Nyt on tuettava opiskelijoiden jaksamista

Korkeakoulut ovat olleet pääosin etäopetuksessa jo yli vuoden. Tämä on pitkä aika nuorten aikuisten elämässä. Korona-ajasta uhkaakin tulla heille negatiivinen sukupolvikokemus, joka vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.

Opiskelun aloittaminen on usein suuri elämänmuutos. Moni muuttaa ensimmäistä kertaa asumaan itsenäisesti, osa vieraalle paikkakunnalle, missä ei vielä tunne ketään. Moni meistä varmasti muistaa tämän innostavan uuden alun elämässään. Korona-aika tekee tästä kuitenkin hyvin erilaisen tilanteen tämän päivän nuorille.

Opiskeluaikoina solmituista ystävyyssuhteista tulee usein elämänmittaisia, mutta nyt eristäytyminen ja etäopiskelu tekevät niiden syntymisestä vaikeaa. Yksinäisyys lisää riskiä mielenterveysongelmiin.

Opintopsykologien saatavuuden parantaminen ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa on tärkeää. Psykologiliiton mukaan opintopsykologeja tulisi olla vähintään yksi 4000 opiskelijaa kohden. Myös useat opiskelijajärjestöt vaativat opintopsykologien lakisääteistä mitoitusta. On opiskelijoiden yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallista, että osassa korkeakouluja opintopsykologeja ei ole ollenkaan.

Kun käy vierailemassa Itä-Suomen yliopiston sivuilla, löytää tiedon, että opintopsykologin yksilöohjauksen ajat ovat tältä keväältä täynnä. Se ei ole mikään ihme, sillä yliopistossa on kaksi opintopsykologia. Kaikkinensa Itä-Suomen yliopistossa on noin 15 500 tutkinto-opiskelijaa. On hienoa, että yliopisto on yhdessä ylioppilaskunnan kanssa kuitenkin itse tarttunut asiaan luomalla ”kaikki opiskelijat tavoitetaan” -toimintamallin. Yliopisto on palkkaamassa myös kolmannen opintopsykologin.

Korona on siis valtava mielenterveyden kriisi, mikä näkyy myös korkeakouluopiskelijoilla. Jo ennen korona-aikaa joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsi mielenterveyden oireilusta.

Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyspalvelujen vahvistaminen koko maassa on nyt entistä tärkeämpää. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa opiskelijahyvinvoinnin ja ohjauksen hankkeita, joissa kehitetään ja järjestetään matalan kynnyksen palveluja sekä pienryhmä- ja vertaistukitoimintaa, vahvistetaan opintopsykologipalveluja sekä korkeakouluopiskelijoiden ohjauspalveluja. Nyt on pidettävä huoli siitä, että nämä eivät jää pelkiksi hankkeiksi. Tuen saamiseen pitää satsata pitkäaikaisesti ja pysyvästi ja sen on oltava helposti kaikkien saatavilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *