Kiky-heikennysten tilalle työssä jaksamista

Kuluvana vuonna hyväksytty kilpailukykysopimus alentaa palkkoja jäädyttämällä palkankorotukset ja alentamalla työnantajan sairasvakuutusmaksuja. Lisäksi se siirtää osan työnantajien pakollisista työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuista työntekijöiden maksettaviksi. Myös työaikaa pidennetään palkkoja nostamatta.

Kovimmin Kiky-sopimus kurittaa julkisen sektorin pienipalkkaisia duunareita, jotka ovat pääosin naisia. Heidän lomarahojaan leikataan 30 prosenttia. Kiky-sopimuksen ja veromuutosten takia julkisen sektorin työntekijöiden ostovoima laskee ensi vuonna huomattavasti enemmän kuin muiden palkansaajien. 

Kikyn positiivisista vaikutuksista talouteen on olemattomasti näyttöjä. Valtion budjettia se kuitenkin kaventaa yli miljardilla eurolla. Myös kuntien verotuotot vähenevät, mikä lisää taloudellista painetta henkilöstövähennyksiin julkisella sektorilla. 

Vasemmistoliitto vastustaa kiky-sopimukseen liittyviä budjettilakimuutoksia ja palkansaajien maksujen korotuksia. Kikyyn liittyvien maksumuutosten peruminen parantaisi valtion rahoitusasemaa yli 1 000 miljoonalla eurolla. Nyt suomalaiset työläiset ovat kuitenkin saamassa joululahjaksi palkkojen alennuksia ja työehtojen heikennyksiä kikypaperiin käärityssä paketissa.

Varkaudessa talousarvion euroihin ei tullut kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen muutoksia. Veroja korotettaan hiukan. Toisaalta jäin pohtimaan, oliko se oikea ratkaisu, sillä onhan kaupungin veroprosentti osaltaan myös yksi houkutustekijä asuinpaikkaa valittaessa. Se on kuitenkin päätetty ja siksi on mietittävä muita keinoja, millä saadaan nuoret kiinnitettyä Varkauteen.

Varkauden kaupungin henkilöstön keski-ikä on noin viisi vuotta vanhempaa, kuin kunnissa ja kaupungeissa keskimäärin. Seuraavan kahden vuoden aikana noin 150 vakituista työntekijää saavuttaa eläkeiän ja todennäköisesti eläköitymisen vauhti jatkuu vielä joitakin vuosia sen jälkeenkin.

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä teki tästä syystä esityksen, että henkilöstötoimi pyytää hallintokunnilta selvityksen rekrytointitarpeesta ja antaa sen kaupunginhallitukselle syksyllä 2017. Ajatuksemme oli luoda järjestelmä, millä kaupunki palkkaisi uusia työntekijöitä ikääntyvän työntekijän rinnalle oppimaan ja tukemaan heitä työssä jaksamisessa. Näin vähennettäisiin sairauspoissaoloja, saataisiin siirrettyä eri ammateissa vaadittavaa ”hiljaista tietoa” ja ennen kaikkea palkattaisiin nuoria alansa ammattilaisia tänne töihin. Malli voisi olla yksi vetovoimatekijä, millä saataisiin nuorten kiinnostus Varkauteen säilymään. Valtuustossa ei äänestetty muusta asiasta kuin tästä ja valitettavasti esityksemme hävisi.

Olen ollut lukuisissa kaupungin eri johtajahaastatteluissa ja siellä yksi vakiokysymys on aina ollut se, että onko valittavalla mahdollista tehdä työtä edeltäjänsä kanssa yhtäaikaisesti, jotta se tärkeä ”hiljainen tieto” siirtyisi jatkajalle. Tämä on ollut aina kaikkien puolueiden vaatimus.

Nyt kun kysymyksessä on kaupungin työntekijät yleisessä merkityksessä, niin heidän työnsä vaatimus kyseenalaistetaan. Se miten kohdataan palveltava asiakas, vanhus tai potilas. Tai minä aikana on paras tehdä työsi, jotta tehtäväsi ei haittaa muiden työntekoa. Tämä hiljainen tieto on tiedossa ikääntyneillä työntekijöillä. He tietävä milloin ja miten työnteko rytmitetään. Se on tehokkuutta ja tietoa, mikä pitää opettaa tulevaisuuden työntekijöille.

Tämä ajatus ei valtuuston enemmistölle kelvannut. Harmi, sillä mielestäni kysymys ammattiosaamisen arvostuksesta.

Toivotan Rauhallisen rentouttavaa joulua ja voimia sekä menestystä Vuodella 2107!

Kolumni on julkaistu Warkauden lehdessä 26.12.2016

Lain ja kabotaasiliikenteen valvonnan on pysyttävä poliisin ja tullin tehtävänä

Liikennekaari on iso paketti, jonka tarkoituksena on uudistaa liikennelainsäädäntömme kokonaan. Nyt eduskunnan käsittelyssä on liikennekaaren ensimmäinen osa, ja kaksi muuta osaa on vielä ministeri Bernerin valmistelussa. Liikennekaaren on tarkoitus astua voimaan vuonna 2018.

Liikennekaaren perimmäinen tavoite on hyvä, ja juontaa juurensa Merja Kyllösen ministeriajoilta. Tarkoitus on, että liikennettä saataisiin asiakkaalle sujuvammaksi, ja julkinen liikenne parantuisi niin, että yksityisautoilun tarve vähenisi. Liikennekaaren valmistelun yhteydessä on puhuttu paljon taksien hintojen ja asemapaikan vapautumisesta. Se onkin yksi kohta, johon toivottavasti saadaan eduskuntakäsittelyssä muutos aikaan.

Toinen tärkeä asia liikennekaaressa on tavaraliikenteeseen liittyvät lupakäytännöt ja niiden valvonta. Tällä hetkellä pakettiautoissa ja rekoissa täytyy olla aina mukana liikennelupa, kuljetuslupa, kuljettajatodistus ja rahtikirja. Nämä pitää pystyä esittämään joko paperisina tai sähköisinä, jos poliisi tai tulli niitä pyytää. Näiden säädösten tarkoitus on varmistaa, että kuljetukset ovat laillisia ja kabotaasisäännösten mukaisia.

Nyt nämä vaatimukset on poistettu hallituksen esityksestä. Tämän lisäksi kuljetusten valvonta on siirretty poliisilta ja tullilta Trafille.

Pelkään pahoin, ettei Trafilla ole riittäviä resursseja ja kokemusta tällaiseen valvontaan. Miten jatkossa voidaan turvata kuljetusten laillisuus ja tieliikenteen turvallisuus? Tämä on tärkeä asia, joka nyt on ministeri Berneriltä unohtunut norminpurkuvimmassa.

Asian pitäisi olla päinvastoin: tavaraliikenteen valvontaa pitäisi tehostaa, jotta kuljetusalalla yleistä harmaata taloutta saataisiin karsittua. Siksi pitäisi osoittaa lisää resursseja poliisille ja tullille, myös tienpäällä tapahtuvaan valvontaan.

Pidetään huoli autojen ja lastien turvallisuudesta. Laitetaan harmaa talous kuriin. Annetaan suomalaisille liikennöitsijöille mahdollisuus pärjätä yhtä tiukkenevassa kuljetusalan kilpailussa!

Harmaan talouden torjunta jäi leikkausten jalkoihin

Tiedote 20.9.2016

Vasemmistoliiton kansanedustaja Matti Semi ihmettelee Sipilän hallituksen päätöstä leikata harmaan talouden torjunnan varoja vuoden 2017 talousarviossa.

Sisäministeriö kertoo tiedotteessaan, että ensi vuoden talousarviossa on varattu 5 miljoonan euron lisämääräraha, joka kohdistuu osittain harmaan talouden torjuntaan. Budjettia lukiessa käy kuitenkin ilmi, että harmaan talouden torjunnasta ollaan leikkaamassa 9,6 miljoona euroa. Osittainen lisämääräraha ei mitenkään riitä kattamaan leikkauksen vaikutuksia.

– Harmaan talouden torjuntaan kohdistuvilla säästöillä on selkeä valtiontaloutta heikentävä vaikutus. Vuonna 2014 valtion takaisin saadun rikos- ja verohyödyn määrä oli harmaan talouden torjunnan ansiosta 47,7 miljoonaa euroa, Semi sanoo.

– Nyt näyttää siltä, että jäämme vaille kaivattuja veroeuroja, kun harmaan talouden torjuntaa heikennetään lyhytnäköisillä leikkauksilla, Semi jatkaa.

Valtioneuvosto on kuitenkin 28.4.2016 päättänyt harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategiasta, jonka pohjalta on laadittu 20 toimenpidettä sisältävä toimenpideohjelma.

– Vaikka harmaan talouden torjuntaa jatkettaisiin strategian mukaisesta, on jostain leikattava kun torjunnan määrärahoja vähennetään näin merkittävästi. Työtä ei voi tehdä ilman sille suunnattuja resursseja, Semi toteaa.

Uusi hankintalaki uhkaa haja-asutusalueiden jätehuoltoa

Vasemmistoliiton varkautelainen kansanedustaja Matti Semi vaatii uudistettavaan hankintalakiin muutosta jätehuollon osalta. Sipilän hallituksen esityksessä uudeksi hankintalaiksi esitetään, että kunnallisten sidostoimintayhtiöiden, kuten jätehuoltoyhtiöiden toimintaa rajoitetaan niin, että ne eivät saa enää myydä palvelujaan täysin muille, kuin omistajilleen.

– Käytännössä muutos tarkoittaisi sitä, että kunnalliset jätehuoltoyhtiöt eivät saisi enää täysin hoitaa esimerkiksi yritysten jätehuoltoa, koska vain omistava kunta voisi käyttää oman jätehuoltoyhtiönsä palveluja, Semi sanoo.

– Valitettavasti hallituksen esitys eduskunnalle hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi on merkittävästi tiukempi kuin EU:n hankintadirektiivi. Mikäli hankintalaki toteutuu esitetyssä muodossa, heikkenevät etenkin haja-asutusalueella sijaitsevien yritysten jätehuoltopalvelut, Semi sanoo.

Semin mukaan esitys vaarantaisi myös Itä-Suomen alueelle kaavailtuja investointeja.

– Kaksinkertainen logistiikka myös nostaa vääjäämättä kotitalouksien, maanviljelijöiden ja yritysten jätehuoltokustannuksia. On huomioitava, että esimerkiksi Riikinvoima Oy:n juuri koekäyttövaiheessa oleva jätteenpolttolaitos on mitoitettu osin myös yritysjätteille EU:n hankintalain mukaisesti. Nyt vaarana on, että Riikinvoimalle ei voida viedä yritysjätettä eli 123 M€ investointi jää vajaakäytölle ja samaan aikaan Itä-Suomen yritykset joutuvat viemään jätteitään merkittävästi kalliimmalla hinnalla muualle. Myös Kuntaliitto pitää lakiesitystä riskinä kunnalliselle jätehuollolle, Semi sanoo.

Semi kommentoi asiaa puheenvuorossaan eduskunnan täysistunnossa 7.9. uuden hankintalain lähetekeskustelussa.