Hallitus murentaa hyvinvointia

Heti viime syksyn alussa Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä teetti eduskunnan tietopalvelulla laskelman, jonka tulos oli selvä. Sipilän hallituksen politiikka kasvattaa tuloeroja. Tämä on nähtävissä, kun tarkastelee esimerkiksi eri tuloluokkien ansiokehitystä. Kun vertailee työeläkkeiden kasvua pienissä tuloluokissa vuodesta 2014 vuoteen 2018, niin ne ovat nousseet seuraavasti. Kuukausieläke, joka on 1000 euroa kuukaudessa, on noussut vuoteen 2018 mennessä 15,40 euroa kuukaudessa tai 1350 euron eläke on noussut samassa ajassa 20,76 euroa kuukaudessa. Myös keskiverto eläkeläisen, eli 1700 kuukausittainen eläketulo on kasvanut vain 26,16 euroa neljässä vuodessa.

Palkansaajan osalta yksityisen sektorin tulokehitys vuodesta 2014 vuoteen 2016 oli seuraava: Tuloluokassa 2092 euroa kuukaudessa ansiotaso nousi keskimäärin 41 euroa kuukaudessa ja tuloluokassa 5070 euroa kuukaudessa nousua oli kahden vuoden aikana 112 euroa kuukaudessa. Tiedosta puuttuvat vuoden 2018 aikana tulevat korotukset ja kiky-sopimuksen julkisella alalle vuosille 2017-2019 tehdyt lomarahaleikkauksien vaikutukset.

Vuonna 2016 eläkeläisiä ja palkansaajia, joiden ansiot olivat niin pieniä, ettei heidän tarvinnut maksaa valtion veroa, oli kaikkiaan 1,46 miljoonaa. Heistä eläkeläisiä oli 613 000. Pienipalkkaisia palkansaajia oli 851 000. Kun tähän lisätään vielä verohelpotukset, mistä suurimpina hyötyjinä ovat olleet suurituloiset, eli 7000 euroa kuukaudessa hankkivat, niin tuloerot ovat todella rajusti lisääntyneet Sipilän hallituksen kaudella. Myös köyhyyden lisääntyminen on jatkanut kasvua koko hallituskauden ajan. Syyt ovat pitkälti siinä, että etuuksia on karsittu ja niiden indeksikorotukset on jäädytetty koko hallituskauden ajaksi.

Myös sosiaaliturvan kehitys on lisännyt eriarvoisuuta. Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut ovat Suomessa Pohjoismaiden korkeimmat. Korkeiden asiakasmaksujen takia ihmiset eivät välttämättä hakeudu hoitoon, mikä saattaa pahentaa vaivoja ja toisaalta myös lisätä terveyseroja. Myös maksujen perimisestä koituu tarpeettomia hallintokustannuksia ja kohtuuttomia ongelmia yksilötasolla. Valtakunnanvoudin tilaston mukaan ulosottoon päätyy vuosittain peräti 400 000 sosiaali- ja terveyspalvelun laskua. Myös lääkkeiden omavastuuosuudet heikentävät pienituloisten terveydenhoidon mahdollisuuksia. Asiakasmaksujen alentaminen on Vasemmistoliiton omien sote-linjausten yksi tärkeimpiä tavoitteita.

Ongelmat hoidon tasa-arvoisessa saatavuudessa näkyvät suoraan terveyseroissa. THL:n mukaan “sosiaaliryhmien väliset kuolleisuuserot ovat Suomessa kansainvälisesti katsoen suuria”. Rikkaimpien ja köyhimpien miesten välinen ero elinajanodotteessa on yhdeksän vuotta, ja pienituloisimpien miesten elinajanodote polki pitkään paikallaan, kun muiden nousi. Terveyserojen kaventaminen on jäänyt hallituksen sote-uudistuksessa täysin sote-bisneksen jalkoihin, vaikka terveyserojen kaventamisen pitäisi olla yksi ydinkysymyksistä.

Kun tähän kaikkeen lisätään maakuntauudistuksen rahoituksen yleiskatteellisuus ja valinnanvapauden tuomat sosiaali- ja terveysmaksujen korotuspaineet, niin silloin viimeistään olemme Suomessa siinä tilanteessa, missä pienituloisilla ei ole varaa sairastaa. Tämä tarkoitta sitä, että yksi tärkeä osa hyvinvointivaltion perusrakennetta murretaan täysin.

Juttu julkaistu Warkauden Lehdessä 2.6.2018

Eriarvoistavaa työmarkkinapolitiikkaa

Elinkeinoelämän edustajilla on nyt kovat piipussa. Heidän vaikutuksensa hallitukseen näkyy siinä, että Sipilän hallitus tuo jatkuvasti kiireellä valmisteltuja heikennyksiä työntekijöiden etuuksiin ja työsopimuslakiin.

Työttömyyspäivärahojen leikkaukset ovat julmaa luettavaa. Ensin leikattiin ansiosidonnaisten päivien määrää sadalla päivällä alle kolmen vuoden työhistorian omaavilta kolmeen sataan ja muilta neljään sataan työttömyyspäivään. Sitten tuli aktiivimalli, mikä on käytännössä automaattinen päivärahan leikkaus noin viidellä prosentilla. Selvää on, että aktiivimalli on alueellisesti äärimmäisen epäoikeudenmukainen. Työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuudet ovat eri puolella maata ja jopa maakuntien sisällä hyvin erilaiset. Ensimmäisen tarkastelujakson aikana aktiivimallin leikkuri iski noin 100 000 työttömään. Lisäksi aktiivimalli kakkonen muhii työministeri Lindströmin pöydällä.

Hallituksen politiikka on ollut erityisen vihamielistä nuoria kohtaan. Tästä viimeisin esimerkki on perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden salliminen alle 30-vuotiaille, jos takana on vähintään kolme kuukautta työttömyyttä. Tämä asettaa nuoret eriarvoiseen asemaan suhteessa vanhempiin, mutta on myös tasa-arvokysymys. Jo nyt määräaikaiset työsuhteet kasaantuvat nuorille naisille. Hallituksen päätös heikentää merkittävästi keinoja puuttua esimerkiksi nyt jo yleiseen raskaussyrjintään työelämässä.

Hallituksen politiikka ei ainakaan helpota työmarkkinoilla käytäviä tiukkoja neuvotteluita. Kireää ilmapiiriä kuvaa se, että Rakennusteollisuus on lähtenyt murtamaan suomalaista sopimusjärjestelmää. Sen asettama työsulku rakennusalalle on kova vastaisku neuvotteluille. Työnantajan viesti on, että ehto työhön pääsylle työsulun aikana on Rakennusliitosta eroaminen. Minusta tämä on järjestäytyneiden työntekijöiden syrjintää!

Entisenä luottamusmiehenä pidän todella törkeänä, että ihmisiä painostetaan eroamaan ammattiliitosta. Monet neuvottelut käyneenä ihmettelen myös sitä, että työnantaja haluaa pois järjestäytyneestä neuvottelumenettelystä, millä on turvattu työrauha sekä laaja sopimuspohja.

Suomi on allekirjoittanut kansainvälisiä sopimuksia, joihin kuuluu oikeus järjestäytyä ammatillisesti ilman rangaistusta. En voi kuin ihmetellä, miten tällainen työnantajan painostus sopii yhteen sitoumustemme tai oman lainsäädäntömme kanssa.

Kolumni julkaistu Savon-Sanomissa ja Karjalaisessa 9.5.2018

Runo vapuksi 2018 punaisten haudalle

Jos nyt näkisimme taakse sadan vuoden

silloin köyhän riisto ahdisti nälkää tuoden

mutt toivo silti eli työläisellä paremmasta

uusi alku, usko leivästä leveästä ja varmemmasta

Levisi sosialismin aate ja se oli vahva

Uskottiin, demokratian voitosta tulisi muutosten kahva

Mut sodaksi muuttui taistelu politiikan vallasta

Häviön tultua työläisille tappion kalkki oli karvasta

Tuomiot olivat julmia, teloitukset valtavan laajat ja hurjat

Jos hengissä selvisi, siirto vankileirille, missä olot oli kurjat

Siellä köyhälistö nälällä näännytettiin

ja nöyräksi työläiseksi käännytettiin

Mutta vanki kädet taskussa nyrkkiin puristaen

Vannoi hän tämän kaiken kurjuuden muistaen

– Silloin lausui hän mielessään sanat nuo

”Vielä kerran demokratia meille hyvinvoinnin tuo

Silloin paremmat on meillä työn ehdot

ja vastasyntyneille saamme ilmaiset kehdot

Köyhää tuetaan, kun hän kotona hoitaa lastaan

Perheet huomioidaan ja silloin yhteiskunta tulee vastaan

Tulee se aika vielä, milloin köyhän ääni voittaa

Kauankohan siihen vielä menee, kun se aika koittaa”

– Näin ajatteli nälissään punavankiparka

Vaan ei sitä ääneen kertonut, kun oli sen verran arka

Kuitenkin mielessään päätti hän työväen aatetta vielä jatkossa jakaa

Sillä totta on, kyllä se paremmin köyhälle hyvinvointia takaa

Niin hyvät kuulijat, tässä teloitettujen haudalla täytyy meidän heille kunnia antaa

He loivat pohjan liikkeelle, mikä kauas kantaa

Ei anneta heidän uhrauksien valua löysään hiekkaan

Jatkakaamme rauhan aitoa työtä, ettei kenenkään tarvitse tarttua miekkaan!

Onko meillä tarpeeksi keinoja puuttua netissä tapahtuvaan kiusaamiseen?

Minuun oli yhteydessä henkilö, jonka ystävästä oli levitetty kiusaamistarkoituksessa netissä video. Yrityksistä huolimatta videota ei oltu saatu poistettua. Internetissä tapahtuvat kiusaaminen, häirintä ja kunnianloukkaukset ovat lisääntyneet viime vuosina muun muassa sosiaalisen median myötä. Ilmiö on valitettavan tuttu esimerkiksi koulukiusaamisen muotona lasten ja nuorten keskuudessa, mutta sitä tapahtuu myös aikuisten kesken. On huolestuttavaa, että myös meillä Suomessa esimerkiksi toimittajat ja ihmisoikeusaktivistit ovat viime aikoina joutuneet massiivisten verkossa tapahtuvien hyökkäysten ja uhkausten kohteeksi ja joutuvat pelkäämään oman ja perheensä turvallisuuden vuoksi.

Kun kohteeksi joutunut henkilö löytää itsestään loukkaava materiaalia, hän voi ensin yrittää selvittää asiaa asianomaisen kanssa. Jos tämä ei auta tai onnistu, kohteeksi joutunut henkilö voi ottaa yhteyttä nettisivun tai sosiaalisen median kanavan ylläpitoon. Vakavimmissa tapauksissa uhri on oikeutettu vahingonkorvauksiin ja tekijä sakkoihin tai jopa vankeuteen, joten tällöin asia siirtyy poliisille. Ihmiset ovat kuitenkin hyvin erilaisessa asemassa sen suhteen, miten he osaavat ja pystyvät puolustamaan itseään tällaisissa tilanteissa. Lapset eivät välttämättä uskalla puhua asiasta aikuisille tarpeeksi ajoissa ja toisille saattaa nousta kynnykseksi ottaa yhteyttä ulkomaiseen sivustoon.

Sosiaalisen median aikakaudella loukkaava materiaali saattaa kuitenkin lähteä leviämään todella nopeasti. Tällöin uhrin oikeusturvan kannalta on oleellista saada materiaali poistettua netistä mahdollisimman nopeasti. Viranomaisten toimintamahdollisuudet saattavat olla epäselviä varsinkin tilanteissa, joissa suomalaiset käyttävät ulkomaisia sivustoja ja sosiaalisen median kanavia.

Jätän asiasta hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa kysyn seuraavaa:

Onko uhrilla tarpeeksi mahdollisuuksia puolustaa itseään, kun hän löytää netistä loukkaavaa materiaalia?

Miten poliisin toimivaltuuksia voisi parantaa netissä tapahtuvaan kiusaamiseen, häirintään ja kunnianloukkauksiin puuttumisessa?