Harvojen ja valittujen valinnanvapautta

Eilen eduskunnassa käytiin pitkä keskustelu sote- ja maakuntauudistuksesta. Näiden uudistusten yksi monista tavoitteista on hallituksen mukaan normien purkaminen. Olen samaa mieltä hallituksen kanssa siitä, että rakenteet on laitettava sellaiseen kuntoon, että ihmisten julkisten palveluiden saanti on joustavaa ja tehokasta sekä hallintotasoja olisi nykyistä vähemmän. Tavoite on siis hyvä, mutta kuinka tässä nyt sitten kävikään?

Ensinnäkin tähän mennessä valtion aluehallinto ja lupavirastot ovat saaneet rahansa suoraan ministeriöstä tehtäviensä hoitoa varten. Sote-palveluiden rahoitus on tähän mennessä tullut kunnilta ja valtiolta ja palveluiden järjestämisestä on vastannut kunnat tai kuntayhtymät. Nyt lupa- ja valvonta-asiat siirretään maakuntien omistamaan Luova-virastoon ja sote-palvelut yhtiöitetään.

Yhtiöitä ja liikelaitoksia johtavat johtokunnat, joiden päätöksentekoon ei maakuntavaltuuston jäsenillä vaalikelpoisuutta. Toisin sanoen maakuntavaltuustolla ei ole riittävää vaikutusvaltaa liikelaitosten ja yhtiöidensä toimintaan. Mikä elin vastaa sitten maakuntien konserniohjauksesta?

Maakuntien toiminnan rahoitus tapahtuu valtion erillisrahoituksella ja asiakasmaksutuloilla. Tämä valtion rahoitus on yleiskatteellista ja ei ole korvamerkitty millekään toimialalle. Maakunnasta tulee siis kolmas pyörä ja rahanvälittäjä liikelaitoksille ja yhtiöille, joiden toimintaan sillä itsellään ei ole toimivaltuuksia puuttua.

Olen ollut mukana kuntapolitiikassa pitkään ja tiedän, kuinka sote-menojen hillitseminen on kunnissa työlästä. Ihmettelen, miten menojen hillitseminen helpottuu tilanteessa, jossa hallituksen niin kutsun valinnanvapauden avulla asiakkaat lisääntyvät. Maksettaviin asiakkaisiin siis lisätään ne, jotka aiemmin ovat itse ostaneet palvelunsa yksityisiltä firmoilta ja pääsevät nyt maksusetelin piiriin. Kustannukset lähtevät automaattisesti kasvamaan ja maakunnan sote-budjettia ei pystytä kattamaan. Monet asiantuntijat, esimerkiksi hallituksen itsensä käyttämä asiantuntijaryhmä arvio, että uudistus johtaa säästöjen sijasta kustannusten kasvuun. Joidenkin arvioiden mukaan 3 miljardin euron vuosisäästön sijasta voimme puhua 1-3 miljardin kustannusten kasvusta!

Oleellinen kysymys nyt on, nouseeko palvelumaksut vai leikataanko jostain toisesta palvelusta? Vai pumpataanko valtion kassasta lisää rahaa maakunnille? Uskon, että asiakasmaksuja on pakko korottaa menojen hillitsemiseksi. Me lähdemme Vasemmistoliitossa siitä, että uudistuksen tulee ennen kaikkea lisätä ihmisten yhdenvertaisuutta ja kaventaa terveyseroja. Hallituksen tie kohoavine asiakasmaksuineen vie täysin väärään suuntaan.

Terveys- ja hyvinvointierojen kasvattamisen lisäksi on syytä olla huolissaan harvaan asuttujen seutujen palveluiden tulevaisuudesta. Vasemmistoliitto yhtyy asiantuntija-arvioihin siitä, että hallituksen niin kutsuttu valinnanvapaus ja yksityisten yhtiöiden perustamat sote-keskukset lisäävät lähinnä suurten kaupunkien, maakuntien keskuskaupunkien ja niiden välittömän ympäristön palveluja. Häviäjiä ovat harvaan asutun maaseudun asukkaat, joiden palvelut harvenevat entisestään. Ihmisten yhdenvertaisuus häviää tässäkin. Hallituksen valinnanvapaus tuo siis vapautta valita vain harvoille ja valituille.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *