Kaikki kirjoittajan mattisemi artikkelit

Rakennetaan tasa-arvoa edelleen

Historia on vahvasti läsnä erilaisissa juhlavuosissa. Näin oli viime vuonnakin, kun Suomi juhli 100-vuotista itsenäisyyttään. Itsenäisyyden juhlavuonna korostui kansakuntaa yhdistävien asioiden muistaminen. Vuosi 2018 tuo eteemme kipeämpiä muistoja, kun sisällissodan alkamisesta tulee tammikuun lopussa 100 vuotta.

Sisällissotaa on kutsuttu haavaksi, joka jakoi kansan vuosikymmeniksi kahtia. Näin kävi myös kotikaupungissani Varkaudessa, missä sisällissodan uhrien lukumäärä suhteessa väkilukuun oli merkittävä.

Uhreista useat sadat olivat punaisia, jotka kuolivat teloituksissa, ”Huruslahden arpajaisissa”. Muistan vielä ajan, jolloin Varkaudessa oli alue, mihin ei työläisperheen lapsilla ollut asiaa mennä. Myös kuntien yhteistyössä näkyi pitkään poliittinen kahtia jakautuminen.

100 vuotta on pitkä aika, mutta onko se tarpeeksi pitkä aika kansallisen trauman parantamiseen? Tässä riittää tälle vuodelle pohdittavaa, kun sisällissotaa muistellaan ja tulkitaan.

Kun miettii 100 vuoden takaista sisällissotaa ja sen julmuuksia, niin yksi asia nousee päällimmäiseksi. Se on rauhan ja rauhantyön merkitys. Itsenäisyyspäivinä meillä on muisteltu erityisesti aikoja, kun itsenäisyys oli vaarassa, eli talvi- ja jatkosotaa. Yhtä tärkeää on mielestäni muistella myös kansakunnan ja hyvinvointivaltion rakentamista rauhan ajalla ja tämän työn jatkamista. Suomi ei olisi hyvinvointivaltio ilman äitiyspakkauksia, lasten päivähoitoa, koulutusta, julkista terveydenhoitoa tai toimivia työmarkkinoita, missä yhdessä sovitaan hyvinvoinnin jakamisesta.

Suomessa on ymmärretty, että rauhaa ei rakenneta asevarustelulla vaan tekemällä päätöksiä, jotka kasvattavat tasa-arvoa. Tässä työssä Vasemmisto on saanut aikaan tasa-arvoon johtaneita lakeja sekä päätöksiä niin perhepolitiikassa kuin työmarkkinoilla. Näistä saavutuksista pitää olla kiitollinen ja ylpeä. Historia on hyvä tuntea, myös kipeimmät puolet on tunnettava ja niistä on otettava oppia, jottei toisteta samoja historiassa tehtyjä virheitä.

Tammikuussa edessämme on myös presidentinvaalit. Presidentti nähdään Suomessa arvojohtajana, jonka tehtävä on yhdistää kansaa. Kainuulaisena, korpikansan kasvattina Merja Kyllönen tuo vaaliteemoissaan hyvin esille sen, miten kansakunnan eheys ja rauha rakentuvat tasa-arvosta. Hän tietää rauhan ja hyvinvoinnin merkityksen ihmisten elämään!

Kolumni on julkaistu 10.1.2018 Savon-Sanomissa ja Karjalaisessa

Hallituksen lahja aktiiviselle työttömälle

Eduskunta jatkaa tällä viikolla niin kutsuttua työttömyysturvan aktiivimallin käsittelyä. Sen päätavoitteena on, että hallitus etsii keinoja työttömien lisäpotkimiseen. Nyt hallitus haluaa laskea työttömyyspäivärahaa 4,65 prosenttia, jos työtön ei ole ollut 65 maksupäivän aikana tarpeeksi aktiivinen työmarkkinoilla.

Ehdotettu aktiivimalli laittaa työttömän epätietoiseen asemaan. Jos hän ei saa työpaikkaa tai työvoimapalvelua tai koulutuspaikka vaikka kuinka yrittäisi, hänellä on silti vaarana menettää noin viisi prosenttia toimeentulostaan. Mistä taikoa kaikille työpaikka korkean työttömyyden alueilla? Hallitus on itse tehnyt tästä vaikeaa, kun se on leikannut myös palkkatukityöllistämisrahoja.

Aktiivimalli on selkeää jatkoa hallituksen työttömien eriarvostamispolitiikalle. Ensin otettiin indeksikorotukset pois ja sitten vähennettiin ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan kestoaikaa sadalla päivällä. Työtä pitää ottaa vastaan entistä kauempaa, vaikka liikenneyhteydet puuttuisivat. Miten tällaisessa yhtälössä yhdistetään esimerkiksi pienten lasten vanhemmuus ja työnteko?

Minulle on tullut aktiivimallilain esittelyn jälkeen lukemattomia sähköposteja, joissa työttömät kertovat omasta vaikeasta taloustilanteestaan. Koskettavin oli viesti, jossa seitsenlapsisen perheen äiti kuvasi perheensä tilannetta. Hänen ansiosidonnaisen päivärahansa on päättynyt lokakuun lopussa. Työmarkkinatukihakemus on jätetty Kelalle ja siellä se seisoo edelleen, koska käsittelijöistä on pulaa. Näin rahaa ei tule tilille.

Hän asuu kunnassa, missä subjektiivista päivähoito-oikeutta on rajattu ja ryhmäkokoja kasvatettu. Perheen lasten oikeutta varhaiskasvatukseen on siis rajattu, koska vanhemmat ovat jääneet työttömiksi. Aktiivimallin voimaantulo vaikeuttaa perheen tilannetta entisestään, koska käytännössä puolison työmarkkinatuki tulee leikkautumaan 4,65 prosenttia ensimmäisen tarkkailujakson jälkeen! Jos vanhemmat saavat työtä, kotipaikkakunnalla on velvollisuus järjestää lapsille hoitopaikka kahdessa viikossa, mutta silpputyön tai työttömille suunnatun koulutuksen takia näin ei ole. Miten perhe tässä tilanteessa voi estää toimeentulonsa leikkauksen?

Perheen tilanne konkretisoi hallituksen politiikan seuraukset. Sekä työttömyysetuuksia että perhe-etuuksia on leikattu rajusti viime vuosina. Niin kutsuttu aktiivimalli on siis suora leikkaus jo valmiiksi heikossa asemassa olevilta työttömiltä lapsiperheiltä. Näin jatkuu Sipilän hallituksen eriarvostamispolitiikka!

Kirjoitus julkaistu Warkauden Lehdessä 19.12.2017

Turvallisuus taataan vain toimivilla julkisilla palveluilla

Eduskunta jatkaa tänään keskustelua ensi vuoden budjetista. Kansanedustaja, hallintovaliokunnan jäsen Matti Semi pitää sisäistä turvallisuutta asiana, jota on hyvä katsoa laajasti.

– Sisäisessä turvallisuudessa on kyse myös siitä, miten saadaan riittävät varat opetukseen, hoivaan ja huolenpitoon. Nämä ovat oleellisia asioita yhteiskunnan eheyden ja turvallisuuden kannalta. Poliisin määrärahat konkretisoituvat puolestaan siinä, riittääkö koko maassa poliiseja valvomaan tehostetutusti liikennettä, jotta lasten ensimmäiset koulumatkat ovat turvallisia. On surullista, että tällaiset asiat eivät välttämättä ole kaikkialla Suomessa itsestäänselvyyksiä, Semi toteaa.

Matti Semi on tyytyväinen siitä, että romahtamassa olleisiin poliisimääriin on saatu parannusta. Vuodelle 2018 on panostettu 24 miljoonaa euroa lisää rahaa kompensoimaan aiempia leikkauksia. Lisäksi ammattikunnan jatkuvuutta on parannettu poliisikoulutuksen opiskelijamäärän nostolla.

– Tosin tämä tuo helpotusta vasta pitkällä aikavälillä, sillä vaativa koulutus vie aikansa. On järkevää, että rikostutkijoiksi palkataan myös korkeakoulusta valmistuneita tutkijoita. Se parantaa korkeakouluista valmistuneiden tutkijoiden työllistymistä. Silloin voidaan ohjata niukat poliisien voimavarat rikostorjunnan valvontaan, Semi sanoo.

Matti Semi on huolissaan erityisesti liikenteen valvonnasta sekä harmaan talouden torjunnasta. Vasemmistoliiton tavoitteena on lisäpanostukset harmaan talouden torjuntaan.

– Liikennepoliisin lakkauttaminen loi suuren aukon liikenteen valvontaan ja turvallisuuteen. Tarvitsemme Suomeen oman raskaanliikenteen valvontayksikön. Sen avulla pystytään estämään lainvastaiset rahtikuljetukset sekä torjumaan kuljetuksiin liittyvää harmaata taloutta. Valvontayksikkö parantaa myös suomalaisen rehdin kuljetusyrittäjän asemaa kilpailutilanteessa.

Lisätietoja: Matti Semi, matti.semi@eduskunta.fi, 050 513 0688

 

Ei sanktioilla, vaan työllistymisen esteiden purkamisella

Eduskunta jatkaa tänään työttömyysturvan aktiivimallin käsittelyä. Hallitus haluaa laskea työttömyyspäivärahaa 4,65 prosenttia, jos työtön ei ole ollut 65 maksupäivän aikana tarpeeksi aktiivinen työmarkkinoilla. Kansanedustaja Matti Semin mukaan aktiivimalli on todellista työttömien kyykyttämistä.

– Erityisen ongelmallisena näen aktiivimallin harvaan asutulla seudulla, missä työttömien mahdollisuudet osallistua työllistymistä edistävään palveluun tai toimintaan eroavat oleellisesti isompien kaupunkien tilanteesta. En voi kuin ihmetellä, miten tässä taataan työttömien yhdenvertainen kohtelu ja oikeus riittävään toimeentuloon koko maassa, Semi toteaa.

Työttömien rankaisemisen sijasta Semi toivoo, että eduskunta keskittyisi työllistymisen helpottamiseen.

– Työttömillä on monenlaisia esteistä edessään. Yksi merkittävä kysymys on päivärahojen maksun sujuvuuden parantaminen tilanteessa, jossa työtön ottaa tilapäistä työtä vastaan. Moni työtön törmää jatkuvasti byrokratiaan, kun päivärahojen maksu katkeaa ja maksut lähtevät uudelleen käyntiin vasta, kun uusi palkkatodistus on toimitettu kassalle, Semi sanoo.

Esimerkiksi naisvaltaisella kuntasektorilla on paljon sijaistyötä tarjolla. Kuntien palkanmaksujärjestelmä aiheuttaa suuria hankaluuksia ihmisten arkeen, koska sijaistyön vastaanottaminen voi tarkoittaa jopa kahden kuukauden rahatonta jaksoa. Ihmisille aiheutuu pitkiä rahattomia jaksoja, koska palkat ja palkanlisät maksetaan eri jaksoilla.

– Kaksi kuukautta on pitkä aika unettomina öinä miettiä, mistä saadaan rahat lasten talvivaatteisiin tai lääkemaksuihin. Me kaikki tajuamme, että tällaiset asiat eivät voi odottaa ensi kuuhun, Semi sanoo.

Lyhytaikaisten sijaisuuksien vastaanottamisen helpottaminen on oleellinen kysymys erityisesti nuorille, joille sijaisuudet tarjoavat arvokasta työkokemusta ja verkostojen luomista.

– Ilman tällaista kokemusta kiinnittyminen työelämään on äärimmäisen vaikeaa. Meidän on nyt keskityttävä näiden taloudellisten esteiden purkamiseen, jotta työllistyminen helpottuu koko maassa. Järjestelmän on joustettava, ei ihmisten kukkaron ja välttämättömien hankintojen. Aktiivimalli todistaa taas valitettavasti hallituksen työllisyyspolitiikan älyttömyyden. Työllistyminen ei parannu sanktiolla, vaan työllistymisen esteiden purkamisella, Semi toteaa.

Lisätietoja: Matti Semi, matti.semi@eduskunta.fi, 050 513 0688