Kaikki kirjoittajan mattisemi artikkelit

Terveystarkastukset saatava kaikille jo työsuhteen alussa

Jätän lakialoitteen työsuhteen alkaessa suoritettavan terveystarkastuksen saamisesta kaikille työntekijöille. Tällä hetkellä työn aloittamista koskeva terveystarkastus tulee suorittaa vain tietyissä työtehtävissä tai työnantajakohtaisesti niin erikseen päätettäessä. Työnantajalla on kuitenkin lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuolto kaikille työntekijöilleen työsuhteen muodosta ja kestosta riippumatta.

Kattava ja kaikkien työntekijöiden saatavilla oleva työterveyshuolto on olennainen tekijä työkyvyn ylläpidossa ja erilaisten sairauksien ennaltaehkäisyssä. Onkin tärkeää, että työterveyden painopiste on ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa sen sijaan, että hoidetaan jo ilmenneitä ongelmia. Tämän vuoksi myös työsuhteen alussa olevat tarkastukset on tärkeä saada kaikille.

Jos työhöntulotarkastukset laajennetaan kaikkiin työtehtäviin, voidaan samalla ennaltaehkäistä ja seuloa kansansairauksia, havaita terveysongelmia nykyistä aiemmassa vaiheessa sekä estää mahdollisuuksien mukaan työperäisten ammattitautien puhkeaminen.

 Lisäksi työterveyshuollolla on paljon erityisosaamista myös silloin, kun työntekijä ja hänen esihenkilönsä tarvitsevat tukea erilaisten työkykyongelmien ratkaisemisessa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi työssäjaksamiseen liittyvät ongelmat tai päihde- tai mielenterveysongelmat. 

Työterveyshuolto on siis olennainen tekijä myös työllisyysasteen nostamisessa ja ylläpidossa, sillä hyvin toimiva työterveyshuolto tuo lisää työkykyisiä päiviä ja pidentää työuria niiden joka vaiheessa. 

Hoitoalan kriisin ratkaisee vain neuvottelusopu

Lakko-oikeus on keskeinen perusoikeus, jota ei voi rajoittaa kevyin perustein tai varmuuden vuoksi. Samoin oikeus terveyteen ja elämään on yksi painavimmista perusoikeuksistamme, jota valtiovallan on virkavastuulla suojeltava.

Kun hoitajaliitot jättivät lakkovaroituksen kolmelle teho-osastolle lupaamatta lainkaan suojelutyötä, oltiin hyvin hankalan paikan edessä myös vasemmistoliitossa. Aiemmin lakkoaseen käyttöön on kuulunut aina myös suojelutyöneuvottelut.

Hallitus antoi esityksensä suojelutyölaista, ja Vasemmistoliiton ansiosta saimme eduskuntakäsittelyssä siihen paljon olennaisia parannuksia. Halusimme varmistaa, että laissa ei rajoiteta lakko-oikeutta yhtään sen enempää, kuin mitä on välttämätöntä ihmisten hengen pelastamiseksi viimeisijaisena keinona.

Suojelutyömääräyksen saavat hoitajat eivät saa sanktioita kieltäytymisestä, ja määräystä noudattaessaan saavat korotetun palkan. Lisäksi vasemmistoliiton vaatimuksesta laista poistettiin myös täysin kohtuuton mahdollisuus määrätä uhkasakkoja yksittäisille hoitajille. Hoitaja ei yksin päätä, miten työtaistelua käydään.

Lakko-oikeus suojelee erityisesti neuvotteluiden heikompaa osapuolta ja tasapainottaa yhteiskunnan valtasuhteita. Vasemmistolaisena haluan tämän vuoksi aina puolustaa lakko-oikeutta. Iso parannus vasemmistoliiton tavoitteiden kannalta oli myös, että aluehallintovirastot eivät voi kieltää lakkoja siirtämällä niitä loputtomasti. Alkuperäisen esityksen mukaan lakkoja olisi voitu siirtää aina vaan uudelleen.

Suojelutyölaki ei ratkaise sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työvoimapulaa. Ainoa ratkaisu on työmarkkinaosapuolten välinen neuvottelusopu, joka korjaa työehtojen epäkohtia. Vasemmistoliiton mielestä hoitajat ansaitsevat nykyistä paremman palkan ja työehdot.

Kyse on myös samapalkkaisuuden ja tasa-arvon edistämisestä, sillä ala on vahvasti naisvaltainen. Meidän on tunnistettava entistä paremmin, mikä merkitys naisvaltaisilla aloilla on tuottavuudelle ja verotuloille.

Palkasta ja muista työehdoista sopiminen on kuitenkin työmarkkinaosapuolten tehtävä. Nyt katseen on siirryttävä myös työnantajiin. Oikeudenmukainen palkkaus on myös ihmisoikeuskysymys. Kun sopu palkankorotusten suuruudesta on neuvotteluissa löytynyt, on vasemmistoliitto valmis osoittamaan riittävät rahat niiden maksuun.

Jokaisella lapsella on oikeus perheeseen

On tärkeää, että lapsen oikeus perheeseen toteutuu nykyistä paremmin silloin, kun alaikäinen lapsi saapuu yksin Suomeen. 

Puhuin tänään eduskunnan täysistunnossa, jossa käsiteltiin hallituksen esitystä ulkomaalaislain muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on poistaa turvattua toimeentuloa koskeva edellytys yksin saapuneiden alaikäisten osalta.

Tämä on todella tärkeä asia lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta. Lapsen edun takaamisen on oltava aina meidän poliittisten päättäjien työn tärkeyslistan kärjessä. Kyse on ihmisoikeuksista, eikä mikään mene niiden ohi.

Hallituksen esitys tulee myös eduskunnan hallintovaliokunnan, jonka jäsen olen, käsiteltäväksi.

Mielestäni turvatun toimeentulon edellytystä ei pidä soveltaa silloin, kun perheenkokoajana on yksin saapunut alaikäinen. Alaikäisen perheenjäsenelle pitäisi olla mahdollista saada oleskelulupa.

Toimeentuloedellytys ei saa muodostaa estettä lapsen perusvanlaatuiselle oikeudelle elää arkea ja juhlaa oman perheensä kanssa.

Oikeus omaan perheeseen on lapsen kehityksen kannalta olennaista. Tätä oikeutta ei saa viedä pois yhdeltäkään lapselta. Oikeus omaan perheeseen on uuteen kotimaahan kotoutumisen kannalta erittäin tärkeänä asia.

Jokainen voi miettiä tilannetta, jossa itseltä olisi lapsuudessa viety mahdollisuus kotiin, missä turvaa tuomassa ovat kaikkein läheisimmät ihmiset. Tuskin mikään voi syrjäyttää ihmistä yhteiskunnasta tehokkaammin kuin tuska läheisistä erottamisesta.

On hyvä muistaa, että Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja luvannut huolehtia jokaisen lapsen oikeudesta ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä vanhempiinsa, paitsi jos se on lapsen edun vastaista.

Lisäksi lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta on olennaista tarkistaa lainsäädäntöä siten, oleskelulupamenettelyä nopeutetaan ja sujuvoitetaan.

Budjettiriihi on itäiselle Suomelle hyvä

Kiitän hallitusta siitä, että budjettiriihessä tehtiin merkittäviä panostuksia itäisen Suomen elinvoiman ja ihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi.

Olen puhunut paljon siitä, että avaintekijä Itä-Suomen tulevaisuuden kannalta on nuoriin panostaminen. Olenkin erittäin iloinen, että vasemmistoliittolaisen opetusministerin johdolla hallitus on nyt panostanut nimenomaan itäisen Suomen koulutukseen.

Hallitus on päättänyt vastata itäisen Suomen osaajapulaan kasvattamalla korkeakoulujen opiskelijapaikkoja vetovoima-aloilla.

Moni nuori jäisi mielellään kotiseudulleen opiskelemaan, mutta opiskelupaikkojen puuttuessa joutuu muuttamaan kauemmaksi. On hienoa, että opiskelupaikkojen lisääntyessä yhä useampi nuori voi jäädä kotiseudulleen, millä on laajempaakin merkitystä koko alueen hyvinvoinnille.

Kyse ei ole kuitenkaan vain nuorista, vaan itäisen Suomen opiskelumahdollisuuksien parantaminen on tärkeää myös elinikäisen oppimisen kannalta.

Opiskelu on huomattavasti helpompi yhdistää vaikka pikkulapsiarkeen tai omaishoitajuuteen, jos opiskelupaikka on lähellä kotia.

Kiitän hallitusta myös itäisen Suomen ratahankkeiden edistämisestä.

Budjettiriihen päätöksiä saamme kiittää myös siitä, että Karjalan radan ja Savon radan investointiohjelman mukaisia hankkeita edistetään.

Pitkäaikaisena huolenani on myös vaalipiirini pitkäaikaistyöttömien tilanne. Budjettiriihen päätöksistä löytyy myös Työkanava Oy:n toiminnan laajentaminen itäiseen Suomeen. Työkanava Oy on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö. Sen tehtävä on työllistää työttömiä, kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä henkilöitä.

Olen nähnyt Itä-Suomessa paljon sitä, mitä työttömyys pitkittyessään voi aiheuttaa. Moni kärsii myös mielenterveysongelmista, joihin ei saa apua. Monesti kyseessä ovat myös sukupolvien yli siirtyvät ongelmat. Olenkin iloinen siitä, että kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä autetaan työllistymään.