Kaikki kirjoittajan mattisemi artikkelit

Oikeuslaitosta uudistettava oikeusturva, ei säästöt edellä

Eduskunta käsittelee tänään käräjäoikeuksien rakenneuudistusta. Hallitus pyrkii säästämään tuomioistuinten menoissa lakkauttamalla seitsemän käräjäoikeutta ja sulkemalla 21 käräjäoikeuden istuntopaikkaa. Edellinen merkittävä oikeuslaitoksen supistaminen tehtiin vuonna 2010. Tällöin käräjäoikeuksien määrä pudotettiin 51 nykyiseen 27 käräjäoikeuteen. Hallitus aikoo karsia käräjäoikeusverkostoa merkittävästi, vaikka ei ole selvittänyt vuoden 2010 uudistuksen vaikutuksia ihmisten oikeusturvaan ja tuomioistuinlaitoksen toimintaan.

– Miten käräjäoikeusverkostoa voidaan taas merkittävästi supistaa, jos emme tiedä edellisen reformin vaikutuksia? Mitä oikeusvaltiosta jää jäljelle, jos ihmisten oikeusturvasta voidaan säästää tietämättä vaikutuksista? kansanedustaja Matti Semi ihmettelee.

Tuomariliiton mukaan hallituksen esitys käräjäoikeusverkoston supistamisesta ei ole maantieteellisesti tasa-arvoinen. Käräjäoikeusverkoston karsiminen tulee vaikuttamaan ihmisten mahdollisuuksiin hoitaa asioitaan tasapuolisesti asuinpaikkakunnasta riippumatta.

– Jo pelkästään kasvavat matkakustannukset asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan ja vaikuttavat erityisesti pienituloisten asemaan ruuhka-Suomen ulkopuolella. Esimerkiksi Pohjois-Savosta lakkautetaan kansliat sekä Iisalmesta että Varkaudesta. Riittävän tiheä käräjäoikeusverkosto on alueiden elinvoimalle ihan yhtä tärkeää kuin muutkin palvelut. Näin on oltava, jos otamme kansalaisten oikeusturvan takaamisen tosissaan koko Suomessa.

Matti Semi on huolissaan myös käräjäoikeusverkoston karsimisen vaikutuksista valtionhallinnon työpaikkoihin ympäri Suomen.

– Käräjäoikeudet käsittelevät valtionhallinnon toimijoiden, kuten poliisin, ulosoton, oikeusavun, verottajan ja maistraatin asioita. Nämä varmasti miettivät toimintojensa laajuutta paikkakunnilla, joista käräjäoikeudet karsitaan.

Lyhytnäköisten ja seurauksiltaan arvaamattomien säästötoimien sijasta Semi vaatii laajempaa keskustelua siitä, miten oikeuslaitosta kehitetään.

– Vallan kolmijaon kannalta on äärimmäisen tärkeää, että me poliitikot pysymme pois oikeussaleista tuomareita neuvomasta. Sen sijaan meidän on puututtava siihen, että jutturuuhkat ovat pysyneet samanlaisina jo pitkään ja käsittelyajat tuomioistuimissa kasvavat. Meidän on nyt keskusteltava siitä, miten tuomioistuinten perusrahoitus turvataan, jotta kansalaisten oikeusturva toteutuu joka puolella maata ja kukkaron paksuudesta riippumatta.

Lisätiedot: Matti Semi, matti.semi@eduskunta.fi, 050 513 0688

 

Veronpalautusten lunastaminen oltava maksutonta kaikille

Kansanedustaja Matti Semin mukaan ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa veronpalautusten lunastamisessa. Verotettava, jolla ei ole pankkitiliä tai se ei ole verottajan tiedossa, joutuu lunastamaan veronpalautukset pankilta. Tällöin veronpalautukset maksetaan maksuosoituksena eli rahalähetyksenä Osuuspankin kautta.

– Maksuosoituksen lunastaminen on muuttunut maksulliseksi. Palveluhinnastoissa voi olla eroja eri Osuuspankkien välillä, mutta esimerkiksi Helsingin Seudun Osuuspankin hinta maksuosoituksen lunastamiselle käteisellä tai toisen pankkiryhmän tilille on seitsemän euroa, Semi toteaa.

Lunastuksen maksullisuuden vuoksi Verohallinto ei maksa alle 15 euron palautuksia maksuosoituksina muutoin kuin asiakkaan pyynnöstä.

– Pienistä veronpalautuksista pankin seitsemän euron palvelumaksu syö valtaosan. Näin pankki saa tuloja yleensä pienituloisten vähistä veronpalautuksista, jotka ovat olleet lainassa verottajalla. Ei ole oikeudenmukaista, että veronpalautusten lunastaminen on maksullista osalle ihmisistä, Semi sanoo.

Matti Semi jätti asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

Lisätietoja: Matti Semi, matti.semi@eduskunta.fi, 050 513 0688

Hyvän mielen salat!

Mistä minulle tänä päivänä tulee hyvä mieli?
Siitä se tulee, kun työstä löytyy iloinen puhe ja reipas kieli
Kun työkaverit huumoria ymmärtää
ja myös ymmärrystä löytyy, kun ajatuksiaan syventää
Siitä minä hyvän mielen saan
Myös muualtakin sen löydän ja mielelläni kaiken hyvän mielen jaan
Esimerkiksi kun luontoon menen kulkemaan
ja tapaan siellä ihmisen kenet vaan
Joka marjapaikkaa kaipaa ja sitä haluaa etsiä
Mielelläni opastamaan lähden ja kulkemaan pitkin metsiä
Marjat, sienet sieltä löydetään, ne poimitaan ämpäriin tai koppaan
Hyvä mielen sieltä saan myös puhtaasta ilmasta ja sen vaikutuksesta koko kroppaan
Totta on se, että luonto iloa antaa ja elämän katsomusta syventää
Lisäksi myös perhe ja lapsenlapset sitä keventää
Lasten kanssa askartelu ja leikki iloa tuo
Vaikka nämä uudet leikit minusta kummallisia ovat nuo
On leikittävä vaikka ”mine craftia”
Ja minun pitää siinä jotain ihmeellistä oliota vahtia
Kuitenkin kun lapset touhuaa ja iloisesti kirmaa
Niin silloin ukki hyvän mielen saa, se on aivan varmaa
Eräästä seikasta minulle hyvä mieli tuli ja se mielessä pysyi
Kun kuusivuotias tytöntyttö minulta vakavissaan kysyi
”Miksi ukki kaiken teet, minkä Seija-mummo käskee sinut tekemään?”
Lapset ovat tarkkoja ja kertovat avoimesti sen minkä sattuvat näkemään
Näistä kaikista ja monesta muusta asiasta hyvän mielen saan
Uskon siihen, kun positiivisesti ihmisiin suhtaudut, niin hyvän mielen sinäkin saat mistä vaan!

Kirjoitettu eduskunnan hyvän mielen vuoden kunniaksi 2017

Pikaisia ratkaisuja maaseudun joukkoliikenteen kehittämiseen

Kansanedustaja Matti Semi on huolissan maaseudun joukkoliikenteen tilanteesta. Joukkoliikennemäärärahoja on jatkuvasti leikattu, mikä hankaloittaa myös Suomen tavoitetta liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä vuoteen 2030 mennessä.

– Oma auto on jo pitkään ollut lähes pakollista maaseudulla ja tätä kehitystä vastaan on kehitettävä uusia malleja toimia, esimerkiksi erilaisia kyydin jakamismalleja. Maaseudulla digitalisaatio voi tuoda uusia ratkaisuja esimerkiksi tilaus- ja kutsuliikenteeseen. Maaseudun liikenteen turvaamiseksi tarvitsemmekin ennen kaikkea enemmän uusia, ennakkoluulottomia avauksia.

Bussilinjojen lakkautukset ovat koetelleet pahasti esimerkiksi Itä-Suomea, jonka väestö ikääntyy kovaa vauhtia. Toimiva joukkoliikenne on tärkeää ikääntyneiden liikkumiselle, mutta se on tärkeää myös tavoitteelle saada nuoret pysymään alueella.

– Jos opiskelu- ja työpaikkoihin ei pääse helposti, on muuttaminen ainoa vaihtoehto. Myös lapsiperheet haluaisivat nykyistä enemmän asua maaseudulla, mutta huonot liikenneyhteydet vievät alueilta vetovoimaa.

Lisäksi ratojen sähköistämistä on hyvä jatkaa myös harvaanasutulla alueella, sillä se nopeuttaa ja parantaa junaliikenteen laatua sekä kilpailukykyä.

Matti Semi jätti maaseudun joukkoliikenteen turvaamisesta ja kehittämisestä sekä Itä-Suomen raideliikenteen sähköistämisen edistämisestä hallitukselle kirjallisen kysymyksen.

Lisätietoja: Matti Semi, matti.semi@eduskunta.fi, 050 513 0688