hallitus tajusi viimein, että myös työntekijöitä on kuunneltava työehtojen muutoksista päätettäessä. Pakkolakipakettiin jäi kuitenkin valitettavasti edelleen esimerkiksi sairausajan palkan ja lomarahojen leikkaus. Nämäkin leikkaukset kohdistuvat kohtuuttomasti pienituloisiin. Jatka lukemista Takana kiireinen politiikan syksy