Koulutus on Suomen menestymisen tae

Varkautelaisena kansanedustajana olen ylpeä, koska Könönpellon koulu Varkaudessa valittiin vuoden kouluksi. Valinnan teki Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Kiitosta sai erityisesti koulun ilmapiiri, yhteisöllisyys ja osallistava toimintatapa. Könönpellon koulu on jo vuosia tietoisesti kehittänyt ProKoulu -mallia yhdessä Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Mallin ytimessä on positiivisella palautteella ohjaaminen. Tämä on tuottanut tulosta, sillä palautteen mukaan koulussa viihtyvät niin oppilaat kuin henkilöstökin.

Tänään myös eduskunnassa käydään laajaa koulutuspoliittista keskustelua, kun koulutuspoliittinen selonteko on täysistunnossa lähetekeskustelussa. Selonteossa suunnataan kohti 2040-lukua ja nimetään keskeiset pitkän aikavälin koulutuspoliittiset tavoitteet varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen asti.

Itse olen puhunut paljon siitä, kuinka koulutusmahdollisuudet ovat tärkeitä alueiden elinvoimalle. Tämä näkyy kaikilla koulutusasteilla. Jos pienevät ikäluokat aiheuttavat sen, että harvaan asutun maaseudun kouluverkko supistuu, joudumme huonoon kierteeseen. Koulun lopettaminen nostaa lapsiperheiden kynnystä muuttaa alueelle, vaikka maalle muutto muuten kiinnostaisikin.

Niin kuin koulutuspoliittisessa selonteossakin todetaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ikäluokat pienenevät voimakkaasti jo vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on turvata lapsen oikeudet varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen myös tulevaisuudessa.

Vasemmistoliitolle on myös tärkeää, että kaikille lapsille taataan oikeus lähiopetukseen, sillä se takaa parhaiten oppimistulokset, jotka eivät riipu lapsen taustasta. Korona-ajan yksi opetus on ollut, että etäopetus kiihdyttää eriarvoistumista, jossa osa lapsista jää jälkeen ja pahimmillaan tippuu kokonaan syrjään koulutieltä.

Koulu on myös paikka, missä lapset tapaavat ja saavat kavereita, eikä tätä sosiaalista puolta saa unohtaa. Etäopetuksen laajentaminen ei siis ole ratkaisu koulutuksen saavutettavuuteen liittyviin ongelmiin tulevaisuudessa.

Nyt kun paljon puhutaan velasta ja sen määrästä, on hyvä muistaa, että koronan aiheuttama oppimisvelka tulee erityisen kalliiksi. Sen vuoksi siihen on myös määrätietoisesti puututtava. Koulutukseen panostaminen on myös parasta työllisyyspolitiikkaa. Meidän on taattava nykyistä paremmin ihmisille erilaisissa elämäntilanteissa ja läpi elämän mahdollisuudet päivittää omaa osaamistaan tai aloittaa ihan uusi koulupolku.

On myös muistettava, että moni aikuinenkin tarvitsee tukea oppimisessaan. Monelle juuri riittämätön tuki koulussa on voinut olla aikoinaan syy, miksi koulutie on jäänyt kesken ja miksi sen uudelleen aloittaminen voi tuntua hankalalta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *