Aurinko nousee idästä

Vasemmisto voitti kunnallisvaalit. Koko maassa kannatus kasvoi 0,8 prosenttiyksikköä 8,8 prosenttiin. Pohjois-Karjalassa Vasemmiston kannatus kasvoi vielä vahvistamattomissa tuloksissa 1,9 prosenttiyksikköä 6,5 prosenttiin ja Pohjois-Savossa 0,8 prosenttiyksikköä 10,2 prosenttiin.

Hallitus hävisi vaalit koko maassa. Erityisesti perussuomalaiset romahtivat, mutta myös pääministeripuolue keskusta jäi kisassa kolmanneksi. Kokoomus piti suurimman kuntapuolueen aseman tappion kautta. Punavihreät sen sijaan nousivat ja voittivat etenkin kaikissa suurissa kaupungeissa, myös Savo-Karjalassa.

Hallituksen rökäletappio välittyy erityisesti äänimäärällisessä vertailussa. Kokoomus ja Keskusta menettivät 15 000 ääntä ja Perussuomalaiset 81 000 ääntä. SDP lisäsi 10 000, Vasemmisto 26 000 ja Vihreät 106 000 ääntä.

Vasemmisto voitti vaalit suurimmassa osassa Itä-Suomen maakuntia. Pohjois-Savossa Vasemmisto voitti vaalit kymmenellä paikkakunnalla ja Pohjois-Karjalassa kahdeksalla. Vasemmisto eteni huomattavasti maakuntakeskuksien Kuopion (+2,0 %) ja Joensuun (+3,9 %) lisäksi myös pienemmillä maaseutupaikkakunnilla, kuten Leppävirralla (+ 2,2 %), Tuusniemellä (+3,6 %) ja Valtimolla (+ 3,3 %).

Vaalitulos on selvä viesti kansalta hallituksen epäoikeudenmukaista politiikkaa vastaan. Oikeistopopulismin nousulle pistettiin vaaleissa stoppi. Sotesekoilu, leikkauspolitiikka, koulutuspetos ja duunareita kurittava kiky eivät saaneet kansalta luottamusta.

Vasemmiston nousun myötä Suomen kunnissa on askelta helpompi torpata hallituksen leikkauspolitiikkaa. Kunnissa, missä demokraattiset ja edistykselliset voimat ovat vahvoilla, on pistetty vähemmän käytäntöön hallituksen kurjistamistoimia, kuten esimerkiksi subjektiivisen päivähoidon lopettamista.

Vasemmistoliitto puolusti kuntavaaleissa julkisesti tuotettuja palveluja.  Vasemmiston valtuutetut sitoutuvat tekemään valtuustoissa työtä tasa-arvoisen ja laadukkaan koulutuksen, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja hyvän työelämän eteen. Mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen ja hyvään asuinympäristöön sekä kuntien aktiivinen rooli työllistämisessä ovat myös kärkitavoitteitamme. Tästä alkaa uuden punavihreän vasemmiston nousu Suomessa!

Kolumni on julkaistu Savon Sanomissa ja Karjalaisessa 12.4.2017.

Matti Semiltä kirjallinen kysymys pienituloisista pienyrittäjistä

Vasemmistoliiton varkautelainen kansanedustaja Matti Semi on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen liittyen pienituloisten pienyrittäjien aseman parantamiseen.

– Idean kysymykseen sain suoraan perheeltä, joka kamppailee selviytyäkseen arjen keskellä pienyrittäjien kohtelun ja epävakaan toimeentulon vuoksi. Kun perheessä toinen vanhemmista on yrittäjä, tarkoittaa se pahimmassa tapauksessa vaikeuksia koko perheelle, kun esimerkiksi puolison sosiaaliturvaa leikataan, Semi sanoo.

– Pienyrittäjän arki voi olla Suomessa äärimmäisen hankalaa. Yrittäjästatus tarkoittaa liian usein sitä, että hyvinvointivaltiot turvaverkot viedään ihmiseltä pois, vaikka todellisuudessa itsensä työllistämällä toimeentulo voi olla köyhyysrajan alapuolella, kysymyksessä sanotaan.

– Eräs leppävirtalainen nainen kertoo nelihenkisestä perheestään, joka joutuu elämään 1200 euron kuukausituloilla, koska perheen isä on kausiluonteinen yrittäjä. Miehen yrittäjästatus koskettaa myös vaimoa, sillä osa-aikaista työtä tekevä vaimo ei voi saada asumistukea miehen yrityksen takia. Perheen tapauksessa kausiluonteisessa yritystoiminnassa tulot ovat vaihtelevia, mutta yleensä tasaisen pieniä. Jos myyntiä sattuu olemaan yli kuutena kuukautena vuodessa, menettää itsensätyölllistäjä isä päivärahan silloin, kun työt loppuvat. Todellisuudessa rahat eivät kuitenkaan riitä elämiseen. Kuitenkin korkeat vakuutusmaksut pitää maksaa jokaiselta kuukaudelta. Perhe kertookin toivovansa talveksi sairautta, jotta saisi sairaspäivärahan muodossa edes jotakin tuloa, kysymyksessä sanotaan.

Koko kirjallinen kysymys on luettavissa osoitteessa www.eduskunta.fi

Semiltä lakialoite omaishoidontuen tekemisestä verottomaksi

Vasemmistoliiton varkautelainen kansanedustaja Matti Semi on jättänyt torstaina 30.3.2017 eduskunnalle lakialoitteen omaishoidontuen tekemisestä verottomaksi. Lakialoitteessa esitetään tuloverolain 92 §:ään uutta kohtaa, jossa omaishoitajalle maksettu hoitopalkkio ei ole veronalaista tuloa.

– Omaishoidontuki on hyvin vaatimaton verrattuna omaishoitajien tekemään yhteiskuntamme kannalta elintärkeään työhön. Omaishoidontuen verovapaus olisi yksi keino puuttua omaishoitajien taloudelliseen ahdinkoon. Omaishoitajat kokevat pienestä hoitopalkkiosta maksettavan veron hyvin epäoikeudenmukaisesti, Semi sanoo.

– Idea aloitteeseen tuli erään omaishoitajan kanssa käymäni keskustelun pohjalta. Omaishoitajien asemaa ei ole merkittävästi parannettu vuosiin, vaikka käytännössä kaikki puolueet ovat kantaneet huolta omaishoitajien asemasta. Nyt on tekojen aika ja omaishoidontuen verovapaus hyödyttäsi kerralla tasapuolisesti kaikkia omaishoitajia, Semi sanoo.

Omaishoidon tuen hoitopalkkio on ansiotuloa, jota verotetaan kuten muutakin työn perusteella saatavaa tuloa. Semi uskoo aloitteen menestymiseen, sillä omaishoitajien asemaa on haluttu eduskunnassa parantaa vastaavilla aloitteilla vuosien saatossa yli puoluerajojen.

Lakialoite on luettavissa osoitteessa www.eduskunta.fi

Lisätietoja:

Matti Semi 050 513 0688

Kunnat hyötymään käyttäjistään – työssäkäyntialueelle verotusoikeus?

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen käynnistää pääsiäisen jälkeen selvityksen mahdollisuudesta kaksoiskuntalaisuuteen. Taustalla on havainto siitä, että asuminen kahdella tai useammalla paikkakunnalla on yleistynyt. Kakkospaikkakunnalla käytetään myös entistä enemmän palveluita. Silti esimerkiksi verot maksetaan kuitenkin edelleen vakituiseen asuinkuntaan, vapaa-ajanasunnosta perittävää kiinteistöveroa lukuun ottamatta.

Selvityksen onkin tarkoitus kartoittaa muun muassa sitä, voitaisiinko kunnallisverotusoikeus jakaa jollakin tavoin kahdelle kunnalle.

Verotusasia on kiperä, kuten ministeri Vehviläinenkin toteaa.  Joka tapauksessa on hyvä, että asiaa selvitetään. Mielestäni sitä tulee samalla pohtia myös asumista laajemmin.

Esimerkiksi: Voisiko työssäkäyntialueella olla jonkinlainen tuloverotusoikeus? Vaikkapa matkailualalla on sesonkiaikana erittäin paljon työntekijöitä muualta kuin kyseiseltä paikkakunnalta Suomesta. Tällaisia kohteita löytyy etenkin Lapista ja Itä-Suomesta. Näissä kohteissa työntekijän palkkaverot useiden työntekijöiden osalta maksetaan kotikuntaan ja työpaikan kehittämisessä ja investoinneissa mukana ollut kunta jää siltä osin niistä verotuloista nuolemaan näppejään. Tätäkin olisi selvityksessä hyvä pohtia.

Entä mitä kaksoiskuntalaisuus voisi tarkoittaa julkispalveluiden ja kansalaisoikeuksien kannalta? Ne määrittyvät myös pitkälti vakituisen kotikunnan mukaan.  Jos henkilö asuu suuren osan ajastaan useammassa paikassa, pitäisikö kyseisen kunnan osallistua myös hänen palveluidensa järjestämiseen? Voisiko lasten koulutuskunnan valita vapaasti? Miten äänestysoikeus kuntavaaleissa?

Jotkut työskentelevät tai asuvat suuren osan vuodesta useammassa kuin kahdessa kunnassa. Kuinka tällaisten monikuntalaisten oikeudet, velvollisuudet ja veronmaksupaikka määritettäisiin? Entä miten maakuntauudistus vaikuttaa tilanteeseen? Toivon selvitysryhmän pohtivan asiaa ennakkoluulottomasti.